Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Yleistä

Euroopan unionissa ollaan siirtymässä markkinalähtöiseen lähestymistapaan radiotaajuuksien hallinnassa. Käyttöoikeudet myönnetään joko huutokaupalla tai sellaisella muulla valintamenettelyllä, jossa taajuuksien käyttöoikeudesta maksettavalla hinnalla on suurin vaikutus toimiluvansaajan valintaan. Suomi on Länsi-Euroopan viimeisiä maita, joissa toimilupien myöntämiseen käytetään viranomaisharkintaan perustuvaa kauneuskilpailua.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taajuuksien kaupallistamisen pääasiallisena tavoitteena on kilpailun edistäminen ja taajuuksien tehokkaan käytön varmistaminen. Yritysten välinen kilpailu huutokaupassa lisää taajuuksien tehokkaan kohdentumisen todennäköisyyttä. Mallin keskeisenä etuna on myös prosessin läpinäkyvyys ja selkeys, kun ainoastaan taajuuksista maksettava hinta ratkaisee.

Valiokunta korostaa, että kyse on nyt rajatulla taajuusalueella toteutettavasta kokeilusta, jolla hankitaan kokemuksia toimiluvan myöntämisestä huutokaupalla. Sen perusteella arvioidaan huutokauppamenettelyn soveltumista suomalaisille viestintämarkkinoille. Kokeilun tulosten asianmukainen arviointi vaatii itse huutokauppamenettelyn arvioinnin lisäksi mm. markkinatilanteen muutosten ja asiakashinnoittelun riittävän pitkäaikaista seurantaa huutokaupan kokonaisvaikutusten selvittämiseksi. Vasta tämän jälkeen on mahdollista edetä uusien huutokauppojen suunnittelussa. Valiokunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö antaa valiokunnalle tällä eduskuntakaudella selvityksen huutokaupan toteutumisesta ja sen vaikutuksista muun muassa markkinatilanteeseen ja asiakashinnoitteluun (Valiokunnan lausumaehdotus).

Huutokauppamenettely

Hallituksen esityksen mukaan taajuusalueeseen sisältyvät taajuudet tulee jakaa taajuuskaistoihin ja taajuuskaistapareihin tavalla, jolla varmistetaan taajuuksien mahdollisimman tehokas käyttö. Esityksen mukaan alueella 2500—2570 megahertsiä ja 2620—2690 megahertsiä huutokaupattaisiin yhteensä 14 kappaletta 5 megahertsin taajuuskaistaparia. Taajuudet alueella 2570—2620 megahertsiä huutokaupattaisiin yhtenä 50 megahertsin taajuuskaistana. Ehdotettu huutokaupattavien taajuusalueiden jaottelu on ollut käytössä muissa maissa vastaavissa huutokaupoissa.

Asiantuntijakuulemisessa on osin kritisoitu taajuuksien jakoa liian pieniin huutokaupattaviin yksiköihin. Jaon on arvioitu vaikeuttavan kaupallisesti toimivien ja palvelujen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisten taajuuskokonaisuuksien hankintaa ja mahdollistavan kaupallisen keinottelun taajuuksilla johtuen taajuuksien avaamisesta jälkimarkkinoille.

Valiokunta kiinnittää huomiota edellä mainittuihin riskeihin ja pitää tärkeänä, että ehdotuksessa pyritään estämään taajuuksilla keinottelu muun muassa osallistumismaksulla, valitulla huutokauppatavalla ja toiminnan aloittamisvelvollisuudella. Taajuuksilla keinottelu on vaikeaa huutokaupassa, jossa ehdotuksen mukaisesti käydään useita tarjouskierroksia. Keinottelun mahdollisuutta vähentää myös huutokaupan järjestäminen anonyymisti siten, etteivät huutokauppaan osallistuvat tiedä, mikä yritys on tietyn yksittäisen tarjouksen tekijä.

Valiokunta korostaa, että onnistuessaan huutokauppa antaa yrityksille mahdollisuuden hankkia taajuuksia joustavasti juuri sen määrän, mitä ne toiminnassaan katsovat tarvitsevansa. Ratkaisu mahdollistaa erilaiset uudetkin liiketoimintamallit ja antaa myös mahdollisuuden useammalle yritykselle hankkia taajuuksia rajoittamatta ennakolta myönnettävien toimilupien lukumäärää.

Huutokaupan taloudelliset vaikutukset

Hallituksen esityksessä arvioidaan taajuushuutokauppakokeilun vaikutuksen teleyritysten talouteen olevan vähäinen. Huutokauppojen vaikutusta teleyritysten investointeihin on arvioitu kansainvälisten esimerkkien avulla. On katsottu, että investointihalukkuutta määrittävät puhtaasti investoinnin kustannusten ja odotettavissa olevien tuottojen vertailu, eikä aikaisemmin tehdyillä investoinneilla ole merkitystä. Euroopassa toteutuneita 3 G -investointeja tarkasteltaessa voidaan esityksen mukaan todeta, ettei taajuuksien myöntämistavalla näytä olleen merkittäviä vaikutuksia verkkoinvestointeihin.

Esityksessä on arvioitu, että taajuuksien myöntämistavalla ei ole myöskään merkittävää vaikutusta viestintäpalveluiden hinnoitteluun Suomessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vertailtaessa loppukäyttäjähintoja eri maissa ei taajuuksien myöntämistavalla näytä olevan juurikaan vaikutusta loppukäyttäjien maksamiin hintoihin. Huutokaupan soveltamista enemmän loppukäyttäjähintoihin vaikuttaakin markkinoiden aito kilpailutilanne, joka voidaan saavuttaa onnistuneella sääntelyllä toimilupien myöntämistavasta riippumatta.

Yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen valiokunta pitää onnistuneena sitä, että huutokauppahinta eli toimilupamaksu on jaksotettu maksettavaksi koko toimilupakauden ajalle. Huutokauppaan osallistuvat yritykset voivat jopa hyötyä tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta normaalia alhaisempina huutokauppahintoina.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Valiokunta korostaa rajallisten taajuuksien suurta yhteiskunnallista ja kaupallista merkitystä. Taajuuksien käytöstä päätetään osin kansallisesti, mutta osin taajuuksien käytöstä päätetään EU-tasolla tai laajemmin kansainvälisesti. Komission taajuusaluetta koskevassa päätöksessä (2008/477/EY) on tässä esityksessä mainittu taajuusalue, 2500—2690 megahertsiä, varattu langattomille laajakaistaisille sähköisille viestintäpalveluille.

Maailman radiotaajuuskonferenssissa on puolestaan päätetty, että taajuusaluetta 790-862 megahertsiä käytetään matkaviestintään kaikissa Euroopan maissa viimeistään vuonna 2015. Päätöksen toteutuminen ja taajuusalueen koordinointi matkaviestinkäyttöön edellyttävät kuitenkin sopimista naapurimaiden kanssa. Suomessa 800 megahertsin taajuusalue on taajuusalueen 1785—1800 lisäksi varattu radiomikrofoneja varten, ja myös muualla Euroopassa radiomikrofonien käyttö on keskittynyt kyseiselle 800 megahertsin alueelle. Saadun selvityksen mukaan Euroopassa on käynnissä selvitystyö, jossa pyritään löytämään radiomikrofoneille uusia harmonisoituja taajuusalueita.

Sivistysvaliokunta on 8.5.2009 antanut hallituksen esityksestä lausunnon (SiVL 6/2009 vp) todeten, että hallituksen esityksessä tarkoitetun taajuusalueen 2500—2690 megahertsiä huutokauppaaminen esityksen mukaisesti ei valiokunnan saaman informaation mukaan merkittävästi haittaa esiintyvien taiteilijoiden ja vastaavien kulttuurin toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Valiokunta painottaa lausunnossaan kuitenkin, että kun jatkossa muutetaan sellaisten taajuusalueiden käyttötarkoitusta, joilla on radiomikrofonikäyttöä, tulee samalla selvittää ja arvioida näistä muutoksista aiheutuvat haitat ja muutosten taloudelliset vaikutukset esiintyville taiteilijoille ja vastaaville kulttuurin toimijoille.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös esitetty huoli, että taajuuksien huutokauppamenettelyyn liittyy nykyistä järjestelmää suurempi riski kotimaisten, pienelle markkina- ja kielialueelle erikoistuneiden riippumattomien tiedotusvälineiden syrjäytymisestä ja sitä kautta mediatarjonnan yksipuolistumisesta. Valiokunta korostaa, että sananvapauden turvaamiseksi riittävä määrä radiotaajuuksia on jatkossakin varattava nimenomaan joukkoviestinnän tarpeisiin mutta että nyt huutokaupan kohteena oleva taajuusalue ei kuitenkaan teknisesti sovellu televisio- tai radiokäyttöön.

Taajuuksien muuttuvat käyttötarkoitukset, uusjaot tai jopa mahdolliset uudet huutokaupat voivat merkitä sekä teleyrityksille että taajuuksia käyttäville kuluttajille suuria muutoksia toimintaolosuhteisiin ja jopa uhkia selkeistä virheinvestoinneista. Tämän vuoksi valiokunta korostaa pitkäjänteisen ja läpinäkyvän taajuushallinnan merkitystä kaikille toimijoille ja riittävän aikaista tiedotusta tulossa olevien taajuuksien käytön muutoksista.

Esityksen suhde kilpailunrajoituslakiin

Radiotaajuuksien huutokaupasta annetun lakiehdotuksen 8 §:ssä (kielletty yhteistyö) esitetään kiellettäväksi huutokauppaan osallistuvilta yrityksiltä menettelyjä, jotka on lähtökohtaisesti säädetty kielletyiksi tarjouskartelleiksi kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 §:ssä ja Rooman sopimuksen 81 artiklassa. Ehdotettu lainkohta ei esitetyssä muodossaan näyttäisi estävän mahdollisuutta puuttua siinä määriteltyyn kiellettyyn yhteistyöhön myös kilpailunrajoituslain perusteella. Valiokunta korostaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että ehdotetulla huutokauppalailla ei rajoiteta kilpailunrajoituslain soveltamista.