Perustelut
Yleistä
Suomen tuleva talouskehitys on sakean sumun peitossa. Seuraavien
vuosien talousennusteet ovat viimeaikoina muuttuneet prosenttikaupalla muutamassa
kuukaudessa. Näin ollen hallituksen nykyisiin ennusteisiin
perustuva sopeutussuunnitelma paljastuu todennäköisesti
jo muutaman kuukauden kuluttua liian suureksi tai liian pieneksi
valtion velkaantumisen pysäyttämiseksi. Hallitus
voi siis joutua jo vuoden kuluttua palaamaan neuvottelupöytään
tekemään vaikeita päätöksiä uusista
leikkauksista ja veronkorotuksista. Epävarmuutta yli kaiken
vihaavat markkinat palkitsisivat tämän epävarmuuden
takuulla korkeampina lainakorkoina. Toisaalta, jos talouskasvu yllättääkin
positiivisesti, on hallitus turhaan leikannut kansalaisten ostovoimaa.
Näin ollen olisi vastuullisempaa aloittaa sopeutus pienemmällä summalla
kuin mitä hallitus ehdottaa, mutta samalla uskottavasti
sitoutua toteuttamaan tarvittavat kiristykset, jos taloudellinen
tilanne sitä vaatii.
Perussuomalaisten vaihtoehto perustuu kaksiportaiseen, kaksi
plus yksi, suunnitelmaan valtiontalouden sopeuttamiseksi. Ensimmäisessä portaassa
vuoteen 2015 mennessä leikkauksia ja veronkorotuksia olisi
vuositasolla yhteensä noin kahden miljardin edestä.
Samalla sovittaisiin etukäteen noin miljardin lisäsäästöistä ja
veronkorotuksista, jotka astuisivat automaattisesti voimaan, jos
ennalta määrätyt reunaehdot kehyskaudella
täyttyisivät (vähintään
kaksi kolmesta suuresta luottoluokitusyrityksestä alentaisi
Suomen luottoluokitusta ja Suomen valtionvelkakirjojen korkoero
Saksan valtionvelkakirjoihin ylittäisi yhden prosenttiyksikön).
Toinen porras toimisi näin ollen eräänlaisena
valtiontalouden sopeutuksen ydinpelotteena, jonka pelkkä olemassaolo
rauhoittaisi markkinoita niin paljon, että sitä ei
todennäköisestä tarvitsisi koskaan käyttää.
Verotus
Perussuomalaiset paheksuvat hallituksen päätöstä korottaa
kaikkia arvonlisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä.
Vielä ennen vaaleja vasemmistopuolueet vastustivat yksituumaisesti tällaisten
heikompiosaisia kohtuuttomasti kurittavien tasaverojen korottamista.
Perussuomalaiset haluaisivat myös muistuttaa, että arvonlisäverotuksen
korotus heikentää mutkan kautta myös
vientisektorimme kilpailukykyä, sillä arvonlisäverokorotus
kiihdyttää väistämättä inflaatiota.
Ostovoiman heikkeneminen taas aiheuttaa palkankorotuspaineita seuraavaan
työmarkkinakierrokseen, josta seuraava kustannustason nousu
luonnollisesti heikentää Suomen vientisektorin
kilpailukykyä.
Perussuomalaiset eivät myöskään
voi hyväksyä hallituksen kaavailemia kilometrikorvausten
leikkauksia ja varainsiirtoveron korotusta. Verovapaa kilometrikorvaus
on työnantajan työntekijälle maksama
korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa
autoa työnantajan määräämän
työmatkan tekemiseen. Leikkauksen uhriksi joutuisivat ne
työssään omaa autoa käyttävät
työntekijät, jotka ajavat yli 15 000
kilometriä vuodessa, esimerkiksi myynnin ammattilaiset
ja keikkatyöläiset. Tässä käytännössä siirretään
työnantajan kustannuksia työntekijöille.
Varainsiirtoveron korotus taas iskee pahimmin asuntovelallisiin,
jotka joutuvat maksamaan entistä suuremman korvauksen valtiolle asunnon
ostosta. Leimaveron korotus nostaa myös kynnystä vaihtaa
asuntoa ja tätä kautta heikentää työmarkkinoittemme
tehokkuutta vaikeuttamalla työvoiman liikkuvuutta paikkakunnalta
toiselle.
Perussuomalaiset haluavat kehittää verotustamme
oikeudenmukaisempaan suuntaan ja purkaa nykyisenkaltaisen yhtiöverohyvitysjärjestelmän.
Tällä hetkellä Suomessa jaetaan vuosittain noin
2 miljardia euroa verovapaata osinkotuloa. Suurituloisin tulokymmenys
on saanut näistä yli 80 prosenttia ja suurituloisin
prosentti puolet. Suurituloiset saavat siis lähes kaikki
verovapaat osingot. Tämä suurituloisten verovapaus
on keskeinen syy 1990-luvulta lähtien räjähdysmäisesti
kasvaneisiin tuloeroihin. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme
kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille
selvän verokannustimen.
Perussuomalaisten mielestä julkisesti noteeratuista
yrityksistä saatu osinko tulisi olla kokonaan veronalaista
pääomatuloa. Listaamattomien osakeyhtiöiden
jakamat osingot taas olisivat verovapaata tuloa osakkeen ns. matemaattiselle
arvolle lasketun 9 prosentin vuotuisen tuoton osalta aina 35 000
euroon asti. Siltä osin kuin osakeyhtiön henkilöomistajan
saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 35 000
euroa mutta ei siis 9 %:n tuottoa osakkeen matemaattiselle
arvolle, osingosta on 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa
ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Mikäli osakeyhtiön
jakama osinko ylittää osakkeen matemaattiselle
arvolle lasketun 9 %:n vuotuisen tuoton, sen ylittyvältä osalta osingosta
on 85 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 15 prosenttia
verovapaata tuloa. Tämä toisi valtiolle kehyskauden
loppupuolella arviolta noin 500 miljoonan euron lisätulot.
Keskeisenä osana kehysvaihtoehtoamme perussuomalaiset
ehdottavat energia- ja polttoaineveroihin 400 miljoonan euron alennusta.
Energiaverot ovat luonteeltaan tasaveroja ja kohdistuvat näin
ankarimmin juuri pienituloisiin. Kataisen ja Kiviniemen hallitusten
toteuttamat veronkorotukset ovat tienneet monille pienituloisille
vaikeita aikoja, sillä Suomessa on talvellakin pystyttävä asumaan
ja asuntoja lämmittämään. Suomi
on myös pitkien etäisyyksien maa. Polttoaineverojen
korotus on tarkoittanut entistä kalliimpaa liikkumista
erityisesti maaseudun asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää julkista
liikennettä. Myös energiaa tarvitseva teollisuutemme
kärsi veronkorotuksista mittavan vahingon kilpailukykyynsä.
Alhainen energianhinta onkin kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu
tärkeäksi syyksi investoida maahan. Tuoreena esimerkkinä tästä on
Facebookin päätös valita sähköverokannan
edullisuuden takia Ruotsi sijaintipaikaksi Euroopan datakeskukselleen.
Näin ollen perussuomalaiset eivät voi myöskään
hyväksyä hallituksen suunnitelmia ottaa
käyttöön ns. windfall-veroa.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti korostaneet harmaan talouden
vastaisten toimenpiteiden merkitystä. Hallitus kohdistaa
tähän tarkoitukseen aivan riittämättömiä ponnistuksia,
vaikka useiden arvioiden mukaan merkittävämpi
panostus johtaisi kehyskauden lopulla satojen miljoonien lisätuloihin
valtiolle. Perussuomalaiset olisivatkin, hallitusta tarmokkaampien
lainsäädäntöuudistusten lisäksi,
valmiita panostamaan vuositasolla yli 110 miljoonaa euroa lisää harmaan talouden
torjunnassa keskeisten toimijoiden rahoittamiseen (poliisi,
tullilaitos, rajavartiolaitos, veroviranomaiset, syyttäjälaitos
ja tuomioistuimet). Nämä panostukset tuottaisivat
varovaisesti arvioiden 450 miljoonan euron vuosittaiset lisätulot
kehyskauden loppupuolella. Samoin myös nykyistä suuremmat
ponnistelut yritysverotuksen porsaanreikien, kuten alikapitalisoinnin,
korkovähennyksen ja siirtohinnoittelun, ongelmiin puuttuminen
lainsäädännöllä ja valvonnalla
toisi kehyskauden lopulla valtiolle vähintään
300 miljoonan euron lisätulot. Yritysverotuksen valvonnan
tehostamiseksi perussuomalaiset ehdottavat veroviranomaisille 20
miljoonan euron lisäresursseja.
Perussuomalaiset ovat luonnollisesti tyytyväisiä,
että hallitus on nyt päättänyt
toteuttaa vuoden 2012 varjobudjetissamme ehdottamamme t&k-verokannustimen,
tuotannollisten investointien korotetut poistot ja suurituloisten
ansiotuloverotuksen korottamisen. Perussuomalaiset olisivat tosin
oikeudenmukaisuussyistä valmiita korottamaan suurituloisten
verotusta selvästi hallitusta enemmän, sillä hallituksen
solidaarisuusverolla on hyvin minimaallinen vaikutus heidän
verotaakkaansa. Perussuomalaisten jo varjobudjetissaan ehdottaman
oikeudenmukaisemman Wahlroos-veron tuotto olisi noin 150 miljoonaa
euroa, ja vastaavasti perussuomalaisten mallin mukainen t&k-verotuki
ja tuotannollisten investointien poistojen korotus maksaisi noin
250 miljoonaa euroa.
Lisäksi toisin kuin hallitus emme jättäisi
tekemättä kahdelta vuodelta veroperusteiden inflaatio-
ja ansiotason tarkistusta kuin vasta markkinapaineen edessä niin
sanotussa toisessa portaassamme ja tällöinkin
tekisimme sen sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin ja työllisyyttä tukevammin
kuin hallitus, sillä jättäisimme alimmat tuloluokat
kokonaan tai lähes kokonaan tämän veronkorotuksen
ulkopuolelle. Tämän sosiaalisesti oikeudenmukaisemman
ja työllisyyttä tukevamman veronkorotuksen arvioisimme
tuottavan valtiolle noin 500 miljoonaa euroa. Markkinapaineen alla
olisimme valmiita myös toisessa portaassamme väliaikaisesti
tarkistamaan pörssilistattujen yritysten verotuksen tasoa
asettamalla niille väliaikaisen yhteiskuntavastuuveron.
Tämä 1,5 %-yksikön yritysverotuksen
väliaikainen kiristys tuottaisi arviolta 200 miljoonaa
euroa ja olisi voimassa niin kauan kuin valtiontalous on alijäämäinen.
Perussuomalaiset haluavat, että Suomi lopettaa kansallisomaisuuteen
kuuluvan mineraalivarannon ilmaisjakelun monikansallisille yrityksille.
Arviot Suomen maaperän mineraalivarantojen arvosta liikkuvat
sadoissa miljardeissa euroissa, joten kyse on Suomen talouden kannalta erittäin
merkittävästä asiasta. Kaivoslakia on muutettava
siten, että nykyisenkaltainen valtausjärjestelmä korvataan
Norjan mallin mukaisella lisenssijärjestelmällä.
Norjassa öljynporauslisenssejä ei myönnetä huutokaupalla,
vaan tiettyjen laadullisten kriteereiden mukaan, jolloin estettään
lisensseillä spekulointi. Perussuomalaiset ehdottavat,
että Norjan mallin mukaisesti myös Suomen valtio
perustaa erillisen kaivostoimintaan sijoittavan yhtiön,
joka automaattisesti saisi 0—49 %:n osuuden
haluamistaan uusista kaivoslisensseistä. Kyse
olisi ennen kaikkea sijoituksesta, sillä yritys osallistuisi luonnollisesti
osuutensa mukaan myös lisenssinalaisen kaivostoiminnan
kehityskustannuksiin. Tämän uuden valtiollisen
kaivosyrityksen pääomittamiseen käytettäisiin
ensisijassa päästöoikeuksien
huutokauppatuloja. Perussuomalaiset ehdottavat myös käyttöön
otettavaksi kaivosyhtiöiden voitosta tai muulla
perusteella perittävää kaivosveroa. Osa
veron tuotosta tulisi antaa kaivospaikkakunnille ja osa rahastoida,
jotta mineraalivarantomme hyödyn jaossa toteutuisi myös
sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kaivostoiminnalta
Perussuomalaiset peräävät myös
ympäristövastuuta. Viranomaisten on lupia myöntäessään
varmistettava, että aloittava kaivos ei pilaa ympäristöä ja
vesistöä eikä aiheuta ongelmia muulle
yritystoiminnalle ja alueen asujaimistolle.
