Perustelut

Yleistä

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen vahvan kasvu- ja työllisyysstrategian tarpeellisuudesta. Tämänhetkiset maailmanlaajuiset haasteet ovat kenties suurempia kuin kymmenen vuotta sitten Lissabonin strategiaa hyväksyttäessä ja asettavat Euroopan unionin ja jäsenvaltiot kilpailutilanteeseen, joka edellyttää rakenteellisia muutoksia. Talouskriisi on osoittanut Euroopan talouden monia heikkouksia ja tehnyt osittain tyhjäksi kasvun vuosien taloudelliset ja sosiaaliset saavutukset. Myös ilmastopolitiikan sitoumukset sekä energia- ja ympäristökysymykset muuttavat elinkeinoelämän toimintaympäristöä.

Suuri valiokunta voi hyväksyä strategialle asetetut prioriteetit. Valiokunta korostaa, että uuden strategian tulee keskittyä olennaiseen ja konkretiaan painottuen EU:n keskeisiin toimialoihin, kuten sisämarkkinoihin, kauppapolitiikkaan ja ilmastopolitiikkaan. Strategian tulee välttää turhaa byrokratiaa ja yksityiskohtaisuutta, ja tavoitteiden täytäntöönpanoon tulee ryhtyä viipymättä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös strategian rahoitukseen. Unionin resurssit on mitoitettava riittäviksi, eikä strategian painopisteiden toteutus saa vaarantaa olemassa olevien EU-tavoitteiden rahoitusta, kuten ruokaturvaa.

Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen, että epäonnistuneen Lissabonin strategian virheiden välttämiseksi pitää pohtia uuden prosessin laajuuden mielekkyyttä suhteessa sen tuloksellisuuteen. Ilman todellista poliittista sitoutumista ja päätösten tehokasta täytäntöönpanoa Eurooppa 2020 -strategia jää edeltäjänsä tavoin pelkäksi sanahelinäksi. Valiokunta korostaa jäsenvaltioiden talouksien ja markkinoiden monipuolisuuden hyödyntämistä strategiassa ja tukee tavoitteiden jäsenvaltiokohtaista räätälöintiä sekä sitoumusten sopeuttamista.

Prioriteetit ja tavoitteet

Erikoisvaliokunnat ovat lausunnoissaan käsitelleet strategian prioriteetteja ja tavoitteita melko laajasti. Lippulaivahankkeita ja kansallisia tavoitteita tullaan käsittelemään yksityiskohtaisemmin niiden täsmentyessä. Suuri valiokunta toivoo valtioneuvostolta erityisen yksityiskohtaista selvitystä kansallisista tavoitteista hyvissä ajoin ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa.

Eurooppalaisen kilpailukyvyn kehittyminen ja työllisyysasteen nostaminen perustuvat yhä enemmän korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Suuri valiokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin strategiassa esitettyä työllisyysasteen nostamistavoitetta erittäin tärkeänä. Vain korkea työllisyysaste turvaa talouden tasapainon, kasvun ja jäsenvaltioiden kansalaisten yhtenäiset sosiaaliset mahdollisuudet ja oikeudet. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää erityistä panostusta naisten ja miesten tasa-arvon lisäämiseen kaikissa työ- ja perhe-elämän tilanteissa, keinovalikoiman laajentamista nuorisotyöttömyyden alentamiseksi ja ikääntyneiden työntekijöiden pitämiseksi työmarkkinoilla pidempään. Suuri valiokunta korostaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin työelämän ja työsuhteen etujen kehittämistä kaikissa EU- maissa siten, että työssäkäynti takaa riittävän toimeentulon ilman köyhyysriskiä ja että kansallisia työehtoja noudatetaan kaikkiin työntekijöihin. Suuri valiokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin myönteisenä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen koheesion parempaa tasapainoa ja sosiaalisen ulottuvuuden nostamista strategian keskeisiin tavoitteisiin samoin kuin köyhyyden vähentämistä ja edellyttää, että Suomi on aktiivinen sosiaalisen koheesion edistämistä koskevissa kysymyksissä, kun strategiaa käsitellään Euroopan unionin toimielimissä.

Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta varmistaa ympäristökysymysten kunnianhimoinen ja tehokas sisällyttäminen strategiaan kokonaisuutena. Valiokunta pitää strategian ilmastotavoitteitta tosiasioina, joilla ei ole strategiassa erityistä arvoa, koska niihin sitoutumisesta on jo tehty päätökset. Strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa kunnianhimoisempi päästöjen vähentäminen. EU:n on osoitettava johtajuutta toteuttamalla konkreettisia toimia, joiden avulla Euroopasta tulee ilmastoystävällisin alue maailmassa. Suuri valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen, että kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka on nähtävä myös kasvun veturina. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen suunnatut julkiset tuet ja investoinnit vauhdittavat talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä positiivisten ympäristövaikutusten ohella. Strategiassa tulee tunnistaa tarve seurata BKT:n rinnalla myös muita kehitysindikaattoreita, jotta saadaan täsmällisempi kuva vaurauden ja hyvinvoinnin ympäristöllisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien välisistä yhteyksistä.

