30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi sitoutui Eurooppa-neuvostossa vuonna 2005 nostamaan kehitysyhteistyön määrärahansa vanhojen EU-jäsenmaiden minimitavoitteeseen eli 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä sekä YK:ssa asetettuun 0,7 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. Nämä tavoitteet on viimeksi kirjattu vuoden 2007 lopulla hyväksyttyyn hallituksen kehityspoliittiseen ohjelmaan. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on toistuvasti pitänyt lausunnoissaan (mm. UaVL 3/2008 vp) tärkeänä, että Suomi täyttää kehitysrahoitusta koskevat sitoumuksensa ohjelman mukaisesti.

Jotta Eurooppa-neuvostossa annettu sitoumus voidaan toteuttaa, valtiontalouden kehyksiin vuosille 2009—2012 olisi ulkoministeriön tiedotteen mukaan pitänyt lisätä noin 50 miljoonaa euroa vuodelle 2010. Kuluvan vuoden budjettiin pitäisi lisätä 26 miljoonaa euroa tavoitteen mukaisen kasvu-uran turvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 2/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 26 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

21. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Momentin käyttösuunnitelman kohtaan 9 (varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin rauhanturvaamisoperaatioihin sekä muihin rauhanturvamenoihin) ehdotetaan 105 000 euron lisäystä.

Rauhanturvaaminen on erittäin tärkeää paitsi paikallisille, joiden elämää suomalaiset menevät turvaamaan, myös suomalaiselle henkilöstölle, jonka ammattitaito kasvaa oltaessa kentällä. Varojen oikea budjetointi on tärkeää, jotta Suomesta lähteneellä joukolla on riittävät resurssit tehdä sitä työtä, jonka vuoksi he ovat lähteneet. Myös yllättäviin menoihin on varauduttava.

Huono peruste määrärahojen antamiselle taas on se, että sen suuruinen rahasumma sattuu vapautumaan samaan aikaan jostain muualta, tässä tapauksessa käyttösuunnitelman kohdasta 2. Kyseisessä kohdassa oli varattuna rahaa Sudanin operaatiota varten, mutta tuo operaatio ei toteutunutkaan.

Summan siirtämisessä ei ole kyseessä edes mikään varma meno, vaan käyttösuunnitelman 9 kohdan tarkoituksena on varmistaa, että odottamattomatkaan menot eivät tuota ongelmia jo käynnissä oleville tai alkaville operaatioille. Kun nyt yhteiskunnassa on suuri määrä erilaista apua tarvitsevia, on väärin varata ylimääräistä rahaa toimintaan, johon sitä ei välttämättä käytetä.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentilta 24.99.21 vähennetään 105 000 euroa käyttösuunnitelman kohdasta 9.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansainvälinen rikollisuus on nostanut päätään Suomessa yhä enenevissä määrin. Tämä tekee rikosten selvittämisen entistä haastavammaksi ja monimutkaisemmaksi sekä vaatii suuren määrän työtunteja. Mitä aikaisemmin rikoksia pystytään selvittämään tai jopa ehkäisemään, sitä enemmän valtion varoja säästyy. Vuonna 2007 keskusrikospoliisi sai viranomaisten haltuun rikoshyötyä yhteensä 21 miljoonaa euroa, josta valtaosa tuli talousrikostutkinnasta.

Toinen erityinen syy, miksi poliisi tarvitsee lisää varoja, on dna-todisteiden tutkimisen lisääntyminen. Dna-todisteiden perusteella on voitu selvittää rikoksia, jotka muuten olisivat todennäköisesti jääneet selvittämättä. Se, että dna-tulosten ansiosta saadaan rikoksia ratkaistua enemmän kuin ennen, sekä niiden kallis hinta aiheuttavat yhdessä sen, että dna-tutkimuksiin käytetty raha on selvässä kasvussa.

Kehittämistoimintaan osoitetun rahoituksen määrän lasku perättäisinä vuosina saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa toiminnan tuloksellisuuteen paitsi keskusrikospoliisissa myös muissa poliisiyksiköissä.

Edellä olevan perusteella viitaten ehdotan,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa poliisille rikosten selvittämisen helpottamiseksi.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maanteiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen on hallituksen talousarvioehdotuksessa varattu vain hieman aiemmasta korotettu määräraha. Alemmanasteisen tiestön hoito ja kunnossapito kärsivät. Kustannustason nousu aiheuttaa lisäongelmia. Alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että myös elinkeinoelämää. Erityisesti puunkuljetukset kärsivät. Liikenneturvallisuus vaarantuu yhä enemmän heikon tiestön takia.

Perustienpidon määrärahaa tulee lisätä 30 000 000 eurolla. Tällä lisäyksellä tiestön kohtuullinen kunnossapito voidaan turvata.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 26/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa perustienpitoon.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus pitää suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteiset radat liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteeseen LTA 50/2008 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit esittivät vuoden 2008 talousarvioon 10 miljoonan euron lisäpanostusta poliisitoimen toimintamenoihin. Nyt käsiteltävänä olevassa toisessa lisätalousarviossa esitetään lisämäärärahoina palkkapoliittisiin toimenpiteisiin 5 657 000:ta euroa. Kuitenkin erityisesti paikallispoliisin toimintakyky kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi edellyttää edellisen hallituksen aikana esitetyn yhteensä 10 miljoonan euron lisäpanostuksen myöntämistä poliisin rahoitukseen. Nykyisen hallituksen tapa toteuttaa tuottavuusohjelmaa kärjistää poliisitoimen ongelmia, eikä niitä voida korjata pelkästään pienillä määrärahalisäyksillä.

Jo Keskusrikospoliisin laboratorio- ja dna-tutkimuksen toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää erikseen 800 000 euron määrärahan kohdennusta. Myös talousrikosten ja harmaan talouden torjumisen turvaaminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät lisäpanostusta, jota ei nyt esitetyssä lisäbudjetissa ole vielä otettu huomioon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 2 400 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallintovaliokunta esitti valtion vuoden 2008 talousarviosta antamassaan lausunnossa (HaVL 15/2007 vp), että rajavartiolaitokselle aiheutuneet kiinteistövarallisuuden omistajahallinnan siirron aiheuttamat lisäkustannukset tulee kompensoida täysimääräisesti, jotta laitos voi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti. Näitä kustannuksia määriteltäessä on luonnollisesti otettava huomioon toimitilakustannusten nousu. Toimintamenoja on voitava käyttää myös saarilla sijaitsevien kiinteistöjen perusparannuksiin ja uudisrakentamisesta aiheutuviin menoihin. Senaatti-kiinteistöille maksettavaan pääomavuokraan tulee sisällyttää myös kiinteistövarallisuuden kunnon ylläpidon edellyttämät peruskorjaukset. Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2008 lisätalousarvioksi ei kiinteistövarallisuuden omistajanhallinnosta aiheutunutta kustannusten nousua kuitenkaan ole kompensoitu täysimääräisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esityksessä on otettu lisämäärärahan tarpeena huomioon ainoastaan palkkausjärjestelmien siirtymäkausi ja työnantajajohtoiset palkkapoliittiset ratkaisut. Hätäkeskustoiminnan turvaaminen edellyttää kuitenkin lisähenkilöstön palkkaamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin.

20. Palvelut valtioyhteisölle

88. Senaatti-kiinteistöt

Sosialidemokraatit tukevat yliopistojen aseman muuttamista valtion tilivirastoista julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Muutoksen yhteydessä yliopistojen on saatava riittävä peruspääoma valtiolta maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Pääomitus tulee tehdä kehyksen ulkopuolisina finanssisijoituksina ilman ehtoja yksityisen rahoituksen keräämisestä.

Kiinteistöt muodostavat hyvän vakuusarvon yliopistojen omaan pääomaan. Näin voidaan parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä sekä antaa niille taloudellista ja toiminnallista liikkumavaraa. Yliopistot tuntevat toimitilansa hyvin, kokevat ne omikseen ja voivat kehittää niitä näistä luontevista lähtökohdista kustannustehokkaasti haluamallaan tavalla ilman välikäsiä.

Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöomaisuuden siirtoa varten käynnistetty arviointi on kesken. Sen on määrä valmistua vasta syksyllä 2008. Lisäksi tulosten käsittely yhdessä yliopistojen kanssa on tekemättä. Sen vuoksi valtioneuvostolle ei ole syytä antaa valtuutusta yksilöidä tarkemmin siirrettävää varallisuutta ja siirron muita ehtoja ennen kuin asian valmistelu on saatu päätökseen. Nyt ei ole oikea aika käsitellä Senaatti-kiinteistöjen asemaa.

Ulkopuolisten omistajien osallistuminen kiinteistöomistukseen aiheuttaa usein ristiriitaisia tavoitteita kiinteistöjen arvonmääritykseen, vuokratasoon, investointien priorisointiin, kiinteistöjen käyttöön, korjaukseen ja ylläpitoon. Yksityinen kiinteistösijoittaja pyrkii ensisijaisesti voiton maksimointiin mahdollisimman korkean vuokran kautta. Välttämättömät kiinteistöjen korjaustoimet tehdään usein siksi, että saadaan syy vuokrien nostamiseen. Korjaustoiminnassa ei siis ajatella kiinteistöjen kuntoa ja toimivuutta vaan lähinnä tuottoa. Kiinteistöyhtiöihin ei siis tulekaan ottaa mukaan kolmatta osapuolta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 28.20.88 perusteluissa lausutaan:

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistot joutuvat toimimaan entistä kovemmassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa tutkimusrahoituksen hankkimiseksi sekä korkeatasoisten tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Yliopistoihin kohdistuu yhä kovempia vaatimuksia myös kolmanteen tehtävään liittyvän alueellisen vaikuttavuuden ja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen suhteen.

Suomen kaltaisessa maassa tulee olla alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka järjestää koulutusta ja tutkimusta lähtökohtanaan myös alueellinen vaikuttavuus ja kehittäminen, mikä niille jo lainsäädännönkin mukaan kuuluu. Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Yliopistojen perusrahoitukseen on satsattava. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt suosituksensa koskien vuosia 2008—2011. Neuvoston mukaan yliopistojen perusrahoitusta tulisi kasvattaa kaudella yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Huippuyliopiston rahoittaminen ei saa heikentää muiden yliopistojen rahoitusta ja tasavertaisia mahdollisuuksia tieteen tekemiseen. Sosialidemokraatit vaativat yliopistojen perusrahoituksen nostamista tiede- ja teknologianeuvoston esittämälle tasolle. Hallituksen esityksillä ei yliopistojen opettajamääriä nosteta eikä päästä massaluentojen sijaan pienempiin opetusryhmiin.

Yliopistoille varattu rahoitus on riittämätön ja tuottavuusohjelman säästöt tulevat tosiasiassa vaikuttamaan myös opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Sosialidemokraatit edellyttävät, että perusopetus ja yliopistojen perusrahoitus turvataan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen.

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiä toimenpiteitä sekä lisää määrärahoja. Nykyisten määrärahojen taso vastaa yhden maakunnan tarpeita. Vesihuollon suunnittelu on korostanut suurten vesihuoltotöiden tarvetta. Haja-asutusalueiden vesihuollon parantamisella voidaan kohentaa maaseudun vetovoimaisuutta ympärivuotisena asuinpaikkana, kun sekä puhtaan veden saanti että jätevesien asianmukainen käsittely on varmistettu.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa vesistö- ja vesihuoltotöihin.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen toimet ratkaista Venäjän puutullien aiheuttamat ongelmat Suomen metsäteollisuudelle ovat olleet ponnettomia ja tuloksettomia. Tämän vuoksi on tärkeää, että perustiestön kunto saatetaan mahdollisimman nopeasti sellaiseen kuntoon, että kotimaasta voidaan hankkia kaikki kestävän metsätalouden ehdoilla tuotettu puu metsäteollisuuden käyttöön.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perustienpitoon.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkko on monin paikoin varsin huonossa kunnossa, ja turvallisuusriskit sekä aikatauluongelmat ovat kasvamassa. Monilla paikoilla olevat liikennerajoitukset haittaavat liikennettä ja heikentävät mm. metsäteollisuuden puuhuollon toimivuutta. Tämän ja muiden ongelmien vuoksi on tärkeää, että perusradan kunto saatetaan mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että rautateiden asiakaspalvelu ja kilpailukyky voidaan riittävän hyvin turvata.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa perusradanpitoon.

80. Työvoimapolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Hallitus on vähentänyt voimavaroja työvoimapoliittisista toimenpiteistä, valmentavasta koulutuksesta ja valtio- ja kuntasektorin tukityöllistämisestä. Työpaikkojen syntymisen ja häviämisen muutosvauhti sekä rakennetyöttömyyden laajuus huomioon ottaen voimavarojen karsiminen näistä toimenpiteistä on kyseenalaista. Hallituksen kaavailema uudistus, jossa työllisyysmäärärahoja suunnataan yrityksissä tapahtuvaan tukityöllistämiseen, on haasteellinen linjaus. On selvää, että mahdollisimman moni palkkatuettu työjakso kannattaa suunnata yrityksiin. Valtio ei kuitenkaan voi päättää yritysten puolesta, että ne tukityöllistävät.

Jos määrärahojen käyttöä julkisen sektorin työllistämistoimiin merkittävästi vähennetään, mahdollisuus ylläpitää työttömien työkykyä tukityöllistämisen avulla heikentyy erityisesti syrjäseuduilla. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen edellyttää monesti pitkää työllistymispolkua ja monenlaisia toimia. Kun sekä valmentavan koulutuksen että julkisen sektorin tukityöllistämisen määrärahoja on vähennetty, mahdollisuudet tällaisten työllistämispolkujen rakentamiseen voivat heiketä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa työllisyyden parantamiseen ja ennen kaikkea vaikeimmin työllistyvien aseman parantamiseen työelämässä.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin. Vuonna 2007 sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tuli ratkaistavaksi yhteensä noin 24 700 asiaa. Keskimääräinen valitusten käsittelyaika lautakunnassa oli lautakunnan arvion mukaan 13 kuukautta vuonna 2007. Kohtuuttoman pitkät valitusten käsittelyajat vaarantavat mm. vammaisten henkilöiden toimeentulo- ja oikeusturvan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan kanssa käydyissä vuosia 2008—2011 koskevissa tulossopimusneuvotteluissa kiinnittänyt erityistä huomiota valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen ja muutoksenhakulautakunnan työskentelytapojen kehittämiseen. Tulossopimuskauden lopussa vuonna 2011 keskimääräisen käsittelyajan tulisi olla kuusi kuukautta.

Hallituksen toisessa lisätalousarvioehdotuksessa rahoitusta esitetään lisättäväksi 220 000 euroa ruuhkien purkamisesta aiheutuviin palkkaus- ym. menoihin. Lautakunnan oman arvion mukaan tarvitaan henkilökuntaa ja määrärahaa tavoitteiden saavuttamiseksi merkittävästi enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa valitusten käsittelyn nopeuttamiseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.

20. Työttömyysturva

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla turvataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Perustuslain nojalla ns. syyperusteista toimeentuloa saavien ei siten tulisi joutua viimesijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen piiriin.

Työmarkkinatuen taso ei riitä työttömän perustoimeentuloon, ja osa työmarkkinatuen saajista joutuu asumistuen lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen. Kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten asemaa on parannettava toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi.

Siksi ehdotamme — kuten jo vastalauseessamme vuoden 2008 talousarvioesityksestä annettuun mietintöön teimme — työmarkkinatuen korottamista 1,5 eurolla päivässä. Tasokorotukseen tulee myös liittää riittävä määrä aktiivitoimenpiteitä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa työllistymään uudelleen.

Työmarkkinatukea tulee jatkossa nostaa asteittain niin, ettei työttömän henkilön tarvitsisi nostaa toimeentulotukea lainkaan. Tämä vaatisi työmarkkinatuen korotusta kolmella eurolla päivässä.

Työmarkkinatuen ja muun työttömyysturvan keskinäisen kytkennän vuoksi työmarkkinatuen korotus nostaa myös työttömän peruspäivärahan tasoja sekä niihin kytkettyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 123 000 000 euroa työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Psykoterapian tavoitteena on parantaa tai palauttaa henkilön työ- tai opiskelukykyä. Sillä tuetaan työssä pysymistä, työhön paluuta tai työhön siirtymistä. Kuntoutuksena tuetaan 1—2 kertaa viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa. Tukea saa enintään kolmen vuoden ajan.

Vuoden 2007 aikana Kelan kustantamien psykoterapiahoitojen määrä kasvoi 12 prosenttia. Yhteensä 13 000 ihmistä sai apua. Psykoterapian kustannukset olivat viime vuonna yhteensä noin reilut 20 miljoonaa euroa. Asiantuntijoiden mukaan yksi lyhyt terapiajakso ei ole riittävä, vaan yleensä tarvitaan useampia jaksoja, jotta ihminen pääsee taas jaloilleen. Psykoterapian tarpeen määrä kasvaa jatkuvasti, ja psyykkiset sairaudet ovat usein myös pitkien sairauspoissaolojen syynä.

Kansaneläkelaitoksen mukaan psykoterapian määrärahat vuodelle 2008 loppuvat todennäköisesti kesken, jolloin apua tarvitsevat eivät saa rahoitusta kipeästi tarvitsemaansa mielenterveyskuntoutukseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan psykoterapiaan.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriö on esittänyt lisärahoitusta Suomen ympäristökeskukselle siltä osin kuin hallituksen esitys lisätalousarvioksi ei riitä turvaamaan toimivaltaisen ympäristöviranomaisen, Suomen ympäristökeskuksen, lakisääteisten velvoitteiden asianmukaista hoitamista.

Ministeriön asiantuntijoiden mukaan EU:n REACH-kemikaaliasetuksen velvoitteet ovat erittäin vaativia ja edellyttävät huomattavaa kemikaalialan huippuosaamista. Resursseja ei siten ole Suomen ympäristökeskuksen nykyisen tiukan budjetin puitteissa mahdollista järjestää sisäisin siirroin, vaan tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi olisi välttämätöntä palkata neljä henkilötyövuotta lisää, joka merkitsisi 200 000 euroa lisäasiantuntijaresursseina.

Suomen ympäristökeskus on myös lain säätämä asiantuntijaviranomainen, jolla on velvollisuus antaa lausuntoja kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen edellytyksistä ympäristöriskien osalta. Kasvinsuojeluaineista annetun lainmuutoksen seurauksena lausunnoista tuli maksullisia vuoden 2007 alusta. Tämä johti hakemusruuhkaan juuri lainmuutoksen kynnyksellä. Hakemusruuhkan purkuun tarvittaisiin välittömästi 4,5 henkilötyövuotta vuosina 2008 ja 2009, joka palkkakustannuksina tarkoittaa noin 300 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.04 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoihin ja että momentin perusteluihin lisätään, että määrärahasta kohdennetaan 200 000 euroa EU:n REACH-kemikaaliasetuksen toimeenpanoon ja 300 000 euroa aiemman kasvinsuojelulainsäädännön aiheuttaman hakemusruuhkan purkamiseen.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Hallituksen esityksen vuoden 2008 toiseksi lisätalousarvioksi mukaan vuonna 2008 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia 10 000 euron asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa. Tuki on kohdistettu niille, jotka rakennuttavat vuokra- tai asumisoikeusasuntoja muille kuin erityisryhmille. Valtion lisäksi sopimuksessa ovat mukana Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnat.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että yleisiä korkotukien ehtoja tulisi pikaisesti parantaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon elvyttämiseksi koko maassa. Hallituksen esityksen sisältämä ehdotus perustuu Helsingin seudun kuntien aiesopimukseen ja keskittyy vain pääkaupunkiseutuun. On tärkeää, että vastaava korkotukimalli laajennetaan pikaisesti koskemaan myös muita kasvukeskuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.20.60 perusteluissa lausutaan:

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksessä vuodelle 2008 hallitus vahvistaa, että se on sitoutunut kehitysyhteistyön määrärahojen nostossa YK:n asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut vuonna 2005 myös Eurooppa-neuvoston päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta ja vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen kehitysyhteistyömäärärahojen arvioidaan olevan 0,44 prosenttia BKTL:sta. Hallituksen vuotuiset lisäykset kehitysapuun ovat niin vaatimattomia, että käytännössä YK:n vaatimaa tasoa ei saavuteta koskaan.

Viite: LTA 1/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa.

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriö on viime vuosina tietoisesti kehittänyt syyttäjien ja tuomareiden toimintamahdollisuuksia sekä resursseja. Oikeusaputoimistoihin ei kuitenkaan ole taattu riittäviä resursseja tarpeeseen nähden.

Tuloerojen kasvaessa ja oikeudenkäyntikulujen noustessa matalan kynnyksen oikeusavun tarve on selkeästi kasvanut. Oikeusaputoimistot ovat saamassa uusia tehtäviä. Toimistojen henkilökunnalla ei kuitenkaan ole ollut samaa mahdollisuutta kuin syyttäjillä, tuomareilla ja asianajajilla erikoistua. Siksi oikeusaputoimistojen henkilöstöä on pyrittävä kouluttamaan ja käsittelyaikoja lyhentämään.

Viite: LTA 6/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.04 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa käytettäväksi oikeusaputoimistojen käsittelyaikojen lyhentämiseen, henkilöstön kouluttamiseen sekä toimintatavoitteiden ja henkilöstöresurssien turvaamiseen.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattujen resurssien tarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä aloitteessa esitetyn määrärahan lisäyksen ohella myös muita toimia. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista. Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi. Siinä keskeistä tulisi olla:

• tilaajan tai teettäjän velvoitteiden ja todellisen tilaajavastuun (mm. työsuhdesaatavien suoritusvastuu laiminlyöntitilanteessa) vahvistaminen
• arvonlisäveron käännetty verovelvollisuus
• työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus
• luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien valvonta-, tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeuksien ja työsuhdeturvan parantaminen
• ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävien yritysten reaaliaikainen ilmoitusvelvollisuus henkilöstöstään verottajalle
• ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkastusresurssien lisääminen työsuojelupiireissä.

Tilaajavastuulaki on osoittautunut puutteelliseksi, koska laki ei edellytä tilaajan tai teettäjän suoraa vastuuta alihankintaketjuun kuuluvan yrityksen laiminlyödessä työsuhteeseen liittyviä velvoitteitaan. Todellinen tilaajavastuu edellyttäisi myös taloudellista suoritusvastuuta alihankkijayrityksen laiminlyönneistä.

Ulkomaisten vuokratyövoimaa välittävien yritysten toimintaan on tutkimuksissa todettu liittyvän kansainvälistä talousrikollisuutta, rahanpesua ja ihmiskaupan kaltaista työvoiman riistoa.

Ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävät yritykset on velvoitettava ilmoittamaan luettelo henkilöstöstään reaaliajassa verohallinnolle. Tilaajalla, pääurakoitsijalla tai vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä tulee olla viime kädessä vastuu luettelojen päivittämisestä ja tietojen todenperäisyydestä.

Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto ei ole Suomessa edennyt, vaikka verojen maksamatta jättämisestä koituu valtion verotulojen menetyksen lisäksi rehellisesti toimiville yrityksille merkittävä kilpailuhaitta. Viimeksi valtiovarainministeri tänä keväänä torjui ajatuksen.

Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että aliurakoitsijan sijasta pääurakoitsija määrätään verovelvolliseksi alihankintapalvelujen myynnistä suoritettavasta verosta. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyään urakat muodostavat pitkiä ketjuja ja veron ja maksujen laiminlyöntiä esiintyy nimenomaan ketjujen etäpäässä. Käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen on siirrytty useissa EU-maissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

momentille 25.30.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Jo ennen uutta vankeuslakia maamme vankiloista uupui noin 100 henkilötyövuotta tarpeeseen nähden. Tilanne ei valitettavasti ole uuden vankeuslain aikana parantunut, ja valtion tuottavuusohjelma on entisestään leikannut vartijoiden määrää vankiloissa. Kyse on selkeästä uhasta sekä vartijoiden työturvallisuudelle että vankien turvallisuudelle.

Lisäksi vankiloilta on tämän kevään aikana edellytetty 2 000 000 euron lisäsäästöjä, joilla entisestään heikennetään vankiloiden mahdollisuutta toteuttaa rangaistusajan suunnitelmien mukaisia toimia katkaisemaan uusintarikollisuuden kierrettä.

Uuden vankeuslain mukaiset työ- ja kuntoutustoiminnot tai rangaistusajan suunnitelmien toteuttaminen käytännössä ilman riittäviä resursseja ja henkilöstöä ovat yksinkertaisesti mahdottomia.

Wuolijoen raportin pohjalta oikeusministeriö käynnisti vuonna 2007 yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa kehittämisohjelman. Uudistukset ja kehittäminen ovat varmasti tarpeen, mutta nykyisen vankeuslainsäädännön kuntouttamista ja perusoikeuksia edistävät tavoitteet jäävät jälleen kerran henkilöstön aliresursoinnin jalkoihin.

Kuntouttamista, päihdetyötä, työtoimintaa ja ohjausta on vaikeaa järjestää ilman asianmukaista rahoitusta. Mikäli oletetaan, että vartijat oman päätoimensa ohella hoitavat toisella kädellä näitäkin tehtäviä, niin tuottavuusohjelman ikeessä elävä vankeinhoito on nopeasti vaikeuksissa. Vaikka vankiluvun ilmoitetaan laskevan, niin vangit ovat entistä haasteellisempia ja usein myös väkivaltaisempia runsaan päihteidenkäytön vuoksi.

Esimerkiksi Pelson vankilassa nykyiset säästötavoitteet ja tuottavuusohjelma johtavat siihen, että juuri kuntouttavasta toiminnasta ja päihdetyöstä joudutaan karsimaan, vartijatyövoimaa on liian vähän ja henkilökunta väsyy joutuessaan elämään jatkuvassa, kovassa työpaineessa sairaslomien vuoksi. Jo kahdella uudella vartijalla voitaisiin tilannetta rauhoittaa, lisätä vankien ja työntekijöiden turvallisuutta sekä vahvistaa Pelson vankilan toimintaedellytyksiä.

Lisäksi toimintarahoituksen turvaaminen vahvistaisi kuntouttamisen ja päihdetyön mahdollisuuksia vankilassa, ja näin ollen toteutettaisiin aidosti myös nykyisen vankeuslainsäädännön henkeä ja hyviä tavoitteita, jotka nyt uhkaavat jäädä pelkäksi kirjaukseksi paperille.

Viite: LTA 8/2008 vp (Sirnö), LTA 9/2008 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa vankiloiden toimintamenoihin.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Satojen ja yhä vain lisääntyvien työttömien poliisien aiheuttama ongelma ei johdu siitä, että tulevia poliiseja olisi koulutettu liian paljon.

Jokainen kansalainen ymmärtää, että kansalaisten yleisen turvallisuuden sekä rikosten ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että poliisi on henkilökohtaisesti näkyvillä kaikissa nykyisissä kunnissa.

Vanhasen-Kataisen hallitus keskittyy lähinnä suurituloisten ja yritysten verojen alentamiseen, minkä takia lähes jokaisella yhteiskuntasektorilla kansalaisille tärkeät palvelut ja yleinen turvallisuus ovat heikkenemässä ja aiempaa kauempana saavutettavissa.

Siksi on perusteltua korottaa toisen lisätalousarvioehdotuksen vaatimatonta määrärahaa työttömien poliisien työllistämiseksi. Valiokunnan 0,6 milj. euron lisäys ei ole riittävä.

Viite: LTA 12/2008 vp (Puhjo).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan lisäyksenä 2 400 000 euroa.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskuslaitoksen toimintaongelmia on paikkailtu tilapäisillä ratkaisuilla. Näillä ei kuitenkaan ole pystytty poistamaan epäyhtenäisiä järjestelmiä ja käytäntöjen tuomia ongelmia eikä pätevän henkilökunnan puutetta. Määrärahoja onkin tarpeen korottaa palvelutason parantamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkomaalaisviraston muuttuminen Maahanmuuttovirastoksi tuo tullessaan hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia. Osana näitä muutoksia on oltava maahanmuuttajien asiointiin liittyvien neuvontapalveluiden kehittäminen.

Tällä hetkellä edes kantasuomalaisille ei avaudu, miksi neuvonta on keskitetty vain tiettyihin päiviin rajallisilla tuntiajoilla. Rajoitettuna aikana ei edes välttämättä saa tarvitsemaansa palvelua. Toisaalta hyvätkään ohjeet internetistä eivät auta, jos tietokone on tuntematon tai saavuttamattomissa taikka lukutaitoa ei netissä käytettävillä kielillä ole.

Maahanmuuttovirastoon tarvitaan selkeästi monikielinen puhelinneuvontapalvelu, ennen kuin voimme puhua edes asianmukaisesta palvelutoiminnasta.

Viite: LTA 16/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan lisäyksenä 250 000 euroa maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseen.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentilla on valtuus maavoimien materiaalin kunnossapidon yksityistämisestä. Katsomme, että maavoiminen huolto- ja korjaustyöt pitää tehdä omana toimintana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.01 poistetaan valtuus, jonka mukaan saa tehdä maavoiminen materiaalin kunnossapitopalveluita koskevia sopimuksia.

Lisäksi ehdotamme,

että perusteluissa lausutaan:

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä indeksikorotuksia perusteltuina.

Hallitus pyytää valtuutta solmia sopimuksia, jotka liittyvät strategisen ilmakuljetuskyvyn (Strategic Airlift Capability eli SAC) kehittämishankkeeseen. Hanke ei vahvista Suomen puolustusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 20 700 000 euroa indeksikorotuksista ja

että momentilta poistetaan SAC-tilausvaltuus ja siihen liittyvä 13 500 000 euron määräraha.

20. Palvelut valtioyhteisölle

88. Senaatti-kiinteistöt

Emme hyväksy perusteluissa mainittujen kiinteistöjen siirtämistä uusille tytäryhtiöille. Vain siirto suoraan yliopistoille voi tulla kyseeseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 28.20.88 perusteluja muutetaan siten, että yliopistokiinteistöjä voidaan käyttää yliopistojen pääoman muodostamisessa niin, että yliopistokiinteistöt siirretään suoraan yliopistojen taseeseen.

90. Kuntien tukeminen

32. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 20 miljoonaa euroa. Raha on riittämätön, sillä vain murto-osa harkinnanvaraista tukea hakeneista kunnista on saanut tarvitsemaansa apua. Suurin osa taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevista kunnista tarvitsee apua äkillisesti lisääntyneiden erikoissairaanhoidon ja lastensuojelutoimien kustannuksista selvitäkseen.

Vaikka tarve on suuri, hallitus aikoo tulevina vuosina leikata harkinnanvaraista tukea rajusti. Samaan aikaan hallitus esittää, että tältä momentilta korvataan myös äkilliset, inhimillisestä toiminnasta aiheutuneet katastrofit, kuten Nokian vesiongelma ja Tuusulan ampumavälikohtaus.

Kuntien harkinnanvarainen avustus on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäisten taloudellisten ongelmien ratkaisuun. Nokian sekä Tuusulan kaltaisiin katastrofeihin valtion on osallistuttava erillissummalla, joka ei ole pois taloudellisissa vaikeuksissa kampailevilta kunnilta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.32 otetaan lisäyksenä 17 500 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen, mistä saa käyttää 1 000 000 euroa erillisenä avustuksena Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen ampumisvälikohtauksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin ja 1 500 000 euroa Nokian kaupungille vesijohto-onnettomuudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.

