Perustelut
Taustaa
Valiokunta on saanut valtioneuvostolta kaksi Suomen EU-puheenjohtajuuskautta
koskevaa selvitystä (E 19/2005 vp). Ensimmäinen
selvitys koski puheenjohtajuuskauden alustavaa asialista-arviota
ja jälkimmäinen puheenjohtajuuskauden poliittisia
lähtökohtia. Myöhemmin syksyn aikana
valtioneuvosto toimittaa eduskunnalle täsmennetyn asialista-arvion.
Suuren valiokunnan lausunto on vastaus ensisijaisesti valtioneuvoston
2.9.2005 hyväksymille linjauksille Suomen EU-puheenjohtajakauden
lähtökohdista.
Valiokunnan kannanottojen peruslähtökohdat
Valtioneuvoston lähtökohtana on, että Suomi hoitaa
kaikki unionin asialistalla olevat asiat hyvin, tehokkaasti ja puolueettomasti.
Unionin tulee entistä selvemmin keskittyä toimiin,
jotka tuottavat lisäarvoa. Valiokunta pitää valittuja peruslähtökohtia
oikeina.
Puheenjohtajakauden asialistaan vaikuttaa merkittävästi
se, miten nyt käynnissä olevat suuret poliittiset
hankkeet etenevät Ison-Britannian ja Itävallan
puheenjohtajuuskausien aikana. Suuria keskeneräisiä kysymyksiä,
joihin valtioneuvostokin viittaa, ovat perustuslakisopimuksen tulevaisuus
ja siitä käytävä keskustelu,
rahoituskehysneuvottelut, WTO-neuvottelut, laajentumisneuvottelut
Turkin ja Kroatian kanssa sekä Bulgarian ja Romanian jäsenyyden
mahdollinen toteutuminen vuonna 2007. Samoin keskeisiä kysymyksiä ovat
Lissabonin strategian täytäntöönpano,
unionin ulkoisen toiminnan tehostaminen sekä vapauden,
oikeuden ja turvallisuuden alueen kehittäminen.
On tärkeää, että kukin puheenjohtajamaa
keskittyy kaudellaan niihin kysymyksiin, jotka ovat keskeisiä Euroopan
unionin kannalta. Puheenjohtajamaa on koko unionin palveluksessa.
On hyvä, että puheenjohtajuuskausien ohjelmien valmistelussa
on päästy pitkäjänteisyyteen
ja jatkuvuuteen. Tämä tehostaa unionin toimintaa kokonaisuutena
ja pysyvällä tavalla.
Valiokunta kuitenkin toteaa, että unionin
prioriteettien määrittely ei luonnollisestikaan
tapahdu poliittisista tai kansallisista intresseistä vapaassa
arvotyhjiössä. Kukin puheenjohtajamaa tuo kauteensa
omat painotuksensa. Yhdistettynä pitkäjänteiseen
ja yhteen sovitettuun ohjelmatyöhön tämä luo
unionin toiminnalle sen kaipaamaa dynamiikkaa.
Suomen edellinen puheenjohtajuuskausi vuonna 1999 muistetaan
myös eräistä käytännön
toimista ja innovaatioista, joilla neuvoston työtä kehitettiin
avoimempaan suuntaan. Valiokunta katsoo, että tätä perinnettä on
syytä edelleen jatkaa.
Samoin valiokunta korostaa jäljempänä esitetyllä tavalla
sitä, että EU-puheenjohtajuuskauden tulee heijastua
pysyvällä tavalla kansallisen EU-valmistelukoneistomme
osaamisen ja toimintakyvyn parantumiseen.
Suomen prioriteetit "perityn agendan" puitteissa
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja eduskunnan talousvaliokunnan
kantaan siinä, että keskeistä on Lissabonin
strategian tehokas täytäntöönpano
ja strategian kohdentaminen kasvuun ja työllisyyteen, tuottavuuden
kasvuun ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Suuren valiokunnan
aiemman lausunnon SuVL 1/2005 vp mukaisesti valiokunta
toteaa, että kohdentaminen ei saa merkitä strategian
muiden ulottuvuuksien unohtamista. Kasvuun ja työllisyyteen keskittymällä voidaan
saada aikaan kestäviä tuloksia vain, jos samalla
päättäväisesti sitoudutaan myös
sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön osalta
kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys
ja ympäristönäkökulma sekä Euroopan
sosiaalisen mallin vahvistaminen ovat perusratkaisuja, joihin Lissabonin
strategian konkreettisten toimenpiteiden tulee perustua.