Lisäksi lisätuloja olisi myös saatavissa
Kela-maksun palauttamisella yksityiselle sektorille (1 mrd.
euroa), varallisuusveron palautuksella (135 milj. euroa), suursäätiöiden
verottamisella (50 milj. euroa), suurten perintöjen verotuksen kiristämisellä (30
milj. euroa) ja vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun verovähennyksen
poistolla (125 milj. euroa).
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Maatalous on monin osin kannattavuuskriisissä. Olemme
nyt tilanteessa, jossa maataloustuontia on enemmän kuin
vientiä, mitä voidaan pitää huolestuttavana
maan elintarvikeomavaraisuuden kannalta. Kuluttajahinnat ovat nousseet enemmän
kuin tuottajahinnat, koska kaupan ja muiden välikäsien
osuus on kasvanut liian suureksi.
Maatalouden kannattavuuskriisissä valtion kehysratkaisun
tulee tukea maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta. Maatalouslomitukseen, eläkkeisiin
ja luopumistukijärjestelmään kohdistuvat
leikkaukset heikentävät maatalousyrittäjien
työssä jaksamista.
Metsätalouden kannalta on ongelmallista, että kotimaisen
energiapuun käyttö ei toteudu siinä määrin
kuin on toivottavaa. Turpeen käyttöä kotimaisena
energialähteenä vaikeutetaan perusteettomasti.
Maassamme on tuhansia turvetuotantoon ja metsäenergiaan
panostaneita koneyrittäjiä. Kansantalouden kannalta
on pidettävä huonona ratkaisuja, jotka eivät
tue kotimaisen energian tuotannon ja käytön kasvua.
Laki pienpuun energiatuesta ei ole voimassa, joten kotimaisen energiatuotannon
lisäämiselle ei ole riittäviä edellytyksiä.
Perussuomalaiset vaativatkin kehyskaudelle suunniteltujen 55
miljoonan euron säästöjen perumista.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Maailmanlaajuisen taloustilanteen huonontuessa ja olemassa olevien
markkinajärjestelmien horjuessa on entistäkin
tärkeämpää huolehtia taloutemme
toimintaedellytyksistä. Toimiva logistiikka kokonaisuudessaan
on maassamme elämisen ja yrittämisen perusedellytys.
Suomen kilpailukykyä heikentää maantieteellinen
sijaintimme. Esimerkiksi kuljetuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista
on meillä tärkeimpiä kilpailijamaita
suurempi. Siksi on huolehdittava, että tämän
tekijän vaikutus kansalliseen kilpailukykyymme on mahdollisimman
vähäinen.
Liikenneverkkomme on huonontunut jo pitkään.
Hallituksen esitys valtiontalouden kehyksistä ei ole riittävä säilyttääkseen
liikenneverkkomme edes nykytilassa. Tieverkostomme kuntoa on elvytetty
säästövaroin ja laadusta on tingitty
mm. pinnoitteen paksuuden kohdalla. Tämä on johtanut
siihen, että pikaista korjausta vaativien tieosuuksien
määrä on siirtynyt useiden vuosien ajalta
tälle kehyskaudelle. Vastaavan kehityskulun ovat kokeneet
myös lukuisat sillat ympäri Suomea. Ellei näitä kasaantuneita korjausvelkoja
pureta määrätietoisesti, syntyy valtiontaloudelle
huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku vaurioiden
edetessä tiestön ja siltojen rakenteisiin.
Raideliikenteen kehittäminen on mielestämme
tärkeää. Silti on todettava, että kehyskauden investoinnit
painottuvat liikaa raideliikenteeseen, kun otetaan huomioon raideliikenteen osuus
kokonaisliikenteestä. Suurimmat ongelmat ovatkin alemmalla
tieverkollamme, johon hallitus ei panosta olosuhteet huomioon ottaen tarpeeksi.
Alempiasteinen tieverkko tavoittaa kaikki suomalaiset kotiovelta
alkaen, toimien myös raideliikenteen hyväksi.
Kehysselonteon mukaan väyläinvestoinneista
on tarkoitus siirtää 100 miljoonaa euroa vuodessa
liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta
2016 alkaen. Käytyjen asiantuntijakuulemisten
perusteella summaan ei sisälly aitoa lisärahaa.
Kustannustason nousu ja inflaatiokehitys kehyskauden loppuun mennessä voi
olla po. lisämäärärahaan verrattuna
jopa kaksinkertainen, jolloin tie- ja rataverkon kunto tulee heikkenemään
entisestään.
Perussuomalaiset katsovat, että kansallisomaisuutta
eli liikenneverkkoja ajoissa korjaamalla pidämme huolta
paitsi omaisuudestamme, myös työllisyydestä.
Perusväylien ylläpitoon suunnatut vähäiset
määrärahat eivät mahdollista tätä talouttamme
elvyttävää ja kasvun mahdollistavaa kunnostusta,
joten olisimme valmiita sijoittamaan 150 miljoonaa euroa vuodessa
hallitusta enemmän liikenneverkkojen investointeihin ja
ylläpitoon.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Perussuomalaiset katsovat, että valtiontalouden tarkistetut
kehykset vuosille 2013—2016 eivät paranna julkisen
sektorin edellytyksiä hoitaa velvoitteitaan eivätkä anna
parhaita mahdollisia edellytyksiä työttömyyden
vähentämiseksi tai työurien pidentämiseksi.
Työurien pidentäminen työntekijöiden
terveydentila huomioon ottaen
Työurasopimus on keskittynyt pääasiassa
ns. kovien keinojen käyttöön työurien
pidentämiseksi, vaikka pehmeillä keinoilla voitaisiin
saada jopa parempia tuloksia. Perussuomalaisten mielestä erityisesti
työntekijöiden terveyden edistäminen on
huomioitava työurien pidentämiseen liittyvissä muutoksissa.
Toimintakykyä rajoittavalla tavalla sairastutaan Suomessa
keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin kuin esimerkiksi
Ruotsissa. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle
jäi pelkästään vuonna 2011 lähes
23 000 henkilöä keskimäärin
52-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkkeelle
jäädään eniten mielenterveydellisistä syistä ja
tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Perussuomalaisten mielestä resursseja
kannattaakin kohdentaa erityisesti näiden ennaltaehkäisyyn.
