Perustelut
            
            Työvoimavaltaisen työn hintaa alennettava
            
            Verotusta tulee tarkastella paitsi fiskaalisesta näkökulmasta
               myös työllisyyden ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden
               kannalta. Pienipalkkaisen työn korkea verorasitus on työllistämisen ja
               työllistymisen este. Suomen talouskehityksen suuri uhkatekijä on
               pitkäaikaistyöttömyys eli ikääntyneiden
               ja vähemmän koulutettujen työttömyyden
               jääminen korkealle tasolle. 
            
            
            Veroratkaisuilla tulee luoda tilaa tasapainoiselle kasvulle
               ja työllisyyden paranemiselle. Tämä onnistuu
               parhaiten kohdentamalla työnantajamaksujen kevennysvara
               pienipalkkaisen työn verorasituksen keventämiseen.
               Voimakasta pienipalkkaisen työn maksurasituksen keventämistä on
               viime vuosina tehty esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa
               ja Isossa-Britanniassa. 
            
            
            Suomessa työnantajan kansaneläkemaksu on yksi
               keskeisimmistä työvaltaisia yrityksiä rasittavista
               välillisistä kustannuksista. Tarmo Pukkilan johtama
               sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on
               todennut (STM:n työryhmämuistioita 1999:11), että tarkoituksenmukaisin
               tapa keventää työnantajamaksuja tällä hetkellä on
               työnantajan kansaneläkemaksun alentaminen nykyisen porrastuksen
               puitteissa. 
            
            
            Kansaneläkemaksun alennuksen kohdistaminen lakialoitteessa
               esitetyllä tavalla täysimääräisesti
               alimpaan poistoporrastusluokkaan merkitsee sitä, että alennus
               painottuu erityisesti työvoimavaltaiseen palvelutuotantoon
               ja pienituloisimpaan työvoimaan. 
            
            
            Heikentyvän talouskasvun tilanteessa on välttämätöntä ryhtyä tehokkaisiin
               työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. Viimeaikaisissa
               tutkimuslaitosten suhdannekatsauksissa on korostettu aloitteen kaltaisia
               toimia. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on todennut, että matalan tuottavuuden
               tehtävien työvoimakustannuksia on voitava alentaa.
               Palkansaajien tutkimuslaitos on puolestaan esittänyt puutteellisesti
               koulutetun työvoiman työllisyysmahdollisuuksien
               parantamiseksi verotukien ja sosiaaliturvamaksujen rakenteiden korjauksia.
            
            
            Optimaalisinta olisi, että työnantajan sivukulujen
               vähennys voitaisiin kohdistaa kokonaisuudessaan pienipalkkaiseen
               työhön. Hallituksen tuleekin ensi sijassa ryhtyä toimenpiteisiin
               tällaisen mallin tekniseksi toteuttamiseksi. Useissa Euroopan
               maissa tällaisten mallien löytäminen on
               ollut mahdollista.
            
            
            Vastalauseessa ehdotetaan työnantajan kansaneläkemaksun
               poistamista kokonaan alimmassa poistoporrastusluokassa. Alennus
               on siis kaksi prosenttiyksikköä hallituksen ehdottaman 0,65
               prosenttiyksikön sijaan. Toisessa ja kolmannessa poistoporrastusluokassa
               työnantajan kansaneläkemaksu pysyisi ennallaan
               hallituksen ehdottaman 0,45 prosenttiyksikön alennuksen
               sijaan.
            
            
            Kansaneläkelaitokselle aiheutuvan maksutulojen vähenemisen
               vuoksi ehdotetaan arvonlisäveron tuotosta tilitettäväksi
               KELAlle tarvittava määrä laitoksen rahoituksen
               turvaamiseksi. 
            
            
            Keskustan ehdotuksen suorat kustannuksia lisäävät
               vaikutukset hallituksen ehdotukseen nähden olisivat noin
               1,6 mrd. mk. Ehdotuksella arvioidaan olevan huomattavia työllisyysvaikutuksia,
               joten dynaamiset vaikutukset huomioon ottaen ehdotuksen kustannusvaikutus
               jäisi alle miljardin markan.
            
            
            Eläkeläisten ylimääräisen
               sairausvakuutusmaksun poistamiseen sitouduttava
            
            
               Eläkeläisten ylimääräinen
               sairausvakuutusmaksu on luvattu poistaa useita kertoja. Korotukselle
               on vaikeaa löytää kestäviä perusteita, semminkin
               kun heikkenevän talouden merkeistä huolimatta
               kyse on 1990-luvun alussa säädetystä väliaikaiseksi
               tarkoitetusta asiasta. Sitoutuminen lupauksiin ylimääräisen
               maksurasituksen poistamisesta on ollut vaihtelevaa päätöksenteon
               ja valtiovarainministeriön valmistelun kulkiessa menneiden
               vuosien varrella eri tahtiin. Kyse on lupausten lunastamisesta ja
               oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta.
            
            
            Keskusta on maksun alentamisen eri vaiheissa kannattanut ylimääräisen
               maksun etupainotteista poistamista. Tänään
               ollaan tilanteessa, jossa jäljellä olevasta 1,2
               pennistä tullaan tulevana vuonna 2002 poistamaan 0,8 penniä.
               Jäljelle jää edelleen 0,4 pennin ero
               palkansaajiin verrattuna. Lupauksia viimeisenkin erotuksena olevan osan
               poistamisesta on eri yhteyksissä annettu. Eduskunnan tulee
               päätöksillään edellyttää hallitusta
               toimimaan tahtonsa mukaisesti, siksi esitämme hyväksyttäväksi
               asiaa koskevan lausuman.