20. Ammatillinen koulutus

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Voimassa olevassa yhdenvertaisuuslaissa säädetään ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen sekä muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvan syrjinnän kiellosta. Syrjinnäksi määritellään välitön ja välillinen syrjintä sekä kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä häirintä ja ohje ja käsky syrjiä. Epäsuotuisan kohtelun tai kielteisten seurausten kohdistaminen henkilöön, joka ryhtyy tai osallistuu toimiin laissa tarkoitetun yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, kielletään vastatoimena.

Nuorisotakuun yhteydessä hallitus on puolestaan sitoutunut siihen, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen.

Opetusministeriö on asettanut tavoitteen, että vuonna 2006 kaikilla peruskoulunsa päättäneillä vaikeimmin vammaisilla nuorilla on mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen, joko tutkintotavoitteisena koulutuksena tai vammaisten valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Tarkoituksena on, että vaikeimmin vammaisten koulutuksen järjestäjinä toimivat ensisijaisesti ammatilliset erityisoppilaitokset. Hallituksen talousarviossa ei kuitenkaan ole osoitettu riittäviä taloudellisia resursseja tähän yhdenvertaisuutta vahvistavan ja nuorisotakuuta toteuttavan tavoitteen toteuttamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa valtion ammatillisen koulutuksen erityisopetukseen.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvussa. Tänä syksynä opintonsa on aloittanut yli 60 000 uutta opiskelijaa. Vaikka ammatillinen koulutus on pääosin maksutonta, joutuvat ammattikoululaiset ja heidän perheensä vuosittain maksamaan useita satoja euroja oppikirjoista. Yhdistetyssä ammatti- ja lukiokoulutuksessa kustannukset ovat vielä suuremmat: oppilas joutuu maksamaan sekä lukion että ammattikoulun kirjoista.

Lapsiperheiden köyhyys on Suomessa viime vuosina kaksinkertaistunut. Köyhissä lapsiperheissä elää jo yli 120 000 lasta. Oppikirjojen kalleus on todellinen rasite kaikille, mutta etenkin pienituloisille perheille. Kirjojen hankintakulut ovat suuria myös suhteessa siihen opintotukeen, jota ammattikoululaisille voidaan myöntää. Ammattiin opiskelevien järjestö Sakki ry on huolissaan tilanteesta, jossa suurin osa täysi-ikäisistä opiskelijoista joutuu käymään ansiotyössä kattaakseen opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Tämä osaltaan haittaa myös opintoihin keskittymistä.

Oppimateriaalien maksullisuus on ristiriidassa opetuksen maksuttomuusperiaatteen kanssa. Tämä tilanne on koulutuksen tasa-arvoperiaatteen vastainen ja syrjii pienituloisten perheiden lapsia ja heidän kouluttautumismahdollisuuksiaan. Yhteiskunnan tulisikin kustantaa ammattiin opiskeleville oppikirjat koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan lisäyksenä 30 000 000 euroa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjojen kustantamiseen.

50. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

01. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Laadukas, alueellisesti kattava ja kaikkia palveleva koulutusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan demokraattisen ja tasa-arvoisen kehityksen perusta. Esiopetus, peruskoulu, toisen asteen koulutus sekä opisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-tason opetus muodostavat rikkomattoman oppimisen ketjun, jonka varassa suomalainen yhteiskunta on pärjännyt kansainvälisissä mittelöissä.

Suomen kaksikymmentä yliopistoa muodostavat, yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa, alueellisesti melko kattavan verkoston. Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alueiden kehitykselle ja hyvinvoinnille on hyvin merkittävä — ei pelkästään talouden ja työllisyyden kannalta, vaan myöskin sen henkisen vireyden vuoksi, joka seuraa korkeaa tutkimusta ja opetusta kuin hai laivaa. Voidaan perustellusti väittää, että yliopistolaitoksemme — ja tietenkin myös ammattikorkeakoulumme — sotien jälkeen eivät ole olleet vain talouden ja ammattiosaamisen kehittäjiä, vaan myös merkittäviä tekijöitä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoistamisessa.

Nyt Matti Vanhasen hallitus aikoo muuttaa kaiken.

Yleissivistävä Humboldt-tyyppinen yliopisto aiotaan muuttaa markkinariippuvaiseksi elinkeinoelämän tuotantolaitokseksi. Lähtölaukaus tapahtui niin sanotun innovaatioyliopistohankkeen kehittämisessä, kun päätettiin yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu

Hallituksen ohje muille paitsi innovaatioyliopistoille lisärahoituksen hankkimiseksi niin, että yliopiston hankittua 75 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa se saisi valtiolta 2,5-kertaisen rahasumman, on käytännössä täysin epärealistinen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä on sinisilmäistä ajatella, että yksityisen pääoman lahjoittaja ei vaatisi rahoilleen vastinetta. Tämä vastine tulee näkymään yliopiston hallintoelinten kokoonpanossa, ja niiden kautta yliopiston tutkimuksen ja opetuksen priorisoinnissa. Tekniset, luonnontieteelliset, nopeasti sovellettavissa ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat alat tulevat pärjäämään. Mutta miten käy humanististen, yhteiskunnallisten ja taiteen alojen kanssa — puhumattakaan perustutkimuksesta?

Epärealististen ja vajavaisten rahoitussuunnitelmien kautta yliopistojamme uhkaa resurssipula ja näivettyminen. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsookin, että yliopistojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja selkeää taloudellista lisäresursointia kaikkien yliopistojen toimintaan.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä myös katsoo, että uuden Aalto-yliopiston toimintamenot rahoitetaan muiden yliopistojen tapaan momentilta 29.50.01.

Viite: LTA 21/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.01 otetaan lisäyksenä 80 000 000 euroa yliopistojen toimintamenoihin.

20. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Yliopistokeskukset perustettiin vuoden 2004 alusta lukien Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Ne vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta ja alueellista vaikuttavuutta ja niillä on ollut merkittävä rooli sijaintikuntiensa elinkeinotoiminnan kehittymisessä ja asukaspohjan vahvistamisessa.

Panostukset keskusten kehittämiseen ovat kuitenkin olleet riittämättömiä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.50.20 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa yliopistokeskusten kehittämiseen.

87. Valtion rahoitus innovaatioyliopiston pääomaan (kiinteä määräraha)

Vasemmistoliiton mielestä tarvitaan aitoa sitoutumista yliopistojen perusopetuksen rahoituksen selkään kasvattamiseen, ja rahoitusta myönnettäessä valtion on huolehdittava siitä, että kaikki yliopistot ovat rahoituksen suhteen tasa-arvoisessa asemassa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä innovaatioyliopiston kaupallistamisessa kyse on siitä, aiotaanko koko sivistysyliopisto romuttaa markkinaehtoisen businessyliopiston tieltä, ja miten koko yliopistokentän toimivuus, kehittäminen ja rahoitus järjestetään niin, että yliopistojen autonomisuus ja sivistystehtävä turvataan.

Yliopistojen rahoituksen kytkeminen yksityiseen rahoitukseen ei vain vaaranna tieteen tekemisen riippumattomuutta. Se myös vaarantaa yliopistojen alueellisen verkoston. Se vaarantaa eri tieteenalojen — erityisesti humanististen, hallinnollisten ja sosiaalisten aineiden olemassaolon. Siksi vasemmistoliitto vastustaa innovaatioyliopiston yksityistämistä ja sen asettamista erityisasemaan muihin yliopistoihin nähden.

