Ehdotus
Biomassatoimintasuunnitelma on osa uusiutuvan energian edistämistoimintaa.
Puuperäisiä polttoaineita, jätepolttoaineita
ja peltoenergiaa hyödyntämällä on
mahdollista vähentää riippuvuutta fossiilisista
polttoaineista, kasvihuonekaasupäästöjä ja
kehittää maaseutualueiden taloudellisia
toimintoja. Toimintasuunnitelmassa esitetään biomassan
edistämistoimenpiteitä lämmityksessä,
sähkön tuotannossa ja liikenteessä. Seuraava
askel on yksittäisten toimenpide-ehdotusten tekeminen.
Komission tiedonannon mukaan biomassan käytön
lisäämisellä saavutettaisiin vuoteen
2010 mennessä uusiutuvan energian osuuden 5 %:n nousu,
209 Mtn CO2ekv. vähennys vuodessa sekä 250
000—300 000 uutta työpaikkaa. Öljyn kysynnän
alentaminen voisi vaikuttaa hillitsevästi sen hintaan,
ja EU:n teknologinen johtoasema voimistuisi.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu toimintasuunnitelmaan myönteisesti
katsoen, että biomassan tuotannon ja käytön
edistämisellä on keskeinen merkitys EU:n yleisten
energiapoliittisten tavoitteiden (huoltovarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys)
ja uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteiden
saavuttamisessa.
Eri maiden lähtökohdat bioenergian ja muun uusiutuvan
energian käytön edistämisessä ovat erilaisia.
Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä valtiontalouden
ja yritystalouden kannalta mahdollisimman kustannustehokkaasti,
mikä voi merkitä eri jäsenmaissa hyvinkin
erilaisia toimia. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen esteiden
poistaminen on tärkeätä. Biomassan energiakäyttöä edistettäessä on
huolehdittava erityisesti siitä, että energiakäyttö ei
vaaranna metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden raaka-aineen
saatavuutta.
Biomassalämmitys.
Valtioneuvosto pitää biomassalämmityksen
edistämistoimia tärkeinä ja kannattaa
erityisesti toimenpiteitä biomassaa käyttävien
laitteiden tehokkuuden parantamiseksi. Biomassaa käyttäville
lämmityskattiloille tulee asettaa hyötysuhde-
ja päästövaatimuksia, erityisesti koskien
pienhiukkaspäästöjä. Kannatettavaa
on myös energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen
suunnittelun direktiivin hyödyntämismahdollisuuksien
selvittäminen uusiutuvan energian käytön
edistämisessä.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön
ja jäähdytyksen edistämisdirektiivin
valmistelua valtioneuvosto ei pidä tarpeellisena. Mahdollisen
uuden lainsäädännön valmistelussa
tulee ottaa huomioon, että lämmitys ja jäähdytys
ovat yleensä paikallista toimintaa, jossa lähtökohdat
eri maissa ja eri alueilla ovat hyvin erilaisia. Vapaaehtoisten
sopimusten mahdollisuuksia lainsäädännön
vaihtoehtona tulee harkita. Jäsenvaltiot voivat asettaa
biomassalämmitykselle omia kansallisia tavoitteitaan. Sitovien kansallisten
tavoitteiden asettaminen yhteisötasolla ei ole tarkoituksenmukaista.
Olemassa olevien kaukolämpöjärjestelmien modernisointi
ja biomassan käytön lisääminen niissä on
kannatettavaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että myös
uudet kaukolämpöjärjestelmät ja
olemassa olevien järjestelmien laajennukset tarjoavat huomattavan
lisämahdollisuuden biomassan energiakäytölle.
Samalla luodaan mahdollisuuksia kaukolämmön ja
sähkön yhteistuotannolle.
Sähköntuotanto biomassalla.
Valtioneuvosto kannattaa komission esittämiä toimenpiteitä biomassalla
tuotetun sähkön tuotannon edistämiseksi
ja pitää tärkeänä,
että jäsenmaat pyrkivät uusiutuvalla
energialla tuotetun sähkön edistämisdirektiivin
tavoitteisiin kunkin jäsenmaan parhaaksi katsomilla keinoilla.
Liikenteen biopolttoaineet.
Valtioneuvosto kannattaa komission esittämiä toimenpiteitä liikenteen
biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistämiseksi,
mutta eräät kysymykset vaativat vielä tarkennuksia.
Sitovien jäsenmaakohtaisten tavoitteiden asettaminen liikenteen
biopolttoaineiden käytön edistämiseksi
ei ole kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Kullakin jäsenvaltiolla
on oltava oikeus valita ympäristön kannalta myönteisin
ja toisaalta myös kustannustehokkain tapa edistää uusiutuvien
energialähteiden käyttöä.
Uusia toimenpiteitä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
edistämistoimenpiteistä eri maissa saadut kokemukset.
Myös liikenteen biopolttoaineiden vaikutuksia ilman laatuun
tulee tarkastella.
Valtioneuvosto pitää hyvänä sitä,
että komissio tarkastelee liikenteen biopolttoainedirektiivin
muuttamista siten, että ainoastaan ne biopolttoaineet,
joiden viljelyssä noudatetaan kestävää kehitystä koskevia
vähimmäisvaatimuksia, luetaan mukaan tavoitemääriin.
Selvennystä tarvitaan kuitenkin siihen, mitä nämä ekologista kestävyyttä koskevat
vähimmäisvaatimukset ovat, kuka ne määrittelee,
miten niitä valvotaan ja menevätkö ne
yli tavanomaisen hyvän viljelykäytännön
vaatimusten. Lisäksi tulisi tarkentaa sitä, koskevatko
nämä viljelyn ekologisen kestävyyden
vähimmäisvaatimukset ainoastaan peltobiomassoja.
Vaikka puita ei Suomessa kasvateta nimenomaan energiatarkoituksiin,
tulee saada varmuus siitä, etteivät tällaiset
vähimmäisvaatimukset johda esim. uusiin metsien
hoitoon ja käyttöön liittyviin standardisointimekanismeihin.
Metsiä koskevaa ekologisen kestävyyden määrittämistä EU-tasolla
ei pidetä tarkoituksenmukaisena, sillä kasvuolosuhteet
ja puun käyttötarkoitukset vaihtelevat eri jäsenmaissa.
Tärkeä toimenpide on komission suunnittelema
lainsäädäntöehdotus, jolla edistetään
julkisten hankintojen suuntaamista puhtaisiin ja tehokkaisiin ajoneuvoihin.
Lisäksi voitaisiin harkita laajemminkin energiatehokkuuden
ja uusiutuvan energian käytön edistämistä julkisissa hankinnoissa.
Jätelainsäädännön
soveltamisen yhteydessä on pidettävä huolta
siitä, että biomassan ja bioperäisten
energialähteiden käyttöä polttoaineena
ei tarpeettomasti haitata.
Tutkimus ja tuotekehitys.
Valtioneuvosto kannattaa komission esittämiä toimenpiteitä,
jotka koskevat biomassaan liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan
priorisointia korkealle yhteisön tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Valtioneuvosto pitää erityisen tärkeänä tutkimusta
ja tuotekehitystä, joka liittyy biomassan koko hankinta-
ja käyttöketjuun, biomassan käytön
optimointiin, toisen sukupolven biopolttonesteisiin sekä biojalostamokonseptiin,
jossa pyritään löytämään
hyödyllistä käyttöä kasvien
kaikille osille. Tärkeätä on myös
varmistaa tutkimustulosten käyttöönotto
ja kaupallistaminen.