Ison-Britannian puheenjohtajakaudella pidetään
ylimääräinen jäsenvaltioiden
päämiesten tapaaminen, jonka keskeisenä aiheena
on Euroopan sosiaalinen malli. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomen kaudella keskustelua Euroopan ja Pohjoismaiden
sosiaalisesta mallista jatketaan. Pohjoismaissa on pystytty hyvin
yhdistämään kilpailukyvyn kasvattaminen,
hyvinvointipolitiikan edellytykset sekä työelämän
luottamuksellisten suhteiden turvaaminen. Tuoreet kilpailukykyselvitykset
vahvistavat tämän jälleen kerran. Esimerkiksi
suomalaista yhteisvastuuseen ja rahastointiin perustuvaa työeläkejärjestelmää voidaan
pitää esimerkkinä tavasta vastata ikääntymisen
haasteisiin kestävällä tavalla.
Lissabonin strategian toteuttamisessa on panostettava osaamiseen,
koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä sisämarkkinoiden kehittämiseen
valtioneuvoston kirjelmässä esitetyllä tavalla.
Eduskunnan työelämä- ja tasa-
arvoasiainvaliokunnan lausunnossa korostetaan lisäksi sitä,
että työelämän laatu ja työhyvinvointi
sekä johtaminen ja työelämän
tasa-arvo on saatava osaksi innovaatiopolitiikkaa. Ympäristövaliokunnan
lausunnossa korostetaan ympäristöteknologian edistämistä.
Se tukee samanaikaisesti sekä ympäristö-
että kilpailukykytavoitteita. Valiokunta tukee näitä näkemyksiä.
Suomen on pyrittävä unionin ulkoisen toiminnan
ja puolustusyhteistyön kehittämiseen perustuslakisopimukseen
sisältyneen yhteisvastuun hengessä perustuslakiprosessin
keskeytymisestä huolimatta.
Suuren valiokunnan mielestä prioriteetteina ovat EU:n
Venäjä-politiikka ja EU:n pohjoinen ulottuvuus.
EU:n Venäjä-politiikka tulee vakiinnuttaa unionin
agendalle pyrkimyksenä mahdollisimman yhtenäinen
ja mahdollisuuksien mukaan myös yhteinen Venäjä-politiikka.
Suhteissa tulee edetä Moskovan EU—Venäjä-huippukokouksessa
hyväksyttyjen tiekarttojen pohjalta. Suomen kannalta on
tärkeää, että EU:n ja Venäjän
suhteissa edetään myös käytännön
kysymyksissä, kuten rajamuodollisuuksien joustavoittamisessa
sekä kaupan hallinnollisten ja teknisten esteiden purkamisessa.
Unionin pohjoisen ulottuvuuden osalta keskeistä on
niin ikään pohjoisen ulottuvuuden politiikan vakiinnuttaminen
unionin agendalle ja sen rahoituksen turvaaminen. Suuren valiokunnan
lausunnossa SuVL 2/2005 vp todettiin, että "jäsenvaltioiden
sitoutumista pohjoiseen ulottuvuuteen tulee olla mahdollista lisätä.
Valiokunta muistuttaa, että pohjoisella ulottuvuudella
on luonteva yhteys Baltian valtioiden sekä Puolan Venäjän-politiikan
tavoitteisiin, joissa lähialuekysymykset ovat keskeisessä asemassa.
Lisäksi on otettava huomioon Kaliningradin alueen asema
yhtenä pohjoisen ulottuvuuden painopisteistä."
Pohjoiseen ulottuvuuteen ja Venäjä-politiikkaan
liittyy myös Itämeren alueen kysymykset. Pohjoisen
ulottuvuuden ympäristökumppanuus on tuottanut
alueella konkreettisia tuloksia, ja sitä on jatkettava.
Hyvänä esimerkkinä tuloksista on Pietarin
lounaisen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Uusista kumppanuuksista
suuri valiokunta korostaa logistiikkakumppanuuden merkitystä.
Tätä kautta unioni voi kiinnittää jälleen
huomiota myös Itämeren alueen meriliikenteen ympäristö-
ja turvallisuuskysymyksiin.
Ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon UaVL 3/2005 vp yhtyen
valiokunta toteaa, että painopisteenä tulee olla
myös transatlanttisten suhteiden kehittäminen.
Niiden merkitys on keskeinen kaikkien globaalien kysymysten kannalta,
joista mainittakoon WTO-neuvottelujen edistäminen ja loppuunsaattaminen,
ilmastopolitiikka ja YK-järjestelmän uudistaminen.