Työttömyyden vähentäminen
Valtiontalouden kehyksissä yli 50-vuotiaat työttömät
ovat jääneet ilman riittävää huomiota.
Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista ja
työkyvyttömyyseläkkeellä olevista
on merkittävä, ja perussuomalaisten mielestä myös
tämän ikäryhmän koulutukseen
ja kuntoutukseen on panostettava.
Kehyspäätös tarjoaa pitkäaikaistyöttömien aktivointikokeiluun
20 miljoonaa euroa vuositasolla, ja samalla päävastuu
pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista siirretään
kunnille. Asiantuntijoiden mukaan aktivointitoimet ovat kuitenkin usein
suhteellisen tehottomia ja vähäisiin hyötyihin
nähden kalliita. Perussuomalaiset edellyttävätkin,
että työttömien aktivointikokeilun tuloksista
raportoidaan ja lisäksi kartoitetaan kuntien kyky selvitä uudesta
velvoitteestaan. Perussuomalaiset korostavat myös, että asiantuntijoiden
mukaan työttömiä on lähes viisi
kertaa enemmän kuin avoinna olevia työpaikkoja.
Tarvitaan siis ennen kaikkea toimia, joiden avulla voidaan luoda
erityisesti matalan kynnyksen työpaikkoja. Perussuomalaiset
olisivatkin valmiita panostamaan 50 miljoonaa euroa lisää pitkäaikais-,
nuoriso- sekä yli 50-vuotiaiden työttömyyden
torjuntaan.
Yritystukien kohdentaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
Perussuomalaisten mielestä yritystuet on suunnattava
pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin, sillä niiden tuotekehittelyä ja
innovaatioita tukemalla voidaan edistää kilpailukykyä ja
talouskasvua. Tuoreen työ- ja elinkeinoministeriön
raportin mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta
voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat
tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin
kohteisiin. Raportin suositusten arvioidaan pienentävän
valtion tukimenoja 200—250 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset
ihmettelevätkin, miksi hallitus ei ole noudattanut ministeriön
selvityksen neuvoja ja suunnannut leikkauksia juuri näihin
tutkitusti tehottomiin yritystukiin, sillä tehottomien
tukien leikkaukset aiheuttavat luonnollisesti pienimmän
haitan taloudellemme. Näin ollen perussuomalaiset olisivat
valmiita leikkaamaan yritystuista 150 miljoonaa euroa, ja markkinapaineen sitä vaatiessa
olisimme toisessa portaassa valmiita leikkaamaan yritystuista vielä 100
miljoonaa euroa lisää. Markkinapaineen alla toisessa portaassa
olisimme valmiita myös tarkistamaan erityisesti tuulivoimalle
suunnattujen syöttötariffien tasoa 50 miljoonalla
eurolla. Syöttötariffeista ei saa muodostua tuulivoimaan
sijoittajille tukiautomaattia, jolla taataan heille käytännössä riskitön
tuotto.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Valtiontalouden sopeuttamiseksi esitetyistä leikkauksista
valtaosa kohdistuu kuntien valtionosuuksiin samanaikaisesti,
kun kuntien tehtäviä lisätään.
Perussuomalaiset katsovat, että valtiontalouden tarkistetut
kehykset vuosille 2013—2016 eivät paranna julkisen
sektorin edellytyksiä hoitaa velvoitteitaan eivätkä anna pitkällä aikavälillä parhaita
mahdollisia edellytyksiä hyvinvoinnin turvaamiselle.
Sosiaaliluokkien välisten terveyserojen kaventaminen
Terveyserot rikkaiden ja köyhien välillä ovat kasvaneet,
ja erityisesti erot elinajanodotteissa ovat revenneet viime vuosina.
Hallitusohjelmassa luvataan kaventaa terveyseroja, mutta samaan aikaan
valtiontalouden kehyksissä suunnataan mittavia säästötoimenpiteitä kuntien
valtionosuuksiin ja esimerkiksi lääkekorvauksiin. Nämä toimet
ovat omiaan lisäämään terveyseroja
entisestään, sillä köyhimmät
käyttävät julkista terveydenhuoltoa eniten
ja lääkekorvausten pienentäminen puolestaan
saattaa muodostaa vähävaraisille kynnyksen ostaa
lääkkeitä. Myös yhteisöille
ja säätiöille jaettavia RAY ry:n avustuksia
alennetaan, vaikka hallitusohjelmassa kolmannen sektorin todetaan
täydentävän kuntien palveluita ja järjestöjen
toimintamahdollisuuksia luvataan parantaa. Arpajaislain mukaan
RAY:n tuotto tulee käyttää terveyden
ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, ja
perussuomalaiset edellyttävät, että näin
myös tehdään. RAY:n tuottoja ei ole hyväksyttävää siirtää yleiskatteisille
budjetin momenteille. Perussuomalaisten mielestä resursseja
tulee kohdentaa erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin
ja peruspalveluihin, sillä niiden avulla terveyseroja
voidaan kaventaa kustannustehokkaasti.
Lapsiperheiden aseman parantaminen
Perussuomalaiset eivät hyväksy lapsilisiin
kohdistettuja indeksijäädytyksiä. Lapsilisiin
kohdistuvat indeksijäädytykset lisäävät
lapsiköyhyyttä, sillä erityisesti pikkulapsiperheissä ostovoima
riippuu pitkälti sosiaaliturvan tasosta. Lapsiperheiden
suhteellinen köyhyys on kasvanut 1990-luvulta lähtien,
ja kehyspäätös heikentää lapsiperheiden
asemaa entisestään. Perussuomalaiset muistuttavat,
että suurin yksittäinen riskitekijä pikkulasten
huostaanotoille on nimenomaan vanhempien köyhyys. Perussuomalaisten
mielestä lapsiperheiden asemaa pitää parantaa.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksinhuoltajaperheiden
toimeentulon turvaamiseen, sillä nämä perheet
ovat suurimmassa vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle.
Syrjäytymisen ehkäisy
Syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi perheiden varhainen
tukeminen on erittäin tärkeää.
