Perustelut
Talousvaliokunta katsoo, että Horisontti 2020 -puiteohjelma,
johon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) koskevat
ehdotukset liittyvät, sekä erityisesti pk-yrityksille
suunnattua kilpailukykyä edistävä COSME-ohjelma (Programme
for the Competitiveness of enterprises and SMEs) tukevat
Eurooppa 2020 -strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista.
Nykyinen talouden tila edellyttää entistäkin korostetummin,
että EU panostaa kestävää kasvua
ja kilpailukykyä tukeviin toimiin. Olennaista on muokata
järjestelmää siten, että osaaminen saadaan
hyödynnetyksi taloutta ja hyvinvointia tukevalla tavalla.
Horisontti 2020.
Horisontti-ohjelman peruspilarit (tieteellinen huippuosaaminen,
teollisuuden kilpailukyky ja johtoasema sekä vastaaminen suuriin
yhteiskunnallisiin haasteisiin) tukevat hyvin edellä mainittuja
tavoitteita. Ohjelman alle on pyritty laaja-alaisesti keräämään
kaikki tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvät
hankkeet. Alueellista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa keskitettäisiin
koheesiopolitiikan alle.
Valiokunta pitää ehdotettuja lähtökohtia
kannatettavina. Ne tukevat tavoitetta hyödyntää kattavasti
EU-alueen osaamista ja jalostaa osaaminen innovatiivisiksi tuotteiksi
ja palveluiksi. Jotta näin tapahtuisi, on varmistettava,
ettei ehdotettu kolmen pilarin malli muodostu yhteistyötä rajoittavaksi.
Jotta Horisontti-ohjelmasta saataisiin irti todellista lisäarvoa,
se edellyttää, että kaikki kolme pilaria
tukevat toisiaan ja eri toimijoiden (korkeakoulut, tutkimuslaitokset
ja yritykset) osaaminen kyetään hyödyntämään
tehokkaalla tavalla. Ehdotus tukee tätä tavoitetta
mm. asettamalla minimitavoitteen yritysten osallistumiselle eri
ohjelmiin. Ehdotuksesta ei kuitenkaan kattavasti käy ilmi,
miten varmistetaan, että osaamispotentiaali ja synergiat
kyetään tehokkaasti hyödyntämään.
Myös Horisontti-ohjelmaan liittyvät hankekokonaisuudet
ovat saaneet teemojensa osalta laajaa kannatusta osakseen. Tältä osin
on kuitenkin otettava huomioon, että seitsemän
vuotta kestävä ohjelma on nopeasti muuttuvassa
maailmassa pitkä. Ohjelman toteutuksessa tulee olla valmiutta
myös joustoon, mikäli muuttuvat olosuhteet niin
edellyttävät.
Saadun selvityksen perusteella suurimman pullonkaulan EU-ohjelmien
tulokselliselle läpiviennille muodostaa massiivinen hallintobyrokratia.
Tähän liittyvien ongelmien poistaminen on nostettu
myös komission ehdotuksessa hyvin esille, sillä kaikissa
hankkeissa on yhtenä keskeisenä tavoitteena tarve
yksinkertaistaa hallintomenettelyjä. Ohjelmien rakenteet
ja hallinta on saatava nykyistä joustavammiksi. Tämä on tärkeää,
sillä nykyisin lupahallintoon ja erilaiseen raportointiin
kuluu kohtuuttomasti aikaa ilman, että se tuottaa merkittävää lisäarvoa.
Tämä ei edistä mm. tutkijoiden ja pk-yritysten
mukaantuloa hankkeisiin. On täysin kestämätöntä, mikäli
päätöksenteko kestää yli
vuoden ja EU:n osarahoituksen saa vasta pitkän ajan kuluttua hankkeen
aloittamisesta tai mahdollisesti jopa lopettamisesta. Hakemusprosessi
on muotoutunut niin vaikeaksi, ettei ensikertalainen siitä selviä ilman
ulkopuolista apua. Nykyiseen malliin kuluu kohtuuttomasti sekä hakijoiden
että hakemusten käsittelijöiden aikaa.
Hakemusprosessien virtaviivaistamisesta huolimatta on
ilmeistä, että hallintoprosessiin tarvitaan edelleen myös
kansallista neuvontaa ja tukea. Nykyinen monimutkainen hallintorakenne
on suurin syy yritysten vähentyneelle kiinnostukselle.
Jää epäselväksi, miten tähän
liittyviä hyviä tavoitteita toteutetaan hanketasolla.
Valiokunta painottaa, että hallintorakenteen muutokset
on saatava aikaan ennen ohjelmakauden alkua.
Koska EU:n kokonaisrahoituskehyksen tasosta ei ole vielä päätetty,
ei myöskään Horisontti-ohjelman kokonaisbudjetti
ole varmistunut. Ehdotuksessa ohjelmakokonaisuuteen on esitetty varattavaksi
yhteensä 80 miljardia euroa. Ehdotuksen mukaan budjetti
jakautuisi siten, että Huipputason tiede -osuuteen allokoitaisiin 37 %,
teollisuuden johtoasema -osuuteen 23,1 % ja yhteiskunnallisiin
haasteisiin 40,9 %. Horisontti-ohjelman tavoitteena
on luoda toimiva järjestelmä, jolla tieteellinen
tutkimus saadaan muokattua kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluiksi
sekä kansalaisten elämänlaatua parannettua.
Taantumassa oleva EU kaipaa näitä toimia nopeasti.
Tätä taustaa vasten tulee harkita, että etupainotteisesti
tuetaan jo olemassa olevien innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista.
EU:n kilpailukyvyn turvaamisen kannalta on olennaista, että saamme
nopeasti kansainvälisille markkinoille yritysten toiminnan
jatkumista ja samalla myös työllisyyttä turvaavia
läpimurtoja.
Yksittäisinä huomioina talousvaliokunta tuo lisäksi
esille, että pk-yrityksiä ajatellen on tärkeää mahdollistaa
myös osaprojekteihin osallistuminen. Samoin valiokunta
painottaa, että toiminnassa on kyettävä ottamaan
myös hallittuja riskejä. Ilman niitä ei
saavuteta merkittäviä läpimurtoja. Jotta
resurssit voidaan käyttää tehokkaasti,
on kyettävä hyödyntämään
myös EU:n ulkopuolella olevaa osaamista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset
haasteet ovat enenevässä määrin globaaleja.
Resurssit kannattaa yhdistää ja pyrkiä löytämään
ratkaisukeinoja kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä.
EIT.
Euroopan teknologiainstituutti (EIT) on ollut toiminnassa vasta
noin neljä vuotta, joten kovin pitkälle meneviä arvioita
sen toiminnasta ei ole vielä mahdollista tehdä.
Valiokunta pitää perusteltuna, että EIT:n
toiminta sijoitetaan osaksi Horisontti-ohjelman toteutusta. Tämä tukee osaltaan
tavoitetta hyödyntää kattavasti koulutus-,
tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Valiokunta katsoo, että toiminnan
tuloksellisuuden kannalta on olennaista kyetä nykyistä kattavammin
ja nopeammin kaupallistamaan kehitetyt innovaatiot. Suomessa valittua
kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innovaatiopoliittista
linjaa on aiheellista painottaa myös EU:n piirissä.
EIT antaa hyvät puitteet tälle toiminnalle mahdollistamalla erilaisen
osaamisen yhdistämisen ja luomalla kriittistä massaa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on laajasti katsottu,
että EIT:n vireillä olevat ohjelmat (eli osaamis-
ja innovaatioyhteisöt) samoin kuin suunnitellut uudet ohjelma-alueet
on hyvin valittuja ja perusteltuja. Jotta suomalaiset toimijat pääsisivät
laajamittaisesti mukaan ohjelmiin, on aiheellista miettiä,
miten saamme turvattua kansallisen rahoituspanoksen (EIT:n osuus
on maksimissaan 25 %) myös jatkossa.
Tulisikin selvittää mm. SHOKien nivomista nykyistä tiiviimmin
myös EIT:n toimintaan.
Yksi keskeinen edellytys tutkimustoiminnan harjoittamiselle
on ajanmukaisen tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäminen.
Horisontti-ohjelmassa on tähän tarkoitukseen ehdotettu
varattavaksi 3,2 % budjetista. Aihe on Suomessakin
ajankohtainen. Ongelmana on, että infrastruktuuri vanhenee
nopeasti ja sen ylläpitäminen edellyttää merkittävää rahoituspanosta.
EU-tason yhteistyö ja rahoitus voivat tarjota tähän
ongelmaan yhden toimivan apuvälineen.
Kuten edellä on jo Horisontti-ohjelman osalta tuotu
esille, hallinnon yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen
tulee olla keskeinen prioriteetti. Resurssit on kyettävä kohdistamaan
tuottavaan toimintaan byrokratian sijasta. Vain näin on mahdollista
saada edes teoriassa myös pienempiä toimijoita
mukaan hankkeisiin.