Suhteita olisi kehitettävä uudelta pohjalta. Suomen
tulisi asettaa konkreettisia tavoitteita myös näissä suhteissa noudatettavissa
menettelytavoissa.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan myös siinä,
että Suomen tulee puheenjohtajuuskaudellaan pyrkiä EU:n
politiikan tehostamiseen YK-järjestelmää uudistettaessa
ja vahvistettaessa. Puheenjohtajamaan johdolla laadittavat selonteot
EU:n sisäisestä ja ulkoisesta ihmisoikeuspolitiikasta
antavat mahdollisuuden aloitteellisuuteen YK:n ihmisoikeuselimiä kehitet-täessä.
Myös EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden parantaminen
on välttämätöntä. Siten voidaan
parhaiten vaikuttaa politiikan tuloksellisuuteen. Niin ikään
unionin on aktiivisesti pyrittävä saamaan aikaan
laaja monenkeskinen sopimusjärjestely ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi vuoden 2012 jälkeiselle ajalle niin, että ilmaston
lämpeneminen pysähtyy unionin ilmastotavoitteen
mukaisesti kahteen asteeseen.
Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen osalta Suomen puheenjohtajuuskauden
prioriteetteina ovat Haagin ohjelman välitarkastelu ja jo
tehtyjen päätösten voimaansaattaminen.
Suomen puheenjohtajuuden keskeisenä linjana tulee olla
vahva oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmis- ja perusoikeuksien
kunnioittaminen terrorismin vastaisia toimia kehitettäessä.
Oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmis- ja perusoikeuksien
toteutuminen ovat päämääriä,
terrorismin vastaiset toimet on nähtävä keinoiksi
niiden turvaamiseen.
Haagin ohjelman välitarkastelussa on vaalittava "Tampereen
henkeä" eli selkeiden poliittisten painopisteiden asettamista
ja toiminnan kohdentamista. Haagin ohjelma perustuu osin sille, että perustuslakisopimus
olisi tullut aikataulussaan voimaan. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että oikeus-
ja sisäasiain politiikkoja kyetään kehittämään
myös ilman uutta perustuslakisopimusta.
Oikeudellisen yhteistyön alalla keskeistä on laajentaa
vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista. Kansainvälisen
rikollisuuden, erityisesti ihmiskaupan vastaisia toimia on kehitettävä.
Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettaessa valiokunta
pitää maa- ja metsätalousvaliokunnan
lausuntoon yhtyen välttämättömänä sitä,
että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon Brysselin vuoden
2002 Eurooppa-neuvoston vahvistama periaate siitä, että maataloustuotannon
on voitava jatkua kaikilla yhteisön alueilla, mukaan luettuna
alueet, joilla on erityisiä ongelmia. Asialistalla tulee
pitää myös ns. monimuotoisen eurooppalaisen
maatalousmallin lujittaminen.
EU:n vuonna 2004 tapahtuneen laajentumisen menestyksellisen
toteuttamisen vuoksi valiokunta pitää tärkeänä,
että puheenjohtajamaana Suomi toimisi mahdollisuuksien
mukaan siten, että unionimaat voivat pian luopua työvoiman
vapaan liikkuvuuden rajoituksista.
Alunperin oli tarkoitus, että EU:n perustuslakisopimus
olisi tullut voimaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana. Näin
ei tunnetuista syistä tapahdu. EU-maat ovat sopineet yhteisestä "tuumaustauosta".
Tuumaustauko periaatteessa ulottuu vuoden 2006 kesäkuuhun,
Itävallan puheenjohtajuuskauden lopulle. Tämä johtanee
siihen, että vuoden 2006 loppupuolella, Suomen kaudella,
on voitava esittää sekä sisällöllisiä ratkaisuja
että menettelytapoja, joilla uudistusprosessi saadaan liikkeelle
joko neuvotellun sopimuksen tai — ehkä todennäköisemmin — jonkin
muun sopimusratkaisun puitteissa. Piakkoin eduskunnalle annettava
valtioneuvoston selonteko antaa tilaisuuden myös tämän
kysymyksen perusteelliseen pohdintaan.
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle jatkoselvityksen EU-puheenjohtajuuskauden
täsmennetystä asialista-arviosta. Tässä yhteydessä eduskunnalla
ja sen valiokunnilla on tarvittaessa tilaisuus lausua käsityksiään
yksittäisistä ehdotuksista.
Kansallisesti merkittävät, aloitteellisuutta edellyttävät
hankkeet
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomi on aloitteellinen myös sellaisissa
kansallisesti merkittävissä kysymyksissä,
jotka eivät välittömästi ole EU:n
agendalla. Näitä aloitteita tulee tehdä ja edistää jatkuvasti
osana Suomen EU-politiikkaa ottaen erityisesti huomioon puheenjohtajuuskauden
lyhyys.