Valtiontalouden kehysten puitteissa kunnilla ei ole mahdollisuutta
tehdä riittävässä määrin
lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä, eikä etenkään
varhaiseen puuttumiseen ole riittävästi resursseja.
Yhteiskuntatakuulla voidaan korjata nuorten tilannetta jonkin verran,
mutta vielä kustannustehokkaampaa on syrjäytymisen ennaltaehkäisy.
Huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi
huostaanottojen määrät ovat suuria, vaikka niiden
pitäisi olla viimesijainen puuttumiskeino ja ne tulevat
kunnille kalliiksi. Kunnat saavat avustuksia huostaanottojen määrien
perusteella, vaikka tehokkaampaa olisi panostaa ennaltaehkäisevään
toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman noudattamista
pitäisi valvoa ja rahoituksen tarpeen ja tulosten seuraaminen
ja arviointi tulisi tehdä kokonaisuutena, ei eri hallinnonaloihin
jaettuna. Perussuomalaiset pitävät tärkeänä myös
viranomaisten yhteistyön kehittämistä.
Yhteistyön edistämiseksi on tarkasteltava myös
nykyisessä lainsäädännössä olevia
esteitä. Suomeen tarvitaan aitoa eri hallinnonalat ylittävää lapsi-
ja nuorisopolitiikkaa.
Vanhuksille laadukkaampaa hoitoa
Hallitusohjelman mukaan vanhuspalvelulain tarkoituksena on turvata
iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen
hoivaan, mutta henkilöstömitoitusta ei lakiin
kuitenkaan esitetä sisällytettäväksi.
Asiantuntijoiden mukaan erityisesti laitos- ja kotihoidossa koulutetun
hoitohenkilökunnan määrä on
usein riittämätön. Perussuomalaisten
mielestä resursseja tulee kohdentaa erityisesti osaavan
hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, jotta vanhusten laadukas
hoito turvataan. Tilanteissa, joissa kuntien resurssien leikkaaminen
uhkaa palvelujen saatavuutta, on vanhusten kotihoidon laatuun ja
palvelujen riittävyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Omaishoidon tuen osalta perussuomalaiset kannattavat sen siirtämistä Kelan
maksettavaksi, tuen saamisperusteiden yhdenmukaistamista
ja tuen tason korottamista. Nykykäytännöt
tuen myöntämisperusteissa ja määrässä vaihtelevat
kunnasta riippuen niin voimakkaasti, että tilanne on huolestuttava
perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Omaishoidon
tuen tasokorotus maksaisi arviolta 25 miljoonaan euroa.
Palvelujen tarjonnan alueellinen turvaaminen
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen ja kuntien tehtävien
samanaikainen lisääminen käytännössä pakottavat
kuntia liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen
keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut
kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä perussuomalaiset
tue tällaista palvelujen heikentämistä.
Kehyspäätöksessä matkakustannusten
korvausten omavastuuta korotetaan, joten haja-asutusalueilla asuvien
kulut kasvavat kohtuuttomasti ottaen huomioon palveluiden keskittymisestä aiheutuvat
kasvavat
etäisyydet. Perussuomalaisten mielestä korvamerkityt
valtionosuudet tulisi ottaa takaisin käyttöön,
jotta voidaan varmistaa, että resurssit käytetään
tarkoituksenmukaisesti. Perussuomalaiset kiinnittävät
huomiota myös siihen, että kehyspäätöksessä valtion
rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan
kohdennetaan siirtymäajan jälkeen kunnille. Perussuomalaiset
edellyttävät, että kuntien mahdollisuudet selvitä tästä uudesta
velvoitteesta selvitetään, jotta tulevaisuudessakin
hätäpotilas saa ensihoidon mahdollisimman nopeasti
pitkistä etäisyyksistä huolimatta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen varatut
määrärahat ilmoitetaan kohdennettavan mm.
vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin, perhehoitoon, lastensuojeluun,
lapsiperheiden kotipalveluihin, oppilashuollon sekä palvelurakenteen
kehittämiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Määräraha on kuitenkin riittämätön
ottaen huomioon, että yksin vanhustenhuollon kehittämiseen
on arvioitu kuluvan vähintään 100—200
miljoonaa euroa. Perussuomalaiset eivät myöskään
hyväksy terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen
tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen vähentämistä,
Kaste-ohjelman rahoituksen leikkaamista eivätkä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja sosiaalialan
osaamiskeskusten rahoituksen pienentämistä. Perussuomalaiset
pitävät tärkeänä, että sosiaali-
ja terveydenhuollon kehittämiseen keskittyvää tutkimusta
ei ajeta alas, sillä tutkimustiedon avulla voidaan edistää hyvinvointia
ja kehittää merkittäviä innovaatioita. Tutkimusrahoituksen
leikkaaminen voi myös vaikuttaa suomalaisen lääketieteellisen
tutkimuksen ja sen sovellusten vientiarvon vähenemiseen
tulevaisuudessa.
Veteraanikuntoutuksen resurssit ovat edelleen aivan liian vähäiset.
Perussuomalaiset haluavat korostaa, että elämme
aikaa, jolloin valtiovallalla on viimeiset hetket kunniavelan maksamiseen
isänmaata puolustaneille veteraaneille. Epäkohdat
on korjattava kiireesti, ja ne voidaan korjata ilman merkittävää valtion
kulujen kasvattamista. Perussuomalaiset vaativatkin veteraanien
kuntoutukseen 8 miljoonan euron vuosittaisen lisäpanostuksen.
Perussuomalaiset pitävät työmarkkinatuen tarveharkinnan
poistoa ja perusturvan korotusta kannatettavina asioina, mutta pitävät
kehyskaudelle suunniteltuja 137 miljoonan euron leikkauksia
sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle edesvastuuttomina.
Perussuomalaiset olisivat päinvastoin valmiita korottamaan
hallinnonalan rahoitusta kehyskauden loppupuolella yhteensä yli
300 miljoonalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Perussuomalaiset katsovat, että valtiontalouden tarkistetut
kehykset vuosille 2013—2016 eivät paranna julkisen
sektorin edellytyksiä hoitaa velvoitteitaan eivätkä takaa
parhaita mahdollisia lähtökohtia tasa-arvoisen
koulutuksen ja korkeatasoisen osaamisen turvaamiseksi. Suomalaisen
koulutuksen laatua heikentävät leikkaukset eivät
palvele pitkällä aikavälillä myöskään maamme
talouskasvua tai edistä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla
niiden pohjautuessa pitkälti korkeatasoiseen osaamiseen
ja ammattitaitoon. Perussuomaiset vastustavatkin hallinnonalalle
suunniteltuja menosäästöjä.