Suuri valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan tavoin näkemykseen laajasta innovaatiopolitiikasta, jossa koulutus, tutkimus ja teknologiat kulkevat rinnakkain. Koulutus on näkyvässä asemassa komission tiedonannossa, ja sen tulee näkyä vahvasti myös Suomen kannoissa. Koulutusjärjestelmien kehittämisessä tavoitteena tulee olla laadukas perusopetus, jonka tasapuolinen saatavuus unionin jäsenvaltioissa turvataan. Suuri valiokunta pitää välttämättömänä, että perusopetuksen ja korkeakoulutuksen ohella painotetaan myös ammatillista koulutusta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä laajaa sivistyspohjaa ja elinikäisen oppimisen periaatetta. Elinikäinen oppiminen on edellytys ammatilliselle liikkuvuudelle; nopeat muutokset työmarkkinoilla ja osaamistarpeessa edellyttävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Sivistysvaliokunta korostaa myös korkeatasoisen, uutta tietoa luovan perustutkimuksen merkitystä kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle.

Sisämarkkinat

Kestävä kasvu edellyttää innovaatioihin ja yrittäjyyteen kannustavan toimintaympäristön kehittämistä sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista unohtamatta ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan kantaan, että sisämarkkinat ovat EU:n vahvuus ja niiden toimivuuden parantaminen on edelleen ydinkysymys EU:n kilpailukyvyn vahvistamiselle unohtamatta myöskään sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ulkoisia vaikutuksia kauppapolitiikan puolella niin unionin lähialueilla kuin globaalistikin. Suuri valiokunta antaa tukensa myös valtioneuvoston linjaukselle sisämarkkinoiden vahvistamisen kolmesta edellytyksestä: vahva poliittinen sitoutuminen sisämarkkinoiden oikeaan toimeenpanoon, tiukka valtiontukipolitiikka ja sitoutuminen sisämarkkinoiden ns. pullonkaulojen identifioimiseen ja korjaamiseen.

Talouspolitiikka

Talouskriisi on tuonut selvästi esiin yhteisen talouspolitiikan yhteensovittamisen välttämättömyyden. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin yhteisen talouspolitiikan vahvempaa koordinointia. Talousvaliokunta on nostanut lausunnossaan esille julkisten talouksien vakauttamisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa ja julkisten talouksien pitkän aikavälin kestävyyden edellyttämät rakenteelliset uudistukset ja katsonut, että EU-tason koordinointi voisi auttaa jäsenvaltioita vaikeissa ratkaisuissa.

Suuri valiokunta ja ympäristövaliokunta tukevat valtioneuvoston tavoin strategian esitystä siirtymisestä työn verottamisesta ympäristöverotuksen suuntaan. Suuri valiokunta korostaa kuitenkin yhteisten päästösten välttämättömyyttä epäterveen verokilpailun ehkäisemiseksi ja painottaa finanssi- ja rahapolitiikan valvonnan tehostamista sekä rahoitussektorin toiminnan läpinäkyvyyden lisäämistä.

Strategian seuranta

Valtioneuvosto on omassa kannassaan korostanut komission mahdollisuuksia puuttua jäsenvaltioiden ongelmiin muun muassa talouspolitiikan toimien koordinoinnissa. Suuri valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien näkemyksiin, että yhteisen talouspolitiikan ja komission valvontaroolin uskottavuuden lisäämiseksi komission tulisi ottaa määrätietoisempi rooli jäsenvaltioiden toimiin puuttumisessa. Talousvaliokunta katsoo, että sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää komissiolta selvempää puuttumista jäsenvaltioiden hitauteen tai jopa haluttomuuteen yhteisten päätösten täytäntöönpanossa. Samoin komission tulisi puuttua selvemmin jäsenvaltioiden harjoittamaan protektionismiin tai valtiontukisäännösten väärinkäytöksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta taas pitää tärkeänä, että kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään samanlaista sitoutumista strategiaan ja että maakohtaisten suositusten heikkoon toteutumisasteeseen voidaan reagoida varoituksilla. Strategian tasapainoisen toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että komissio osoittaa rohkeutta talouspoliittisen koordinaation ohella myös sosiaalisen koheesion edistämiseen liittyviin jäsenmaiden ongelmiin puuttumisessa.

Lopuksi

Suuri valiokunta haluaa kiinnittää valtioneuvoston huomiota komission tiedonannon sisältämään ajatukseen laaja-alaisesta kumppanuudesta uudistusohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Suuri valiokunta toteaa, että Eurooppa 2020 -strategiaa käsitellään varsin kireässä aikataulussa. Strategian hyväksymisen kiireinen aikataulu ei anna uskottavaa kuvaa pysyvän vuoropuhelun luomisesta eri hallinnon tasojen välille, eikä kansallinen käsittely kaikissa jäsenmaissa todennäköisesti voi muodostua niin laajaksi ja perusteelliseksi sen enempää kansallisten parlamenttien kuin kansalaisjärjestöjenkään osalta kuin mitä laaja sitoutuminen strategian toimeenpanoon edellyttäisi. Tämä on ongelma myös Suomessa.