Euroopan sosiaalisesta mallista käytävään keskusteluun
liittyen valiokunta pitää välttämättömänä,
että Suomen EU-politiikan tavoitteena on suomalaisen hyvinvointijärjestelmän
erityispiirteiden turvaaminen. Julkisten palveluiden ohella järjestelmäämme
liittyy voimakas nk. kolmannen sektorin, eli yleishyödyllisten
järjestöjen osuus, johon EU:n sisämarkkina-,
kilpailu- ja valtiontukisäännökset soveltuvat
tietyin osin varsin huonosti. Samaan ongelmakenttään liittyy
myös kysymys rahapelitoiminnan ja sen sääntelyn
nykyisten kansallisten erityispiirteiden turvaamisesta.
Valtioneuvoston kirjelmään ja erikoisvaliokuntien
lausuntoihin viitaten valiokunta korostaa energiamarkkinoiden toimivuuden
ja niiden kattavuuden parantamista. Unionin on kiinnitettävä kasvavaa
huomiota energian saatavuuden turvaamiseen. Samalla tulisi edistää biopoltto-aineiden
käyttöä yleisesti sekä myös
liikenteen polttoaineina. Tämä edistäisi
myös luonnonvarojen kestävää käyttöä,
jota on horisontaalisesti pidettävä yhtenä Suomen
keskeisistä yleistavoitteista.
Osana uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön
edistämistä tulisi unionin asialistalle nostaa
puun käytön lisääminen PuuEurooppa-hankkeen
mukaisesti sekä metsätaloustuotteiden sisämarkkinoiden
toimivuus. Puun käytön edistäminen mm.
rakentamisessa toimii myös unionin ilmastotavoitteiden
hyväksi.
Suomen edellisen EU-puheenjohtajuuskauden aikaan EU:n agendalla
esiintyi säännöllisesti kysymys tietoyhteiskunnan
kehittämisestä. Nyt tämä keskustelu
näyttää kuihtuneen, minkä vuoksi
valiokunta pitää tärkeänä,
että tietoyhteiskunnan kehittäminen nostetaan
uudelleen unionin esityslistalle. Tekninen kehitys alalla on äärimmäisen
nopeaa, minkä vuoksi on tärkeää arvioida
nykyisen sääntelyn toimivuutta tulevaisuudessa
mm. tietosuojan sekä järjestelmien yhteensopivuuden
ja avoimuuden osalta. Julkisen vallan toimintaa sekä tietoyhteiskunnan
edellytysten luojana ja turvaajana että julkisten palveluiden
tarjoajana tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia hyväksi käyttäen
on edistettävä myös EU-tasolla.
Suomen on syytä olla aloitteellinen globalisaation
haasteiden ja mahdollisuuksien hallinnassa ja hyväksikäytössä.
WTO-neuvottelukierroksen tuloksellisen päättämisen
ohella Suomen tulisi edistää Helsinki-prosessin
tulosten hyödyntämistä ja jatkotyöstämistä EU-tasolla.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomi edelleen selvittää mahdollisuuksia
EU:n yhtenäisen alkoholiverotuksen kehittämiseksi.
EU:n ja neuvoston toiminnan kehittäminen — yhteistyö EU:n
toimielinten kanssa
Suuri valiokunta pitää välttämättömänä,
että Suomen EU-politiikassa ja Suomen puheenjohtajuuskaudella
edelleen kehitetään avoimuutta neuvoston työssä ja
toimielinten välisissä kontakteissa. Puheenjohtajamaana
Suomen on lähtökohtaisesti huolehdittava siitä,
että aikaisemmat neuvoston työn tehostamista ja
avoimuutta koskevat päätökset pannaan
täytäntöön. Valiokunta korostaa,
että avoimuuden kehittäminen neuvoston jokapäiväisessä työssä ei
ole kytköksissä perustuslakisopimuksen voimaantuloon. Tässä suhteessa
on voitava edetä myös ilman uutta sopimusta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomen kaudella parempaan sääntelyyn
tähtääviä hankkeita edistetään.
Suomen tulee tukea komission aikaisempia aloitteita ja pitää niitä jatkuvasti
neuvoston agendalla. Komissiolta on edellytettävä,
että se lainsäädäntöehdotuksia
laatiessaan noudattaa omaa politiikkaansa mm. vaikutustenarvioinnin osalta.
