Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti, osa 1

​Kamppailu hallitusmuodosta
1918–1919 -tietopaketti

Osa 1: Kun eduskunta valitsi Suomelle kuninkaan

Suomesta tuli itsenäisyysjulistuksen mukaan tasavalta. Johtavat poliitikot ryhtyivät kuitenkin heti sisällissodan jälkeen valmistelemaan monarkistista hallitusmuotoa. Tasavallan kannattajat jäivät eduskunnassa vähemmistöön, tosin lähes puolet kansanedustajista oli suljettu lainsäädäntötyön ulkopuolelle.

Tässä historia-aiheisen tietopaketin ensimmäisessä osassa seurataan monarkistien ja tasavaltalaisten kamppailua hallitusmuodosta sata vuotta sitten. Eduskunta valitsi lokakuussa 1918 Suomelle kuninkaan, joka ei koskaan ottanut hallitsijan tehtävää vastaan.

Tietopaketin toisessa, vuonna 2019 julkaistussa, osassa kerrotaan, miten eduskunta palasi hallitusmuodossa tasavallan tielle. Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti: Osa 2. Tasavallan paluu


Teksti: Joni Krekola, toukokuu 2018, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Kuva: Eric O.W. Ehrströmin esitys Suomen kuninkaan kruunuksi 22.9.1918., Kansallisarkisto CC BY 2.0


Eikö itsenäinen Suomi ollutkaan tasavalta?

Senaatin oli tarkoitus antaa esitys uudeksi tasavaltaiseksi hallitusmuodoksi, mutta Suomi ajautui sisällissotaan tammikuussa 1918. 

Kohti kuninkaanvaalia

Puhemies toi 8.8. täysistuntoon anomusehdotuksen, jolla pyydettiin hallitusta ryhtymään valmistaviin toimenpiteisiin kuninkaanvaalia varten.

​Tutustu tietopaketin lähteisiin

Tietopaketissa käytetyt lähteet.

Monarkian ja tasavallan perustelut

Enemmistö kansanedustajista oli aluksi tasavallan kannalla, mutta kesällä yhä useammat kääntyivät kuninkaanvallan kannalle.

Kuningas valitaan ylimääräisillä valtiopäivillä

Hessenin prinssi Friedrich Karl suostui 10.9. Suomen monarkiksi, jos kuninkaanvaali saisi eduskunnassa riittävän kannatuksen.

 Tutustu myös