Opetuksen ja tutkimuksen laatu
Kuntien valtionosuuksista leikkaaminen vaikeuttaa kuntien mahdollisuutta
perusopetuksen järjestämiseen. Myös valtionosuusindeksin
jäädyttäminen opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalla sekä yliopistoindeksin jäädyttäminen
heikentävät olennaisesti mahdollisuuksia laadukkaan
opetuksen ja tutkimuksen toteuttamiseksi. Opetuksesta
ja tutkimuksesta leikkaaminen leikkaa myös osaamista, ja
tämä saattaa joissakin tilanteissa johtaa menetettyyn
tietotaitoon, jonka uudelleenrakentaminen voi viedä vuosikymmeniä.
Samalla heikennetään myös maamme kilpailukykyä,
sillä se perustuu pitkälti korkeatasoiseen osaamiseen
ja ammattitaitoon. Perussuomalaisten mielestä laadukas koulutus
tulee turvata jatkossakin eikä arvokasta, jo olemassa olevaa
koulutusjärjestelmää tule romuttaa. Erityistä huomiota
tulee kiinnittää riittävän pieniin
ryhmäkokoihin, toimivaan opintojen ohjaukseen sekä laadukkaaseen
perustutkimukseen, sillä ne maksavat itsensä takaisin
pitkällä aikavälillä. Myös
aikuiskoulutus tulee turvata, sillä se mahdollistaa monille
suomalaisille työuran kannalta hyödyllisen ammattiaidon hankkimisen
ja edistää työllistymistä.
Koulutuksen alueellinen saatavuus ja opetustilojen kunto
Ammatillisen koulutuksen aloittajamäärää vähennetään
2 300 opiskelijalla ja ammattikorkea-koulujen aloituspaikkoja
vähennetään yli 2 000:lla. Aloituspaikkojen
karsinnassa tulee perussuomalaisten mielestä ottaa huomioon myös
alueelliset seuraukset, sillä opiskelupaikoilla
on merkittävä vaikutus alueiden kehittymiseen.
Perussuomalaiset edellyttävät lisäksi, että maakunnallisesti
tärkeät koulutusalat turvataan. Lisäksi
peruskoulu- ja lukio-opetuksen järjestämisessä tulee
huomioida koulumatkojen pituuksien pysyminen kohtuullisina. Lähtökohtana
on se, että lukioikäisten nuorten ei tarvitse muuttaa
pois vanhempiensa luota koulumatkojen pituuksien takia.
Perussuomalaisten mielestä opetustilojen heikko yleiskunto
maassamme on huolestuttava asia. Koulurakennusten vanhetessa tarve
laajamittaisille remonteille kasvaa. Etenkin kosteusvauriot ja homeongelmat
ovat valitettavan yleisiä, ja niihin tulisi puuttua mahdollisimman
pian. Kenenkään ei tulisi oppivelvollisuuttaan
tai työtehtäviään hoitaessaan
joutua altistumaan homevaurioista johtuville terveysriskeille. Näin
ollen koulurakennusten kunnossapitoon tulisi kohdentaa nykyistä enemmän
resursseja.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Tavoite alle 25-vuotiaiden nuorten ja alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden
työttömyyden torjumiseksi on kannatettava. Tähän
varatut määrärahat ovat kuitenkin riittämättömät
ottaen huomioon, että samanaikaisesti eri hallinnonaloilla
toteutetaan mittavat leikkaukset, jotka kohdistuvat osaltaan myös
nuorten palveluihin ja tukemiseen. Osan rahoista palauttaminen yhteiskuntatakuun
muodossa ei tosiasiassa riitä.
Yhteiskuntatakuun painopiste on syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden
nykytilaa korjaavissa toimenpiteissä. Kuitenkin syrjäytymisen
ennaltaehkäisyyn panostaminen olisi nuorten hyvinvoinnin
ja yhteiskunnan näkökulmasta kaikkein tehokkainta.
Muun muassa nuorten arjen hallintaan sekä opiskelu- ja
työkyvyn ylläpitoon olisi syytä panostaa.
Perussuomalaiset korostavat tämän lisäksi
nuorten työpajatoiminnan ja etsivän
nuorisotyön merkitystä. Myös kouluterveydenhuollon
kykyä paneutua nuorten henkiseen hyvinvointiin tulee kehittää.
Koululiikunnan ja erilaisen kerhotoiminnan avulla voidaan vaikuttaa
fyysisen kunnon ohella myös oppilaiden henkiseen hyvinvointiin
ja tätä kautta osittain pienentää syrjäytymisen
riskiä.
Opintotuen sitominen indeksiin
Opintotuki sidotaan indeksiin vasta 1.9.2014 lukien, vaikka
opintotuki on jo vuosia sitten jäänyt jälkeen
elinkustannusten noustessa. Perussuomalaisten mielestä opintotuki
pitäisi sitoa indeksiin syksyllä 2013, jotta nykyisten
opiskelijoiden taloudellinen tilanne helpottuisi ja he voisivat
keskittyä enenevissä määrin
opintoihinsa. Tämän hetkinen opintotuen määrä on
selkeästi väärin mitoitettu, koska se
ei yksinkertaisesti kata riittävää opiskeluaikaista
toimeentuloa päätoimisille opiskelijoille. Liian
pieni opintotuki ei myöskään ole omiaan
edistämään omaehtoiseen koulutukseen
hakeutumista vaan pikemminkin päinvastoin. Mielestämme
myös työn ja opiskelun yhteensovittamista tulisi
edistää korottamalla opintotuen piiriin kuuluvien
opiskelijoiden tulorajoja 30 %:lla. Vuoden 2015
tasolla nämä toimet maksaisivat arviolta noin
40 miljoonaa euroa.