COSME.
COSME-ohjelma jatkaa vuodesta 2007 käynnissä ollutta
kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (Competitiveness and
Innovation framework Programme; CIP). Horisontti-ohjelma tukee COSME-ohjelmaa
siten, että innovatiivista yrittäjyyttä koskevia
hankkeita tuetaan Horisontti-ohjelman kautta (ehdotuksessa varattu ohjelmakaudelle
vuoden 2011 hintoina 619 miljoonaa euroa). Valiokunta pitää sinänsä perusteltuna
keskittää innovaatioiden edistäminen
yhden ohjelmakokonaisuuden alle. Edellytyksenä kuitenkin
on, että näiden kahden keskeisen ohjelman vuorovaikutus
saadaan toimimaan kitkattomasti.
COSME keskittyy erityisesti lisäämään
kasvuyrittäjyyttä ja pk-yritysten kansainvälistymistä sekä markkinoillepääsyä.
Nämä kaikki tavoitteet ovat myös Suomen
yrityskenttää ajatellen kannatettavia. Vaikka
kaikki yrittäjyyden edistämistoimet eivät
edellytäkään rahaa (esim. sääntely-ympäristön
kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen
levittäminen), on merkillepantavaa, että hankkeeseen
ehdotetaan hyvin tiukkaa rahoituskehystä (ehdotuksessa
on ohjelmakaudelle varattu yhteensä 2,5 miljardia euroa).
Kokonaisbudjettia tosin lisää Horisontti-ohjelmassa innovatiivisille
pk-yrityksille allokoitavaksi ehdotettu budjettiosuus, mutta senkin
huomioon ottaen kokonaisbudjetti alittaa merkittävästi
nykyisen CIP-ohjelman tason (yhteensä 3,6 miljardia euroa).
Paineet ehdotetun rahoituskauden kokonaisbudjetin leikkaamiselle
ovat suuret, joten yrittäjyyden edistämiseen varattava
rahoitusosuus saattaa edelleen pienentyä. Ottaen huomioon,
että yrittäjyyden edistäminen on EU:n kilpailukykytavoitteita
ajatellen yksi keskeisimmistä tavoitteista, on budjettileikkausten
kohdistaminen tähän toimintaan erittäin
valitettavaa. Yritystoimintaan panostetut varat voivat saada aikaan
merkittäviä vipuvaikutuksia. Suunniteltua toimintaa
on nykytilanteessa varauduttava priorisoimaan. Tähän
liittyen valiokunta toteaa, että esimerkiksi matkailusektori
korostuu budjettiehdotuksessa suhteellisen paljon.
Ehdotuksen mukaisesti kokonaisbudjetista suurin osa (1,4 miljardia
euroa) varattaisiin pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseen.
Pääosin rahoitus toteutettaisiin kuten CIP-ohjelmassa,
mutta ehdotukseen sisältyy myös tavoite kehittää toimenpiteitä rajat
ylittävien ja useampia maita käsittävien
rahoitusmallien luomiseen ja kehittämiseen. Nykyisessä rahoitusmarkkinatilanteessa
tällaisille uusille rahoituskeinoille on selkeää tarvetta.
Ehdotukseen olisi kuitenkin kaivannut tarkempaa hahmotelmaa, mitä suunnitelmat
pitävät tältä osin sisällään.
Ehdotuksen mukaisesti tarkoituksena on jatkaa Yritysten Eurooppa
-verkoston toimintaa. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu tältä osin
esille, että verkosto on vielä suhteellisen tuntematon
suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Kansallista tiedotustoimintaa
on tältä osin selkeää tarvetta
tehostaa.
Ottaen huomioon, että kohteena ovat pienet yritykset,
on aiheellista kiinnittää erityistä huomiota
ohjelman toteuttamistapojen yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen.
Komission ehdotus jättää tähän
liittyvien konkreettisten toimien selostuksen suhteellisen
yleiselle tasolle.
Kaikkiin EU:n tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuminen
edellyttää hyvin toimivaa kansallista tukiverkostoa,
jolla helpotetaan ohjelmiin osallistumista. Suomi on tähän
asti ollut näissä hankkeissa nettosaaja maksuosuuteemme nähden.
Oma korkea t&k-panostuksemme antaa hyvät valmiudet
jatkaa samaa kehitystä jatkossa. Kansallisen budjettirahoituksen
tiukentuessa EU-hankkeiden merkitys kasvaa entisestään.