Puheenjohtajan on huolehdittava vaikutustenarvioinnin huomioon ottamisesta
neuvoston työssä. Valiokunta tukee valtioneuvoston kantaa,
jonka mukaan lainsäädäntöä suunnitel-taessa
on arvioitava myös vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käyttöä.
Valiokunta tukee komission yleistavoitetta hyväksyä vähemmän,
mutta parempaa lainsäädäntöä.
Ottamatta kantaa yksittäisten lainsäädäntöehdotusten
toivottavuuteen, komission äskeisiä aloitteita
lainsäädäntöehdotusten poisvetämiseksi
on pidettävä tervetulleina. Samalla olisi kuitenkin
kiinnitettävä huomiota niihin lähtökohtiin,
joiden perusteella karsintaa tehdään. Valiokunta
viittaa aiemmin ja ylempänä lausumaansa, jonka
mukaan kasvuun ja työllisyyteen keskittymällä voidaan
saada aikaan kestäviä tuloksia vain, jos samalla
päättäväisesti sitoudutaan myös
sosiaalisen ulottuvuuden ja ympäristön osalta
kestävään kehitykseen.
Puheenjohtajamaan on edistettävä komission lainsäädäntöehdotusten
käsittelyn johdonmukaisuutta ja jatkuvuutta neuvoston työssä.
Suomen on myös pyrittävä palauttamaan
unionin institutionaalista tasapainoa mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä unionin
toiminnassa on havaittavissa voimakas painotus hallitustenvälisyyteen.
Valiokunta muistuttaa Suomen perinteisestä linjasta, joka
tähtää yhteisömenetelmään
perustuvan päätöksenteon puolustamiseen.
Samassa hengessä on panostettava myös hyvään
ja avoimeen yhteistyöhön Euroopan parlamentin
kanssa.
Puheenjohtajamaana Suomen rooliin soveltuisi hyvin myös
itsehallinnollisten, itsenäistä lainsäädäntövaltaa
käyttävien alueiden aseman edistäminen
ja selkeyttäminen EU:n päätöksenteossa.
Puheenjohtajakauden hyödyntäminen kansallisen
EU-osaamisen kasvattamiseksi
Valiokunta toteaa, että puheenjohtajakausi luo Suomelle
uusia kontakteja sekä toimielimissä että muissa
jäsenvaltioissa, kaikilla tasoilla. Syntyvät kontaktit
on käytettävä hyväksi Suomen
vaikutusvallan kasvattamiseen pysyvällä tavalla.
Muutoinkin puheenjohtajuuskauteen valmistautuminen kohottaa kansallista
osaamista ja toimintakykyä. Tätä on hyödynnettävä jatkossa
Suomen aloitteiden ajamiseksi.
Valiokunta huomauttaa, että tämä edellyttää riittävien
resurssien turvaamista puheenjohtajakauteen valmistauduttaessa ja
sen aikana. Suomen seuraava puheenjohtajuuskausi ajoittuu vuoteen
2020, joten nyt saavutettavalla vaikutusvallan lisääntymisellä ja
oman toimintakyvyn kasvattamisella tulee olla pitkäaikaisia
vaikutuksia.
Eduskunnan oma toiminta ja panos puheenjohtajakauteen
Eduskunta odottaa, että hallitus toimii tiiviissä yhteistyössä eduskunnan
kanssa Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita määriteltäessä ja puheenjohtajakauden
aikana. EU-asioiden normaalin eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnalle
tulee antaa selvitys Suomen kansallisen position lisäksi
myös niistä ratkaisuun pääsyä edistävistä neuvottelutavoitteista
ja -kannoista, joita puheenjohtajuus Suomelta edellyttää.
Puheenjohtajamaana Suomen tulee edistää neuvoston
toiminnan avoimuutta myös suhteessa kansallisiin parlamentteihin.
Eduskunta pyrkii parantamaan kansallisten parlamenttien toimintakykyä EU-asioiden
kansallisessa seurannassa sekä bilateraalisella teknisellä avulla
että monenvälistä yhteistyötä kehittämällä.
Parlamenttien välisessä yhteistyössä Eduskunta
toimii COSACin ja muun parlamenttiyhteistyön puitteissa
yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Asiakysymyksissä on
korostettava keskeisiä unionin haasteita ja prioriteetteja.
Pohjoinen ulottuvuus nostetaan myös parlamentaarisen keskustelun
agendalle Barcelonan prosessin ohella. Suomen yksikamarisen eduskuntauudistuksen
100-vuotisjuhlien hengessä on tärkeää pitää esillä myös
demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista.