Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Valiokunta pitää tärkeänä työpaikan ja työntekijöiden tarpeet huomioon ottavien joustavien työaikajärjestelmien kehittämistä. Yhteistyössä kehitetyt joustavat työaikajärjestelmät, joissa otetaan huomioon työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet, tukevat yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Työaikatili tai -pankkijärjestelmä tähtää työajan pitkäaikaiseen tarkasteluun, joka helpottaa työaikojen sopeuttamista työmäärien mukaisesti, samalla kun se lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikojensa järjestelyihin. Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva työaikapankki voi olla erinomainen työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen, työaika-autonomian ja jaksamisen väline.

Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003–2004 työmarkkinajärjestöt asettivat yhteisen työryhmän valmistelemaan työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2005—2007 keskusjärjestöt totesivat työaikapankkijärjestelmän edistämisen vaativan palkkaturvaa ja työttömyysturvaa koskevien lakien selkiyttämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainsäädäntöä korjataan siten, että työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa jarruttavat lainsäädäntöön liittyvät epävarmuustekijät poistetaan. Palkkaturvalain ohella myös työttömyysturvalakiin sisältyviä säännöksiä tulisi tarkistaa.

Säästetyt vapaat ja palkkaturva

Voimassaoleviin lakeihin sisältyy säännöksiä vapaiden säästämisestä myöhempää käyttöä varten. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus säästää yksi lomaviikko pidettäväksi myöhempinä vuosina ja mahdollisuus sopia vuosiloman 18 päivää ylittävän osan säästämisestä (ns. säästövapaa). Työaikalain 23 §:n mukaan lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus voidaan vaihtaa vapaa-ajaksi. Vapaa-aika on annettava 6 kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Vapaa-aika voidaan sopia yhdistettäväksi säästövapaaseen. Myös työaikalain 13 §:n mukaisen liukuvan työajan saldokertymää voidaan sopia vähennettäväksi työntekijälle annettavalla vapaalla. Lisäksi työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyy vastaavanlaisia joustavaa työaikaa koskevia määräyksiä.

Näitä lakeihin ja työehtosopimuksiin perustuvia saatavia voidaan jo nykyisen lain mukaan maksaa palkkaturvana 15 200 euron enimmäismäärän puitteissa. Palkkaturvana maksamisen edellytyksenä on, että saatavan määrä ja peruste on saatu selvitettyä ja että saatavaa on haettu palkkaturvana 3 kuukauden kuluessa sen erääntymisestä.

Esityksen mukaan työaikapankkisaatava voidaan maksaa palkkaturvana enintään 6 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään asti. Työaikapankkia ei ole lainsäädännössä määritelty, eikä saatavan maksaminen uuden 9 a §:n nojalla edellyttäisi, että järjestelmää kutsutaan työaikapankiksi. Työaikapankkisaatavana maksettavaksi voitaisiin hyväksyä saatava, jos työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja sisällöstä on työpaikalla kirjallisesti sovittu tai sen ehdot on muutoin kirjattu. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on pitänyt työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä tai työaika- ja palkkakirjanpidosta voidaan muuten todeta vapaiden kertyminen ja käyttö.

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa valmistellut työmarkkinajärjestöjen työryhmä on määritellyt työaikapankiksi käytössä olevista nimityksistä riippumatta ne yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotetut ja vapaaehtoisuuteen perustuvat työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyt, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Saadun selvityksen mukaan tarkoitus on, että haettaessa palkkaturvana työaikapankkisaatavaa meneteltäisiin seuraavasti: Ensin palkkaturvaviranomaiset selvittävät, onko yrityksessä kirjallisesti sovittu tai päätetty työaikapankin käyttöönotosta ja sen säännöistä, onko työnantaja pitänyt työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä tai vastaavaa kirjanpitoa sekä onko palkkaturvana haetut saatavat ennen niiden erääntymistä siirretty työaikapankkiin. Jos nämä edellytykset eivät täyty, kyseessä ei ole 9 a §:n mukainen työaikapankkisaatava. Tällöin tutkitaan, onko kysymys sellaisesta joustaviin työaikoihin perustuvasta saatavasta, joka voidaan maksaa ns. tavallisena palkkaturvana.

Työaikapankin olemassaolon todistaminen (sopimus, työntekijäkohtainen kirjanpito ja palkka- ja työaikakirjanpito) riippuu ensisijassa työnantajan toimenpiteistä ja häneltä saatavasta selvityksestä. Siltä varalta, ettei työnantajaa tai asiakirjoja enää löytyisi tai niistä ei saataisi riittävää selvyyttä, on tärkeää, että työaikasaatavia voidaan edelleen korvata myös entisen käytännön mukaan.

Työaikapankkisaatavat eroavat palkkaturvana tällä hetkellä maksettavista saatavista siinä, että niiden oikeusperuste on voinyt syntyä useita vuosia ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä. Tämä voi vaikeuttaa saatavan määrän ja perusteen selvittämistä palkkaturvamenettelyssä. Toisaalta mahdollisuus saada työaikapankkisaatavana jopa 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä voi osaltaan lisätä palkkaturvajärjestelmän väärinkäyttöyrityksiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tarkoin seuraa, miten järjestelmä toimii käytännössä ja onko palkkaturvaviranomaisilla ongelmia lainsäädännön soveltamisessa, ja palaa tarvittaessa asiaan. Työaikapankin määritelmän puuttuminen lainsäädännöstä voi osaltaan luoda epävarmuutta lainsäädännön soveltamiseen työpaikoilla ja palkkaturvamenettelyssä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää, olisiko syytä ottaa työaikapankin määritelmä esimerkiksi työaikalakiin.

Ohjeistus, tiedotus ja seuranta

Valiokunta pitää tärkeänä, että lain mukaisen työaikapankkijärjestelmän edellytyksistä tiedotetaan hyvin ja työpaikoille toimitetaan selkeät menettelytapaohjeet. Erityisesti valiokunta korostaa työmarkkinajärjestöjen merkitystä hyvien mallien levittämisessä ja työpaikkakohtaisen tiedotuksen ja opastuksen järjestämisessä. Työpaikoilla on tärkeää tietää, että sopimusten tai päätösten työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja sisällöstä tulee olla kirjallisia, niistä tulee ilmetä, ketkä järjestelmän piiriin kuuluvat, ja työaikapankin tapahtumista tulee pitää työntekijäkohtaista kirjanpitoa. Myös työntekijöiden tulee saada kirjallisesti ajantasaista tietoa työaikapankkitilinsä tapahtumista ja saldosta.

Lakialoite

Valiokunta puoltaa lakiesitysten hyväksymistä hallituksen esitykseen sisältyvässä muodossa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.