Oikeusministeriön hallinnonala
Syyttäjälaitos on yksi tärkeä lenkki
siinä monialaisessa viranomaistoiminnassa, jonka
tehokkaalla ja koordinoidulla järjestelyllä laajamittaiseksi
paisunutta harmaata taloutta voidaan merkittävästi
karsia. Ne rikosoikeudenkäynnit, joissa valtiolla on tilaisuus
saada "harmaata" rahaa miljoonienkin eurojen edestä, ovat
usein erittäin vaativia sekä laajuutensa että talousrikossyyttäjille
tarpeellisen erityiskouluttautumisen osalta. Samaan aikaan myös
käräjäoikeuksien juttumäärät
ja työpaineet ovat kasvaneet. Kansalaisten oikeusturva
on vaarassa etenkin juttujen käsittely-aikojen pidentymisen
johdosta, mistä Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viivästyskorvauksia.
Hallituksen hallinnonalalle kehyskaudelle suuntaamat resurssit ovat perussuomalaisten
mielestä riittämättömät
epäkohtien lisääntymisen estämiseksi
saati niiden poistamiseksi. Ehdotammekin tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen
toimintamenoihin yhteensä 13 miljoonan euron lisäpanostusta.
Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusvaliokunta nostaa lausunnossaan Suomen puolustuskyvyn
kannalta esille tärkeitä asioita. Puolustusvaliokunnan
saaman selvityksen mukaan puolustusvoimien toimintaa joudutaan sopeuttamaan
kehyskaudella siten, että reserviläiskoulutusta,
harjoitustoimintaa sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan
supistetulla tasolla. Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan puolustusvoimauudistuksesta
(PuVL 3/2012 vp) supistusten vaikutusten
olevan pitkäkestoisia ja merkitsevän asiantuntijalausuntojen
mukaan riskin ottoa puolustuksessa. Materiaalihankintojen leikkaukset
vaikuttavat niin ikään pitkällä tähtäimellä puolustuskykyyn
haitallisesti.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen puolustushallintoon
kehyskaudella 2013—2016 kohdistamat säästövelvoitteet
yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa ovat kohtuuttomia.
Hallinnonalan leikkaukset ovat suurempia kuin muilla hallinnonaloilla
keskimäärin. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen toimet
rapauttavat vääjäämättömästi
maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja
vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan
puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Perussuomalaiset
vastustavatkin hallinnonalan lisäleikkauksia.
Sisäasiainministeriön hallinnonala
Poliisitoimen taloudellinen tilanne on tiukka. Hallitus on
lisäämässä kehyskaudella poliisille vain
10—30 miljoonaa euroa, vaikka tuoreen raportin mukaan pelkästään
poliisin nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatisi
vähintään 40 miljoonan euron lisäpanostuksen.
Hallituksen esitys siis tarkoittaa poliisille irtisanomisia ja palvelutason
heikkenemistä. Perussuomalaiset eivät ole valmiita
tinkimään yhteiskunnan perusturvallisuudesta,
ja esitämmekin poliisille 60 miljoonan euron lisärahoitusta.
Rajavartiolaitoksella on kasvava merkitys Suomen ja myös
muun EU-alueen turvallisuuden kannalta kansainvälistyvän
ja monipuolistuvan ns. rajat ylittävän rikollisuuden
torjunnassa, myös ihmiskauppa sekä eräät
harmaan talouden ilmenemismuodot mukaan lukien. Lisäksi
rajavartiolaitoksen merkitys on korostunut maahan turvapaikan hakijoina
pyrkivien valvonnassa. Myös meritoiminnan (meripelastuspalvelut, öljypäästöjä koskeva
toiminta) voidaan arvioida vaativan lisääntyviä voimavaroja.
Perussuomalaiset ehdottavatkin rajavartiolaitokselle 10 miljoonan
euron lisärahoitusta.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala
Hallituksen ohjelmassa ja kehyspäätöksessä vuosille
2013—2016 todetaan, että hallituksen tavoitteena
on hetkellisen kehitysyhteistyön määrärahojen
jäädyttämisen jälkeen varmistaa tasainen
määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 prosentin
bruttokansantulo-osuus ja Suomen kansainväliset sitoumukset
voidaan saavuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi
nykyisessä talousennusteessa ehdotetun 1,124 miljardin
euron osuuden kasvattamista vuosittain noin 500 miljoonalla eurolla
kehyskauden loppupuolella. Rahoituslähteenä tähän
korotukseen hallitus on käyttämässä päästöoikeuksien
huutokauppatuloja.
Perussuomalaisten mielestä kehitysyhteistyön
johtavana ajatuksena ei tule olla määritellyn
BKTL-osuuden saavuttaminen vaan tuloksellinen yhteistyö kohdemaan
kanssa. Yhteistyöllä on pystyttävä aidosti
ja pysyvästi vähentämään
kohdemaan väestön kärsimyksiä ja
saamaan kehitysavun kohteena oleva maa tai alue taloudellisesti
mahdollisimman omavaraiseksi. Samalla yhteistyön tulee
tukea demokraattista kehitystä. Tämä sama
todetaan myös ulkoasiainvaliokunnan lausuntoehdotuksessa,
valitettavasti ei kuitenkaan kehitysavun johtoajatuksena vaan lähinnä sivuseikkana.
Nykyistä kehitysavun määrärahojen
tasoa tulisi perussuomalaisten mielestä leikata yleisen säästölinjan
mukaisesti 300 miljoonalla eurolla. Tämä leikkaus
palauttaisi kehitysavun BKTL-osuuden suurin piirtein samalle tasolle,
mitä se oli vuosina 1994—2004. Markkinapaineen
alla olisimme valmiit toisessa portaassa tinkimään kehitysavusta
vielä lisää. Pidämme kohtuuttomana
sitä, että hallitus on lisännyt kehitysapumäärärahoja
tilanteessa, jossa kotimaamme talous on merkittävästi
heikentynyt ja jossa muilta sektoreilta leikataan rajustikin.
Kehitysavusta tulisi ensisijaisesti leikata suoria budjettitukia
toisille valtioille. Kehitysavun läpinäkyvyyttä,
tehokkuutta ja tuottavuutta tulisi tarkastella myös siten,
että kehitysapu ei valu liiaksi hallinnon pyörittämiseen
tai korruptioon kohdemaassa. Avun on tuotettava konkreettisia tuloksia.
Perussuomalaiset kiinnittävät huolestuneena huomiota
myös niihin tutkimuksiin, joiden mukaan kehitysapu kasvattaa
tuloeroja ja epätasa-arvoa saajamaissa. Esimerkiksi Kielin
yliopistossa tehdyn tutkimuksen aineisto osoittaa, että taloudellinen
apu on kasvattanut kuilua rikkaiden ja köyhien välillä.
