Perustelut

Uusi laki yleisestä asumistuesta yksinkertaistaa ja selkeyttää asumistukijärjestelmää. Esitys perustuu Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) ehdotuksiin. Esityksessä on lisäksi otettu huomioon hallitusohjelman mukainen enimmäisasumismenojen korotus 50 eurolla kuukaudessa ja omavastuuosuuksien alentaminen 8 prosentilla. Esitykseen sisältyvät myös vuoden 2014 tukiperusteissa toteutettu enimmäisasumismenojen korotus (10 milj. euroa) ja hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukainen asumistuessa huomioon otettava ansiotulojen 300 euron suojaosa. Eläkkeensaajien asumistuesta annettua lakia selkeytetään muun muassa siten, että eläkkeensaajan asumistukea saaneet lapsiperheet siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lakiehdotuksia tarkoituksenmukaisina ja puoltaa niiden hyväksymistä.

Voimassa olevassa asumistukijärjestelmässä tuen määrään vaikuttavat asunnon vuokran, pinta-alan ja sijainnin lisäksi asunnon ominaisuudet, kuten valmistumis- ja perusparannusvuosi, lämmitysjärjestelmä ja varustetaso. Ehdotuksen mukaan asumistuessa hyväksyttävien enimmäismääräisten asumismenojen tasoon vaikuttavat kokonaisvuokramallin mukaisesti vain asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetut muutokset yksinkertaistavat ja helpottavat tuen myöntämistä ja lisäävät asukkaiden mahdollisuuksia valita asuntonsa. Järjestelmää selkeyttää myös ehdotettu asumistuen omavastuuosuuden lineaarinen määrittely nykyisten omavastuuosuustaulukoiden käytön sijasta. Omavastuu kasvaa aina 40 prosenttia täysimääräisen tuen tulorajan ylittävistä tuloista vähennettynä ruokakunnan koon ja rakenteen mukaan määräytyvällä vähennyksellä.

Valiokunta pitää järjestelmän selkeyden ja läpinäkyvyyden kannalta tärkeänä, että uudistuksessa yhdenmukaistetaan asumistuen tulokäsitettä muiden vastaavien etuuksien kanssa. Valiokunta kiinnitti työttömyysturvan 300 euron suojaosuudesta säädettäessä huomiota siihen, että myös asumistukea tulisi uudistaa siten, että se nykyistä paremmin turvaisi mahdollisuuden lisätulojen hankintaan, koska toimeentulotuen tarvetta voitaisiin silloin merkittävästi vähentää. Toimeentulotuen hakijoista useimmat ovat myös työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajia (StVM 24/2013 vp). Valiokunta pitää tärkeänä asumistuen 300 euron ansiotulovähennyksen toteuttamista tämän kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Valiokunta pitää myönteisenä myös asumistuen tarkistamisen tulorajan nostamista 400 euroon samoin kuin ehdotettua muutosta, jonka mukaan ruokakunnan tuloja laskettaessa ei enää oteta huomioon alaikäisten lasten tuloja eikä omaishoidon tuen hoitopalkkioita. Työllistymistä voi joissakin tapauksissa helpottaa tuensaajan mahdollisuus ansaita muuttunutta tuloa yhden kuukauden ajan ennen asumistuen tarkistusta. Myös omaisuuden huomioon ottamisesta luopuminen on perusteltua, koska omaisuuden selvittely on käytännössä vaikeuttanut hakemis- ja myöntämismenettelyä, vaikka omaisuus on vain harvoin vaikuttanut asumistuen määrään.

Ehdotettu asumistukijärjestelmän rakenteellinen uudistaminen on perustelujen mukaan pyritty tekemään valtiontaloudellisilta vaikutuksiltaan mahdollisimman kustannusneutraalisti. Asumistukimenoja lisäävät hallitusohjelmassa sovittu enimmäisvuokran korottaminen ja lakiehdotukseen sisältyvät tarkistukset yhteensä noin 68 miljoonalla eurolla. Määräytymisperusteiden säätäminen lain tasolla ja sitominen indeksiin turvaavat perusteiden reaaliarvon säilymistä. Asumistuen enimmäisasumismenojen tarkistaminen vuosittain kansaneläkeindeksin sijasta vuokrien keskimääräisellä muutoksella on otettu huomioon hallituksen kehyslaskelmissa asumistukimenoja arvioitaessa. Valiokunta kiinnittää huomiota asumistuen saajien toimeentulotuen tarpeeseen.

Esityksen perustelujen mukaan tuensaajista noin 73 prosentilla tuki nousee tai pysyy ennallaan ja noin 27 prosentilla laskee. Tuen muutokset ovat kuitenkin enimmäkseen vähäisiä. Uudistuksessa on myös pyritty huolehtimaan erityisesti köyhimpien lapsiperheiden asemasta. Lapsiperheillä, joilla omavastuun uusi määrittely lisää tukea, tuen nousu on tyypillisimmillään 36 euroa kuukaudessa. Perustelujen mukaan enimmäisasumismenot ylittävien tapausten osuus on suurimmillaan pienillä ruokakunnilla. Yhden ja kahden henkilön ruokakunnilla uuden kattovuokran ylittäviä tapauksia on yli 70 prosenttia. Ehdotetut enimmäisvuokrat jäävät uudistuksessa edelleen toimeentulotuessa hyväksyttyjä enimmäisvuokria pienemmiksi erityisesti kasvukeskuksissa, joissa vuokrataso on korkea ja asumisen kalleus vaikeuttaa pienituloisten taloudellista selviytymistä. Vaikka uudistetun asumistuen enimmäisasumismenoihin mahtuvien tapausten osuus on jonkin verran suurempi kuin nykyjärjestelmässä, jää huomattavalla osalla tuensaajia osa asumismenoista edelleen asumistukijärjestelmän ulkopuolelle, usein toimeentulotuella katettaviksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa myös tässä yhteydessä sitä, että ensisijaisten etuuksien tason tulisi olla niin korkea, että viimesijaiseen toimeentulotukeen olisi tarvetta vain poikkeustapauksissa ja että avun tarve olisi vain lyhytaikaista. Uudistuksen vaikutusta toimeentulotukimenoihin on esityksen perustelujen mukaan vaikea arvioida, mutta kokonaisuudessaan uudistuksen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi toimeentulotukimenojen tasoon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asumistukijärjestelmän uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia eri tuensaajaryhmiin, erityisesti yksin asuviin, ja näiden toimeentulotuen tarpeeseen arvioidaan ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi.