Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Komission tiedonannossa esitetään laillista
maahanmuuttoa koskevaa toimintasuunnitelmaa Haagin ohjelman jäljellä oleviksi
vuosiksi 2006—2009. Komission mukaan toimintasuunnitelma
liittyy myös Lissabonin 2005 ohjelmaan.
Toimintasuunnitelman taustalla on tammikuussa 2005 annettu vihreä kirja
taloudellisen maahanmuuton hallinnasta sekä vihreästä kirjasta
annettu palaute. Komission mukaan palaute osoitti, että taloudelliseen
maahanmuuttoon kohdistuu merkittävä poliittinen
mielenkiinto. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan laajasti
tukeneet vuoden 2001 työlupadirektiiviehdotuksessa omaksuttua
horisontaalista lähestymistapaa.
Komission mukaan yhteisötason lainsäädäntöaloite
on kuitenkin tarpeen. Tämä johtuu muun muassa
siitä, että maahanmuutto yhteen jäsenmaahan
voi vaikuttaa myös muihin jäsenmaihin ja niiden
työmarkkinoihin. Jäsenvaltioiden työvoima
ikääntyy, joten työmarkkinoilla tarvitaan tulevaisuudessa
aikaisempaa enemmän maahanmuuttajia. Jäsenvaltioiden
kansalaisten etuoikeutta avoimiin työpaikkoihin (community
preference) tulee kuitenkin kunnioittaa ja vielä toistaiseksi
monissa jäsenmaissa voimassa olevat siirtymätoimenpiteet
ottaa huomioon.
Toimintasuunnitelman ytimen muodostavat viisi direktiiviä,
joista yksi on ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia
koskeva puitedirektiivi ja muut neljä eri alojen sektoridirektiivejä. Sektoridirektiivit
koskevat korkeasti koulutettujen työntekijöiden,
yritysten sisällä siirtyvien henkilöiden,
kausityöntekijöiden sekä palkallisten
harjoittelijoiden maahan pääsyä ja maassa oleskelua.
Sektoridirektiivien alat ovat niitä, joilla komission mukaan
julkisen kuulemisen perusteella on olemassa jäsenvaltioiden
yhteisiä tarpeita ja intressejä. Komission mukaan
on mahdollista, että myös jo nyt voimassa olevia
direktiivejä joudutaan muuttamaan.
Toimintasuunnitelmaan on listattu myös muita kuin lainsäädännöllisiä toimia,
kuten erilaisten Internet-sivustojen kehittämistä.
Lisäksi komissio pitää mahdollisena,
että myös muut, toimintasuunnitelmassa listaamattomat
toimet ovat mahdollisia. Nämä muut toimet riippuvat
myöhemmistä keskusteluista ja konsultaatioista
kansallisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Komissio toteaa, että taloudellinen maahanmuutto on
monitahoinen ilmiö. Toimintasuunnitelmaan sisältyy
kehitysulottuvuuteen liittyviä toimia, joiden tarkoitus
on lisätä yhteistyötä lähtömaiden
kanssa sekä vähentää aivovuodosta lähtömaille
aiheutuvia haittoja. Sen sijaan laiton maahanmuutto ja ulkomaalaisten
laiton työnteko on rajattu tiedonannon ulkopuolelle. Komission
tarkoituksena on antaa näistä aiheista erillinen
tiedonanto huhtikuussa 2006.
Valtioneuvoston kanta
1. Yleistä
Suomi pitää tavoiteltavana EU-maihin suuntautuvaa
taloudellista maahanmuuttoa koskevaa yhteistä toimintasuunnitelmaa.
Taloudellisen maahanmuuton tarkastelu laaja-alaisesti on tarpeen, koska
maahanmuuton ulottuvuudet ovat moninaiset ja koska maahanmuuttopolitiikan
kehittäminen edellyttää monenlaisia toimia.
Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat esillä monilla
kansallisilla, yhteisötason ja globaaleilla areenoilla.
EU-maiden yhteinen käsitys voi myös edistää nykyistä parempaa
työvoiman maahanmuuton hallintaa ja vähentää jäsenmaiden
keskinäistä kilpailua työvoimasta. Tärkeää kuitenkin on,
että toimintasuunnitelman kattaman ajanjakson aikana (2006—2009)
huolehditaan myös maahanmuuton alueella jo annettujen direktiivien
(opiskelijat, tutkijat ja perheenjäsenet) toimeenpanon
seurannasta.
Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena sellaista EU-sääntelyä,
jolla on työmarkkinoita jäykistäviä vaikutuksia.
Suomi katsoo, että kolmansista maista tulevaa työvoimaa
koskeva työvoimapoliittinen päätöksenteko
on säilytettävä sekä mittasuhteiden
että rakenteen osalta kansallisella tasolla. Elinkeinoelämän
globaalistumisesta huolimatta työmarkkinoiden rakenne ja
työvoiman tarpeet säilyvät myös
tulevaisuudessa kansallisina ja paikallisina. Joustavaa kansallista sääntelyä edellyttää
myös
Suomen maantieteellinen sijainti osin sivussa kansainvälisistä työvoimavirroista.
Jonkinasteiset yhteiset puitteet voivat olla tarpeen, kunhan niihin
sisältyy riittävästi joustoa eikä kansallisen
päätösvallan käyttö esty.
Keskeistä on hyvin toimivien laillisten työvoiman
maahanmuuttokanavien riittävyys. Suomi on esittänyt
vastaavan kannan vastatessaan komission tammikuussa 2005 antamaan vihreään
kirjaan taloudellisen maahanmuuton hallinnasta.
2. Toimintasuunnitelmaan sisältyvistä direktiiviehdotuksista
Direktiivipaketin rakenne, jossa yhdessä direktiivissä säänneltäisiin
henkilön oikeusasemasta ja sektoridirektiivit sisältäisivät
alakohtaista erityissääntelyä, sinänsä vaikuttaa
tarkoituksenmukaiselta. Toimintasuunnitelman sisältyvien
viiden direktiivin tarkempi arviointi on kuitenkin ennenaikaista,
koska direktiivien sisältöä ei ole tiedonannossa
kovinkaan tarkasti kuvailtu. Lisää selvitystä tarvitaan
muun muassa siitä, koskisiko puitedirektiivi muitakin kuin
maahantuloon liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Selvityksen
perusteella voidaan joutua uudelleen arvioimaan direktiivin oikeusperustaa.
Sektoridirektiiveistä voidaan tiedonannossa esitetyn
perusteella yleisesti todeta, että niihin ilmeisesti sisältyisi
tiukennuksia Suomen nykyiseen työvoiman maahanmuuttoa koskevaan
lainsäädäntöön. Tämä koskee
erityisesti taloudellisen tarveharkinnan edellytystä, joka
tiedonantoon sisältyvien sektoridirektiivien mukaan olisi
pääsääntö. Suomen lainsäädännössä taloudellinen
tarveharkinta sen sijaan on sektoridirektiivien alueella poikkeus.
Yritysten sisällä siirtyvien henkilöiden
maahantulo on suhteellisen pitkälle yhdenmukaistettu kansainvälisissä sitoumuksissa,
joten yhteisötason lähestymistapa on perusteltavissa.
Korkeasti koulutetut työntekijät muodostavat ulkomaisen
työvoiman liikkuvimman osan, joten yhteisötason
lähestymistapa on myös heidän osaltaan
perusteltu. Suomen asema EU:n laidalla kuitenkin saattaa edellyttää direktiivissä
kaavailtua
pidemmälle meneviä helpotuksia korkeasti koulutetun
työvoiman maahanmuuttoon.
Kausityöntekijät eivät kausityöntekijän
ominaisuudessa juuri liiku Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Suomessa erityisesti maa- ja puutarhatalouden ulkomaiselle kausityövoimalle
on ominaista lyhytaikainen työssäkäynti
lähinnä Venäjän rajantakaiselta
lähialueelta. Yhteisötason lähestymistavan
yleinen perustelu yhden EU-maan kausityövoimalle myöntämien
lupien vaikutuksella toisen EU-maan työmarkkinoihin on
tältä osin ongelmallinen.
Myöskään palkalliset työharjoittelijat
eivät juuri liiku EU-maasta toiseen. Yhteisötason
lähestymistapaa ei voida pitää tarpeellisena
myöskään siksi, että ulkomaalaisten
työharjoittelijoiden maahan houkutteleminen on keskeinen
osa Suomen suunnittelemaa aktiivista työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa.
3. Muista toimintasuunnitelmaan sisältyvistä ehdotuksista
Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös lukuisia muita
kuin lainsäädäntötoimia taloudellisen maahanmuuton
hallinnan lisäämiseksi. Tällaisia ovat
erimerkiksi EU:n maahanmuuttoportaalin avaaminen 2007 ja lähtömaiden
kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen.
Toimintasuunnitelmassa itse asiassa mainitaan lähes kaikki
maahanmuuttokysymyksiin liittyvät, komissiossa vireillä olevat
toimet. Laiton maahanmuutto ja ulkomaalaisten laiton kohtelu työmarkkinoilla
on rajattu tiedonannon ulkopuolelle, koska komission tarkoituksena
on antaa näistä aiheista erillinen tiedonanto.
Ottaen huomioon, että kansainvälinen siirtolaisuus
ja sen myötä myös taloudellisin perustein
tapahtuva muuttoliike on monitahoinen ilmiö, Suomi pitää hyvänä toimintasuunnitelmassa
omaksuttua laaja-alaista lähestymistapaa. On paikallaan
korostaa kotouttamisjärjestelmien kehittämistä ja
kiinnittää huomiota "eettiseen" rekrytointiin.
Maahanmuuton tilastointia ja seurantaa tulee myös yhteisötasolla
kehittää. Laaja-alainen yhteinen strategia taloudellisen
maahanmuuton hallitsemiseksi ilmeisesti olisi omiaan vähentämään
EU-maiden välistä kilpailua työmarkkinoilla
tarvittavasta ulkomaisesta työvoimasta.