Perussuomalaiset korostavat eriarvoisuuden vähentämistä kehitysavun yhtenä tärkeimpänä
tavoitteena,
sillä sen on todettu vahvistavan sosiaalista koheesiota
ja tarjoavan poliittista vakautta.
Perussuomalaiset katsovat, että nykyinen kehitysapumalli
on tehoton ja liian pirstaleinen. Pirstaleisuus lisää byrokratiaa,
vähentää vaikuttavuutta ja hankaloittaa
tuloksellisuuden seuraamista. Avun tulisi olla selvästi
koordinoidumpaa, ja Suomen tulisi keskittyä omiin vahvuuksiinsa,
esimerkiksi puhtaaseen veteen ja koulutukseen. Erikoistumisen kautta
tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin lisätä merkittävästi. Kehitysapupolitiikkaa
kehittämällä pienemmälläkin
summalla saataisiin enemmän tuloksia aikaan.
Kehitysapu tulisi kohdistaa ennen kaikkea pienemmille suomalaisille
järjestöille, jotka toimivat kustannustehokkaasti
ruohonjuuritasolla. Tuemme sitä, että luonnonkatastrofien
ja tautiepidemioiden aiheuttamaa inhimillistä hätää lievitetään
suomalaisten veronmaksajien rahalla. Perussuomalaiset eivät
hyväksy sitä, että diktatuurit tai mitkään
muutkaan epädemokraattiset hallintomuodot käyttävät
kehitysapurahoja asehankintoihin tai muuhun sotavarusteluun sen
sijaan, että hankkisivat koulutusta omille kansalaisilleen,
maksaisivat vuosien mittaan kertyneitä ylisuuria velkojaan
tai kehittäisivät alueensa infrastruktuuria ja
taloudellista toimeliaisuutta omavaraisuutta tukevaksi. Tätä ei
pitäisi myöskään Suomen hallituksen
hyväksyä kehitysapua rahoittaessaan.
Kuntatalous
Kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhdistettynä väestön
ikääntymisestä johtuviin kustannuspaineisiin
ja kuntien tehtävien lisäämiseen aiheuttavat
kunnille painetta sekä nostaa veroprosenttejaan että leikata
palveluistaan. Kuntien palveluita eniten tarvitsevat vähäosaiset,
lapset, nuoret ja vanhukset. Hallitus päätöksillään
tietoisesti vaikeuttaa heidän asemaansa, kun se tietää,
että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä.
Hallituksen toimet käytännössä pakottavat
kuntia liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen
keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut
kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä Perussuomalaiset
tue tällaista palvelujen heikentämistä.
Maahanmuutto
Palveluiden heikentymisestä kärsivät
erityisesti heikko-osaisimmat kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta
hankkia tarvitsemiaan palveluita muualta. Perussuomalaiset haluavat
muistuttaa, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa
enemmän kuin 1990-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot.
Suomella on jo nyt tutkitusti yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista
terveydenhuoltojärjestelmistä, ja rikkaiden ja
köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden
jyrkimpiä. Hallituksen leikkaukset tulevat vain pahentamaan
tilannetta. Perussuomalaiset eivät näin ollen
voi mitenkään hyväksyä kuntien
valtionosuuksien lisäleikkauksia.
Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton kustannuksista
voitaisiin löytää säästökohteita. Säästöjä ei
kuitenkaan tule kohdentaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn,
koska tämä lisää ruuhkia ja
kustannuksia vastaanottokeskuksissa. Sen sijaan säästöjä pitäisi
hakea turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyn tiukentamisella.
Keskeiseksi ongelmaksi on muodostumassa perheenyhdistäminen.
Jonossa on tällä hetkellä noin 10 000
hakemusta. Suomen harjoittama politiikka on huomattavasti lepsumpaa
kuin muiden EU-maiden. Uusien selvitysten tekeminen ei riitä,
vaan järjestelmän hyväksikäyttöön
on puututtava konkreettisella tavalla. Perheenyhdistämistä hakevilta
on esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tapaan edellytettävä pitävää näyttöä henkilöllisyydestä
ja
väitetystä sukulaisuussuhteesta. Ruotsissa uusi
käytäntö on johtanut perheenyhdistämistapausten
romahdukseen. Arviomme mukaan näillä toimilla
voitaisiin saada kehyskauden lopulla yhteensä 100 miljoonan
euron vuosisäästöt.
Muut säästökohteet
Valtiovalta pyrkii säästämään
kaikessa mahdollisessa. Puoluetuen olisi syytä olla säästökohteena
siinä, missä monet kansalaisten arkipäivän elämää läheisemmin
koskettavat peruspalvelutkin ovat. Vaikka puoluetuki onkin hyvin
pieni erä suhteessa valtion budjetin loppusummaan, on Suomessa
EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden,
joten puolueiden tulisi omalta osaltaan osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Ehdotamme
puolueiden ja eduskunnan ryhmäkanslioiden tukeen 15 prosentin
leikkaukset vuoden 2012 tasosta.
Nykyisessä hallintobyrokratiassa on paljon tehostamisen
varaa. Esimerkiksi päällekkäiset ohjelmistoratkaisut
aiheuttavat mittavia tappioita, jotka voitaisiin välttää paremmalla
suunnittelulla. Lisäksi hallinnon tilatehokkuutta parantamalla
on mahdollista saada miljoonien säästöt kehyskauden
loppupuolella. Kuitenkin tärkeimpiä ongelmia on
ylhäältäpäin tulevan valvonnan lisääntyminen,
mikä on johtanut jatkuvaan lippujen ja lappujen täyttämiseen.
Tämä trendi on vain lisännyt henkilöstön
stressiä ja turhautumista. Henkilöstön
irtisanominen ei ole oikea tapa karsia hallintokuluja. Onkin hyvin
valitettavaa, että valtion tuottavuusohjelma on valtaosin tarkoittanut
juuri irtisanomisia, mikä on lisännyt jäljelle
jääneen henkilöstön työtaakkaa
entisestään. Perussuomalaiset haluaisivat käynnistää systemaattisen
ohjelman tarpeettoman ja henkilöstöä rasittavan
byrokratian vähentämiseksi. Näillä toimilla
uskomme saatavan noin 50 miljoonan euron säästöt
kehyskauden loppupuolella.