Momentille 29.50.20 ehdotimme välitöntä lisäystä yliopistoille. Muilta osin yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus tulee ratkaista yhtenäisellä tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentti 29.50.87 poistetaan ja perusteluksi lausutaan:

80. Taide ja kulttuuri

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Valtion taiteilija-apurahan suuruus on 1.6.2006 lukien ollut 1 254 euroa kuukaudessa ja vuositasolla 15 048 euroa. Kuitenkaan valtion taiteilija-apuraha ei edelleenkään ole edes sillä reaalisella tasolla, jolla se oli vuonna 1970, kun taiteilija-apuraha otettiin käyttöön. Apurahalla taiteilija kustantaa itselleen työvälineet ja työtilat sekä huolehtii omasta ja mahdollisten elätettävien toimeentulosta apurahakauden aikana.

Myönnettyjen taiteilija-apurahavuosien määrä on edelleen tuntuvasti jäljessä aiemmista sitoumuksista. Apurahojen merkitys taiteen ammattilaisten työskentelymahdollisuuksille on selkeästi lisääntynyt. Siksi Vasemmistoliiton mielestä myös apurahan saajien määrää on kasvatettava. Lisäksi taiteilijoiden kaikkia apurahoja tulee korottaa, jotta apurahat voitaisiin verottaa ja ne oikeuttaisivat taiteilijat sosiaali- ja eläketurvaan. Tasokorotus on välttämätön, jotta taiteilijoiden nettotulot eivät vähenisi. Yksityisten säätiöiden maksamien apurahojen taso vaihtelee, mutta uudistus koskisi myös niitä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.51 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa taiteilija-apurahan tason ja määrän nostamiseen.

50. Vesitalous

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vesistöjen säilyttäminen puhtaina ja puhtaan käyttöveden turvaaminen kaikille suomalaisille edellyttää siirtoviemäreiden rakentamisen lisäämistä, joka mahdollistaisi pienten heikkotehoisten puhdistamojen poistamista käytöstä ja jätevesien puhdistamista tehokkaammissa puhdistamoissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.77 otetaan lisäyksenä 1 500 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa lisäystä puunsaannin edistämiseen. Perustienpitoon tarvittaisiin kuitenkin selvä tasokorotus, sillä määrärahat ovat jo vuosia olleet riittämättömät ja näin on syntynyt kunnossapitovelkaa vuosittain, mikä uhkaa rapauttaa perustieverkon kuntoa. Erityisesti alemman tieverkoston kunto on heikentynyt huolestuttavasti

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esitti vähäistä lisäystä perusradanpitoon. Ratojen perusparannusrahat ovat jääneet pahasti jälkeen, mikä merkitsee radoilla alhaisempia akselipainoja ja nopeusrajoituksia radan heikosta kunnosta johtuen. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on nopeutettava tasoristeysten vähentämistä. Vakavia tasoristeysonnettomuuksia sattuu useita vuosittain. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on rautateiden kilpailukykyisyys matkustaja- ja tavaraliikenteessä turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa.

50. Alueiden kehittäminen

63. Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 2 v)

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toiminut nyt noin 3 vuotta, ja kokemusten perusteella voidaan arvioida, miten maakuntamalli on taloudellisesta näkökulmasta toiminut. Mallin tarkoituksena on luoda Kainuuseen rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä myös tulevaisuudessa. Kokeilun käynnistyessä siirtyi yhdeksän kunnan toiminnasta noin 60 prosenttia maakunnan vastattavaksi.

Maakunnan tavoitteena ensimmäisenä toimintavuonna 2005 oli, etteivät menot kasva edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteeseen ei täysin päästy. Maakunnan toiminnan menot kasvoivat 1,6 prosenttia verrattuna kunnilta siirtyneeseen lähtötasoon. Kainuun kuntien aiempien vuosien nettomenojen kasvu on ollut keskimäärin noin 7 prosenttia vuosittain. Kattamatonta alijäämää oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2006 maakunnan kokonaismenot poistot mukaan lukien kasvoivat 3,4 miljoonaa euroa enemmän kuin maakunnan tulot, ja kun vuodelta 2005 oli jo syntynyt rahoitusvajetta yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, syntyi vuodelta 2006 alijäämää yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.

Vuosien 2005—2006 keskimääräinen menojen kasvu oli 3,6 prosenttia vuodessa. Tämä on noin puolet valtakunnallisesta kasvusta. Kuluvan vuoden talousarvion mukaan menojen kasvu viime vuoteen verrattuna on 2,7 prosenttia ja suunniteltu alijäämä noin 5 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan sekä tulojen että menojen kasvu tulee olemaan arvioitua suurempaa. Alijäämää syntynee enemmän kuin suunniteltu 5 miljoonaa euroa.

Samanaikaisesti, kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet, maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi. Kun Kainuun kuntien yhteenlaskettuun alijäämään, 30,4 miljoonaa euroa, lisätään maakunnan alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 39,6 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo noin 50 miljoonaa euroa.

Vaikka menokehitys on hillittyä, niin Kainuun alueella julkisiin palveluihin kohdistuvat rasitukset ovat keskimääräistä suuremmat. Ikärakenne on muuta maata raskaampi, sairastavuus korkeampi ja työttömyys korkeampaa. Stakesin mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelutarve ylittää 15 prosentilla maan keskimääräisen palvelutarpeen. Saman selvityksen mukaan Kainuun terveydenhuollon palvelut on kuitenkin pystytty tuottamaan 15 prosenttia maan keskimääräisiä kustannuksia edullisemmin. Sosiaali- ja terveystoimiala muodostaa maakunnan nettokustannuksista yli 90 prosenttia, joten oleellisinta kustannusten kehityksen kannalta on se, miten sosiaali- ja terveysmenot kehittyvät.

Kovista ponnisteluista huolimatta alijäämää on syntynyt sekä maakunnalle että kunnille. Rahoitusprosentin nostaminen tasolle, jolla voitaisiin kattaa myös vanhat alijäämät (15 miljoonaa euroa), on käytännössä mahdoton.

Kuntien valtionosuuslain mukaan sisäasiainministeriö voi myöntää harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien välinen yhteistoiminta on laaja-alaista tai se on kuntien palvelujen järjestämisen ja talouden kehittämisen kannalta merkittävää. Valtio tukee kuntaliitoksia kuntajakolaissa säädetyllä tavalla. Jos Kainuun muutosta tuettaisiin kunnilta siirtyneen toiminnan (60 %) ja asukasluvun (81 000) suhteessa, avustus olisi 15,5 miljoonaa euroa.

Kainuu on tehnyt ja tekee kehittämistyötä uranuurtajana. Tehty työ ja jo annetut näytöt kertovat suuresta muutoksesta. Siirtymävaiheessa tarvitaan valtiontukea. Kainuun kunnat ovat jo ennakkoon toteuttaneet osaltaan Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteet. Kainuun hallintokokeilu ei ole palvelurakenteen osalta kokeilua.

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 32.50.63 otetaan lisäyksenä 7 500 000 euroa Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden poikkeukselliseen tuen tarpeeseen.

60. Energiapolitiikka

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Suomi on jäämässä jälkeen Kioton sopimuksen velvoitteistaan ja Euroopan unionin yhteisestä taakanjakosopimuksesta, jonka mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen tulee seurantajaksolla pysyä vuoden 1990 tason alapuolella.

Kuitenkaan vuoden 2008 toisen lisätalousarvion työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan energiapolitiikkaluvussa ei ole eristetty todellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi eikä uusiutuvan energian käyttöönotolle.

Edelleenkään demonstraatiotuki ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistukimuoto, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämän erityisarvon vuoksi. Soveltamalla demonstraatiotukea voidaan uusiutuvan energian käyttöönottoa edistää voimaperäisesti ja nykyistä nopeammin, mikä on myös Kansallisen ilmastostrategian toteutumisen vaatimuksena. Demonstraatiotuen puuttuminen talousarviosta johtaa puolestaan suurien erityishankkeiden etenemisen viivästymiseen.

Demonstraatiohankkeet ovat välttämättömiä myös maamme energiateknologian vientitoiminnan näkökulmasta.

Viite: LTA 55/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 32.60.43 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa energia- ja demonstraatiotukeen Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi.

80. Työvoimapolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Palkkaperusteisia työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla erittäin paljon. Kun palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja 193 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat puolittuneet 95 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviokäsittelyssä työllistämistuet kunnille ja kuntayhtymille alennettiin enää 61 miljoonaan euroon.

Pitkäaikaistyöttömyyden jumiutuminen aivan liian korkealle tasolle edellyttää, että aktiivisia työllistämisvaroja tulee nimenomaan lisätä eikä vähentää, kuten edelleenkin esitetään. Pätkä- ja vuokratyöllisten aiheuttama työttömyystilastojen kaunistuminen ei saa tässä hämätä.

Siksi on perusteltua, että nykyistä työllistämisperustein annettavaa aktiivista työllistämistukea kunnille ja kuntayhtymille nostetaan vuoden 2001 tasolle.

Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien suurimmaksi esteeksi kotoutua ovat muodostuneet puutteet suomen kielen taidossa, asenteet maahanmuuttajia kohtaan sekä kiinnittyminen työelämään. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien osalta erot siinä, kenelle muun muassa tarjotaan kielenopetusta, riippuvat liikaa myös siitä, millä statuksella maahanmuuttajat Suomessa elävät.

Puuttuva kielitaito hankaloittaa viranomaisasiointia, karsii alan ammattilaisia työnhakutilanteessa jo ennen haastattelua ja ylläpitää maahanmuuttajien syrjäytymistä. Puuttuva kielitaito on myös osoittautunut muuriksi Suomen kansalaisuuden saavuttamisessa, kun ulkomaalaisvirasto ja poliisi ovat liian usein tulkinneet kansalaisuuslain erittäin vaativan kielivaateen kynnyskysymykseksi edes kansalaisuushakemuksen käsittelylle.

Työllistymisen, kotoutumisen ja sitoutumisen kannalta onkin keskeistä lisätä maahanmuuttajille annettavan kieli- ja kotouttamiskoulutuksen määrää ja samalla myös laajentaa sitä maahanmuuttajien joukkoa, jotka ovat oikeutettuja kyseistä koulutusta saamaan.

Kun työministeriö yhdisti hallinnonalallaan työttömien omatoimisuusavustuksen ja projektituen, vakuutettiin, että työttömien omaehtoisen yhdistys- ja työllistämistoiminnan rahoitusmahdollisuudet ja kokonaisvolyymi säilyvät ennallaan ja että omatoimisuusavustuksen luonne säilyy ennallaan.

Valitettavasti näin ei kuitenkaan käynyt, vaan työttömien yhdistysten toiminta on jouduttu ajamaan alas lukuisilla paikkakunnilla. Siinä yhteydessä menetetään paikkakunnalla se toimija, joka on ottanut vastattavakseen työttömien vaikeimman ryhmän työllistämisen ja aktivoimisen. Viranomaistyöllä ei voida korvata kolmannen sektorin aktiivisuutta eikä työttömien vertaistukea.

Viite: LTA 58/2008 vp (Mustajärvi).

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 32.80.51 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa, mistä 1 500 000 euroa osoitetaan työttömien omaehtoisen toiminnan tukemiseen.

01. Hallinto

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tasa-arvotyön toiminnan edellytysten parantamisen keskeinen kysymys on Tasa-arvon tietopalvelun perustaminen pysyvälle pohjalle. Tasa-arvon tietopalvelu on edellytys sukupuolinäkökulman valtatavirtaistamiselle, johon hallitusohjelmassa on sitouduttu. Julkishallinnon lisäksi se palvelee poliitikkoja, tiedotusvälineitä, järjestöjä, kansalaisia sekä tutkijoita.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella perustettu EU:n tasa-arvoinstituutti edellyttää suomalaisen valtakunnallisen Tasa-arvon tietopalvelun yhteistyökumppanikseen muiden EU-maiden tapaan. Edellä olevan perusteella vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon esitetään 180 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.01 otetaan lisäyksenä 180 000 euroa Tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen.

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Matti Vanhasen ykköshallitus päätti viime kaudella esittää, että alueelliset lautakunnat lakkautetaan ja päätöksenteko siirretään Helsinkiin perustettavaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastusti tuolloin esitystä vankoin perustein, mutta silloiset hallituspuolueiden edustajat ajoivat esityksen läpi.

Osoitimme vastalauseessamme, että hallituksen esitys oli kestämätön. Se rikkoi sekä valtion toimintojen alueellistamisesta annettua lakia että aluepolitiikan yleisiä periaatteita, kun alueellistamisen sijasta toiminnot haluttiin keskittää maakunnista Helsinkiin.

Ennustimme myös, että valitusten käsittelyajat tulevat siirtymävaiheessa merkittävästi pitenemään. Valittajien kannalta tämä olisi ollut täysin kohtuutonta, koska silloisetkin käsittelyajat eri valitusasteissa olivat aivan liian pitkiä. Ei ole mitenkään perusteltua, että perustoimeentulon turvasta tehdyn valituksen ratkaisua joutuu pahimmillaan odottamaan yli kaksi vuotta.

Maalaamamme uhkakuvat eivät toteutuneet sellaisinaan. Ne toteutuivat vielä pahempina. Odotetun 20 000 valituksen sijasta lautakuntaan tulikin viime vuonna yli 27 000 valitusta, joista ehdittiin käsitellä vain runsaat 13 000. Ratkaisuaika venyi 13 kuukauteen. Eduskunnan oikeusasiamies totesi tarkastusraportissaan tilanteen muuttuneen kestämättömäksi ja jopa Suomen hyväksymien ihmisoikeussopimustenkin vastaiseksi. Näin ei voi jatkua.

Nyt tosiasiat on osittain tunnustettu ja hallitus toi eduskuntaan esityksen, jolla lautakunnan työtä pyritään tehostamaan ja lisäksi sen voimavaroja on tarkoitus lisätä. Nämäkään muutokset eivät ratkaisevasti paranna tilannetta. Siksi eduskunta nyt yksimielisesti edellytti, että "sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle turvataan kansalaisten oikeusturvan ja lautakunnan toimintakyvyn edellyttämät henkilöstövoimavarat ja että lautakunnan johtamista sekä työ- ja käsittelyprosesseja seurataan aktiivisesti ja ryhdytään tarvittaviin lisätoimiin lautakunnan toiminnan kehittämiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi".

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa valitusten käsittelyn nopeuttamiseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.

20. Työttömyysturva

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Vasemmistoliitto tähtää perusturvan uudistamiseen ja siten yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.

Pääministeri Vanhasen kummankaan hallituksen aikana työttömyysturvaan ei ole tehty sentinkään tasokorotusta. Näin siitäkin huolimatta, että työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Vaikka työllisyys kohenee, silti yli 200 000 ihmistä on vailla työtä. Vuoden, kuukauden tai viikon aikana vajaatyölliset huomioon ottaen lukumäärä on huomattavasti suurempi. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena jo yli kymmenentuhatta työtöntä on sysätty toimeentulotuen varaan. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan lisäyksenä 62 000 000 euroa työmarkkinatuen 4 euron suuruisen budjettiperusteisen korotuksen maksamiseen 1.7.2008 lukien.

54. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Ruuan hinta nousee rajusti. Jo nyt juuston, tomaatin, kurkun ja margariinin hinnat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet, makaronin, kananmunien, porkkanan ja leivän hinnat puolitoistakertaistuneet. Kaiken kaikkiaan suomalaisten ruokakori on viimeisen 4 vuoden aikana kallistunut 30 prosentilla. Kipeimmin nämä korotukset ovat iskeneet kaikista pienituloisimpiin. Ruuan hinnan raju nousu sekä muidenkin elinkustannusten nousu ovat osoittaneet, että muun muassa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset ovat selkeästi jääneet jälkeen kustannusten noususta.

Vasemmistoliiton mielestä työttömien aktivoinnin olennainen osa on oltava mahdollisuus kouluttautua ilman taloudellista riskiä. Siksi katsomme, että nopean kustannusten nousun pitäisi näkyä myös siten, että ylläpitokorvaus nousee 8 eurosta 12 euroon. Ylläpitokorvauksen korotuksen tulee koskea myös työttömyyspäivärahan ja toimeentulotuen saajia, jotka jo tälläkin hetkellä saavat ylläpitokorvausta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.54 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa työmarkkinatuen ylläpitokorvauksen korottamiseen budjettiperusteisesti siten, että ylläpitokorvaus nousee 8 eurosta 12 euroon.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtion tuottavuusohjelma lamauttaa työsuojelupiirien mahdollisuudet valvoa kentällä, että reilut työnteettämisen pelisäännöt toteutuvat työpaikoilla ja etteivät harmaan talouden ilmiöt kukoista.

Leikkaamisen sijaan juuri työsuojelupiirien arvokkaaseen työhön olisi satsattava, koska onnistunut valvonta tuottaa sekä kansantaloudellisia että inhimillisiä säästöjä.

Viite: LTA 63/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.70.01 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa työsuojelupiirien toimintaan.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön talousarviokehys on laskeva. Kuitenkin ministeriön työmäärä ja vastuu ympäristön hyvästä tilasta kasvaa, ja ministeriö joutuu ratkaisemaan yhä uusia ongelmia. Ympäristöministeriön lisäksi myös muut ministeriöt ovat mukana ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tästä huolimatta nimenomaan ympäristöministeriön tehtävät ja vastuu tässä kaikkein vaikeimmassa tehtävässä kasvavat.

Keskeinen osa on ympäristöministeriön oma selvitys- ja valmistelutyö sekä osallistuminen YK-vetoiseen kansainväliseen toimintaan.

Viite: LTA 64/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa ympäristöministeriön toimintaan liittyvän selvitys- ja valmistelutyön, ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen liittyvän globaalin toiminnan mahdollistamiseen.

02. Alueellisten ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtion tuottavuusohjelma lamauttaa ympäristökeskusten mahdollisuudet valvoa kentällä, että kaikissa toiminnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.

Leikkaamisen sijaan juuri ympäristökeskusten arvokkaaseen työhön olisi satsattava, koska onnistunut valvonta tuottaa sekä kansantaloudellisia että inhimillisiä säästöjä.

Viite: LTA 65/2008 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.02 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa ympäristökeskusten toimintaan ympäristövalvonnan toteuttamiseksi.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Voimavarojen puutteen vuoksi SYKE ei pysty hoitamaan REACH-asetuksen toimeenpanon tehtäviä tyydyttävästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.04 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa, mistä 200 000 euroa REACH-asetuksen toimivaltaisen viranomaisten tehtävien hoitamiseen ja 300 000 euroa kasvinsuojeluaineita koskevien lausuntojen valmisteluun.

01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Suomen valtio maksaa pois velkaansa ennätysvauhtia ja kuuluu velkamäärältään kärkimaiden joukkoon Euroopan maista. Valtionvelan lyhentämisvauhtia voidaan sanoa jopa ceausescumaiseksi, sillä monet tärkeät tulonsiirrot, välttämättömät investoinnit ja uudistukset jäävät tekemättä, koska kamreeriajattelu ajaa kaiken muun ohi.

Vuoden 2008 toisen lisätalousarvion varsinaiset tulot, kumulatiivisen ylijäämän käyttö ja 366 miljoonan euron määrärahalisäykset huomioon ottaen toinen lisätalousarvioesitys on 634 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä summa on valiokunnassa pienentynyt vain aavistuksen verran. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelkaa vähennetään vuonna 2008 yhteensä 2,5 miljardilla eurolla, ja valtionvelan määräksi vuoden 2008 lopussa arvioidaan vajaat 54 miljardia. euroa.

Viite: LTA 70/2008 vp (Mustajärvi), LTA 71/2008 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 37.01.94 vähennetään 120 030 000 euroa.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Viime aikoina verotusta on muutettu epäoikeudenmukaisemmaksi. Vanhasen I hallitus poisti suuromistajien varallisuusveron. Vanhasen II hallitus havittelee perintöveron poistamista yritysperinnöiltä, vaikka perintövero ei suinkaan ole ollut pk-yrityksen jatkumisen ongelma vaan pikemminkin kyvykkään ja halukkaan jatkajan löytäminen, milloin yrityksen jatkuminen on ollut ongelma. Vanhasen hallitus ei sen sijaan piittaa siitä, että leskiin kohdistuu suurissa asutuskeskuksissa tuntuva perintövero niin, että se vakavasti vaarantaa aivan tavallisessa perheasunnossa asuvan lesken mahdollisuuden jatkaa asumista kotonaan. Erityisesti ongelma koskettaa niitä leskiä, joiden tulot ovat vähäiset ja joilla ei ole lapsia, jotka ottaisivat kantaakseen perintöveron, vaikka he saavatkin perinnön haltuunsa vuosien päästä.

Lesken aseman parantamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on tarpeen kehittää verotusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme luvun perusteluissa lausuttavaksi:

08. Valmisteverot

07. Energiaverot

Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut tuntuvasti. Raakaöljyn hinta on noin kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Viikon alussa öljytynnyri maksoi noin 134 dollaria. Edellisellä viikolla hinta kävi jo lähes 140 dollarissa, mikä oli uusi hintaennätys. Maailman suurimman kaasuyhtiön Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller uskoo, että raakaöljyn hinta nousee ensi vuoden aikana jo 250 dollariin tynnyriltä. Täysin päinvastaisella kannalla on amerikkalainen tutkimusyhtiö Kiplinger, jonka mukaan raakaöljyn hinta laskee tämän vuoden loppuun mennessä 30 prosenttia.

Kiinan ja monen muun Kaukoidän maan ripeä talouskasvu ja kasvavat öljyostot samoin kuin maailman öljyvarantojen rajallisuus ovat olleet markkinoiden tiedossa jo kuukausia ja jopa vuosia. Ne eivät selitä äkkijyrkkää hinnannousua. Maailman talouskasvun ennakoidaan hidastuvan, minkä myös pitäisi näkyä öljyn hinnassa.

Merkittävä tekijä hintojen nousuun on ollut keinottelupääoman siirtyminen raaka-aineisiin ja muihin hyödykkeisiin. Finanssisijoittajien salkuissa arvioidaan viime vuoden lopussa olleen erimuotoisia sijoituksia, joiden määrä vastaa yli kolmen vuoden maailmanlaajuisia öljytoimituksia.

Kansainvälisesti ei ole toistaiseksi haluttu tai kyetty säätelemään erilaisten finanssisijoittajien toimintaa niin, etteivät ne keinottelullaan nostaisi öljyn tai ylipäänsä monien muidenkaan hyödykkeiden hintoja hyödykepörsseissä. Tämä keinottelu on näkynyt esimerkiksi elintarvikkeiden hinnoissa. Keinottelun nostamat hinnat hidastavat merkittävästi talouden kasvua ja saattavat monet yritykset ja kansalaiset vaikeuksiin. On lisäksi pelättävissä, että hyödykepörsseissä on syntynyt sijoituskupla, jonka puhkeaminen voi johtaa merkittäviin lisäongelmiin maailmantaloudessa. Suomen tulisi EU:n kautta vaikuttaa siihen, että kansainvälisesti luodaan säännöt ja menettelyt, joilla estetään hyödykepörssikeinottelun muodostuminen "talouden joukkotuhoaseeksi".

Tarvitaan kuitenkin myös toimia, joilla vaikutetaan välittömästi hintojen nousun seurauksiin. Öljyn ja sen myötä liikenteen polttoaineiden hinnannousu vaikeuttaa raskasta joukkoliikennettä ja tavaraliikennettä. Nyt tulisi välittömästi vaikuttaa joukkoliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen kustannuksiin joko verotuksen taikka veronpalautusten ja -hyvitysten kautta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.08.07 perusteluissa lausuttaisiin: