01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 200 064 000 euron määrärahaa, joka on 1 902 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan, kuten muidenkin hallinnonalojen, tulevaisuutta leimaa taloudellinen epävarmuus. Määrärahoihin esitetyt leikkaukset ovat johtaneet erityiseen säästöohjelmaan, ja monien tarpeellisten toimenpiteiden osalta joudutaan turvautumaan ns. siirtyvään erään edellisiltä vuosilta.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista yli puolet on edustustoverkon nettomenoja, ja edustustojen kiinteät menot ovat puolestaan yli 70 prosenttia niiden kaikista menoista. Edustustoverkko kattaa 96 toimipistettä, joiden kustannuspaineita lisää kansainvälisen toimintaympäristön muutos, mm. kansalaispalveluiden kasvu, lisääntyneet turvallisuusriskit ja tietoliikenteen ajanmukaistaminen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menojen hillitsemiseksi vuonna 2012 on tarkoitus sulkea ainakin Suomen suurlähetystö Filippiineillä Manilassa ja Pakistanissa Islamabadissa. Kaiken kaikkiaan tehty kehyspäätös edellyttää ministeriön mukaan jopa 15 edustuston sulkemista vuosina 2012—2015.

Valiokunta pitää edustustojen sulkemisia merkittävinä poliittisina päätöksinä, jotka voivat aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja Suomen ulkosuhteiden hoidolle ja Suomen talouden kasvuedellytysten edistämiselle. Mahdolliset sulkemispäätökset on tehtävä harkiten ottaen huomioon Suomen talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet. Saavutettavia säästöjä on lisäksi tarkasteltava Suomen kokonaisedun ja toisaalta niistä aiheutuvien peruuttamattomien taloudellisten ja poliittisten vaikutusten valossa.

Edustustoverkon kehittämisessä on valiokunnan mielestä otettava huomioon kaikki mahdollisuudet yhteistyön tiivistämiseen sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden kanssa. Kustannustehokkuutta tulee hakea edelleen erityisesti pohjoismaisen yhteistyön kautta, vaikka yhteistyössä tähän mennessä saavutetut tulokset eivät aina ole olleetkaan kannustavia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edustustoja on sekä Tanskalla että Ruotsilla 93, Norjalla 107 ja Islannilla 26. Edustustoyhteistyötä tehdään kolmessatoista eri kohteessa. Tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa erilaisia uusia kaikkia tahoja hyödyntäviä yhteistyömuotoja saattaa olla helpompi löytää myös muun Euroopan taholta, unohtamatta myöskään Euroopan ulkosuhdehallintoa.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti Suomen omia kansainvälisiä toimintoja (mm. Finpro, FinNode, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, maahanmuuttotoiminta) keskitetään Suomi-talo konseptin pohjalta. Näin lisätään suomalaisten toimijoiden yhteistyötä selkeyttämällä työnjakoa ja luomalla edellytykset niiden verkostoitumiselle ja koordinaatiolle. Tämä osaltaan parantaa suomalaisten toimijoiden kustannustehokkuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Tarvittaessa tulee myös harkita, voidaanko edustustoa korvata muiden toimijoiden läsnäololla.

Hallitusohjelma kohdistaa suuria odotuksia ulkosuhdehallintoon erityisesti Suomen talouden kasvuedellytysten edistämisessä. Maailmantalouden kehitys ja painopistealueiden muuttuminen edellyttävät valtiolta entistä tehokkaampia otteita yritysten tukemiseksi näiden viennissä ja kansainvälistymisessä. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena vuoden 2011 loppuun mennessä laadittavaa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelmaa ja sen linjauksia käytännön työkaluista suomalaisyritysten ja erityisesti pk-sektorin kasvun tukemiseen.

Valiokunta toteaa, että vaikean taloudellisen tilanteen johdosta on väistämätöntä, että myös ulkoasianhallinnossa joudutaan tekemään rakenteellisia ratkaisuja säästöjen aikaansaamiseksi. Samalla on kuitenkin välttämätöntä miettiä aktiivisesti vaihtoehtoisia uusia konsepteja ja toimintatapoja, joita on arvioitava ennakkoluulottomasti yhteiskunnan kokonaisedun sekä valtion voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön sekä maksimaalisen vaikuttavuuden kannalta. Tarvittaessa koko toimintakulttuuria on tarkasteltava kriittisesti. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, että myös maailmalla liikkuvilla Suomen kansalaisilla on helposti saatavilla ajantasainen tieto tavalla tai toisella järjestetyistä kansalaispalveluista.

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 6 000 000 euron määrärahaa. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöhön esitettävä 1,5 miljoonan euron määräraha on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Lähialueyhteistyön kokonaistasoksi esitetään siten 7,5 miljoonaa euroa, joka on 8,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Kehyspäätös vähentää määrärahatasoa edelleen 3,0 miljoonaan euroon vuosille 2013—2015.

Vähenevät määrärahat on tarkoitus vuonna 2012 kohdistaa nykyisten hankkeiden loppuunsaattamiseen. Erityisesti pyritään turvaamaan hallitusohjelmassa priorisoitujen alojen (ydinturvallisuus, ympäristön tilan parantaminen ja tartuntatautien ehkäiseminen) hankerahoitus sekä korkealla tasolla sovittujen, taloudellista yhteistyötä edistävien hankkeiden loppuunsaattaminen. Lähialuevaroista rahoitettu ministeriöiden harjoittama viranomaisyhteistyö siirtyy niiden itsensä rahoitettavaksi.

Valiokunta korostaa, että tarve yhteistyöhön Venäjän kanssa ei ole poistunut, vaan päin vastoin Venäjän rooli kansainvälisissä yhteyksissä on merkittävästi kasvamassa esimerkiksi elinkeinoelämän osalta. Yhteistyömuotoja on kuitenkin syytä ajanmukaistaa. Jatkossa lähialueyhteistyötä pyritään toteuttamaan tasavertaisen kumppanuuden pohjalta ja siirtymään enenevässä määrin monenkeskiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Tärkeimpänä rahoitusinstrumenttina kahdenvälisille hankkeille tulee olemaan toteuttavat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi — Venäjä ENPI CBC), joita EU, Venäjä ja Suomi rahoittavat tasavertaisesti vuosittain yhteensä noin 27 miljoonalla eurolla. Suomen kansallinen rahoitus on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä pitkäjänteistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja pitää välttämättömänä, että kansallinen rahoitusosuus turvataan Suomelle tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin, kuten raja-alueyhteistyöhön ja rajainfran kehittämiseen sekä Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöhön. Myös osallistumisesta pohjoisten alueneuvostojen (Barentsin euroarktinen neuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja Arktinen neuvosto) hankkeisiin on pidettävä huolta. Valiokunta muistuttaa, että vipuvaikutuksen avulla suhteellisen pienillä kansallisen rahoituksen summilla saadaan aikaan moninkertainen hyöty.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan osa vuonna 2011 käynnissä olevista lähialuehankkeista joudutaan keskeyttämään. Hankkeet on valiokunnan mielestä syytä saattaa hallitusti päätökseen siten, etteivät niihin jo käytetyt määrärahat valu hukkaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulisi lisäksi painottaa erityisesti suomalaisten yritysten taloudellista yhteistyötä edistävien hankkeiden loppuunsaattamista.

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan talousarvioesityksen mukaan olevan vuonna 2012 yhteensä 1 124 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Vuoden 2012 määrärahat on jäädytetty vuoden 2011 bruttokansantulotasolle. Kokonaissummasta kohdistuu ulkoasiainministeriön pääluokkaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön yhteensä 883,68 miljoonaa euroa, joissa on kasvua vuoteen 2011 verrattuna noin 38 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyömenoihin sisältyy myös 41,6 miljoonaa euroa lyhyen aikavälin ilmastorahoitussitoumukseen luettavaa rahoitusta, johon Suomi sitoutui osana EU:ta Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa.

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön määrärahatason YK:ssa asetettuun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosien 2013 ja 2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahataso on euromääräisesti sama kuin vuonna 2012. Hallituskauden puolivälissä on kuitenkin tarkoitus ohjata päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on tätä kautta nostaa määrärahatasoa ja täyttää kansainväliset sitoumukset. YK:ssa asetetun 0,7 prosentin tavoitteen ovat ylittäneet Norja, Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. OECD-maiden vertailussa Suomi on kahdeksantena kehitysavun maksatuksissa.

Suomen kehitysapuun osoittamat määrärahat ovat kasvaneet lähes 600 miljoonalla eurolla vuoteen 2004 verrattuna. Prosenttiosuutta bruttokansantulosta on pystytty nostamaan 0,36 prosentista 0,56 prosenttiin. Suomi noudattaa raportoinnissaan OECD/DAC-kriteerejä, joita on vuosien varrella tarkistettu mm. kriisinhallinnan osalta. ODA-kelpoiseen osuuteen voidaan sisällyttää myös osa hallintomenoista. Vuonna 2010 ulkoasiainhallinnon hallintokuluja raportoitiin 51,1 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa hallinnonalan toimintamenoista.

Kehityspolitiikka on keskeinen osa johdonmukaista ja laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden vähentäminen, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen ja kestävän kehityksen sekä demokratiakehityksen tukeminen. Uuden hallitusohjelman myötä panostusta monenkeskiseen yhteistyöhön pyritään vahvistamaan, kansalaisjärjestöjen osuutta kasvatetaan ja kehitysyhteistyövaroja voidaan lisätä laajan turvallisuuden edistämiseksi.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomi on pystynyt täyttämään kehitysyhteistyötä koskevat kansainväliset sitoumuksensa (esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa asetetun 0,51 prosentin tavoitteen vuoteen 2010 mennessä) ja vaikuttamaan osaltaan köyhyyden vähentämiseen. Köyhyys lisää maailmanlaajuisia ongelmia, kuten terrorismia, epidemioita ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä. Näiden ongelmien syihin voidaan puuttua tuloksellisella kehitysyhteistyöllä. Valiokunta toteaa lisäksi, että määrärahojen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kasvaessa on pidettävä huolta myös riittävistä hallintoresursseista, jotta kyetään varmistamaan määrärahojen perillemeno ja avun vaikuttavuus.

Valiokunta pitää kehitysyhteistyöhön osoitettavien määrärahojen maksimaalista vaikuttavuutta tärkeimpänä lähtökohtana kehitysyhteistyökohteista päätettäessä. Näin voidaan saavuttaa myös entistä laajempaa hyväksyntää toteutettavalle kehitysyhteistyölle. Hallitusohjelman tavoitteita vaikuttavuuden parantamisesta ja kehitysavun pirstaleisuuden vähentämisestä voidaan siten pitää erittäin kannatettavina, ja ne tulee huomioida myös käytännön päätöksenteossa sekä ulkoasiainministeriössä valmisteilla olevassa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa. Valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoasiainministeriö raportoi eduskunnalle monin eri tavoin kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta, ja pitää tarpeellisena myös kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta annettavaa selontekoa. Valiokunta pitää lisäksi hyvänä lähtökohtana sitä, että Suomi pyrkii kohdistamaan toimintaansa aloille, joilla Suomen vahvuuksia ja osaamista voidaan parhaiten hyödyntää tuettaessa yhteistyökumppanien omia kehityssuunnitelmia.

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Momentin määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon eduskunnan Kuurojen maailmanliitolle vuosina 2010 ja 2011 lisäämää 50 000 euron valtionapua.

Kuurojen maailmanliitto on Suomessa sijaitseva yleishyödyllinen kansainvälinen kattojärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja sen erityisjärjestöissä sekä Euroopan neuvostossa. Järjestöllä on jäseniä 132 maassa. Suurin osa jäsenjärjestöistä sijaitsee kuitenkin kehitysmaissa, joten jäsenmaksuilla pystytään rahoittamaan vain pieni osa toiminnasta. Kattojärjestöllä on merkittävä rooli kuurojen oikeuksien edistämisessä, jäsenjärjestöjen tukemisessa sekä viittomakielisen tiedon tarjoamisessa ja YK:n kansainvälisessä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleisopimuksen seurantaprosessissa.

Valiokunta pitää Kuurojen maailmanliiton toimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momentille 50 000 euroa sen toiminnan avustamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 830 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen määrärahatilanne on erittäin tiukka. Eduskunta lisäsi vuoden 2010 talousarvioon 150 000 euron kertaluonteisen lisäyksen, jonka avulla selvittäneen vielä kuluvasta vuodesta. Ensi vuoden rahoitus on kuitenkin ongelmallinen, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan laitoksen toimintamenot (ilman projektityöntekijöiden palkkoja) ovat 1,7 miljoonaa euroa, mutta talousarvioesityksen mukainen määräraha on 1,268 miljoonaa euroa. Laitoksen resurssit eivät siten riitä edes pysyvien virkamiesten palkkojen maksuun, vaan ne joudutaan maksamaan osittain projektirahoituksen avulla.

Hallitusohjelmassa todetaan, että valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja että oikeuspoliittisen tutkimuksen voimavaroja vahvistetaan sektoritutkimuksen rakenneuudistuksen yhteydessä.

Valiokunta kiirehtii uudistuksen toteuttamista ja korostaa, että oikeuspoliittisen tutkimuksen rahoitus on saatava sellaiselle tasolle, että se antaa mahdollisuuden tuottaa päätöksenteon tarvitsemaa ja ajantasaista tietoa rikollisuudesta, rangaistusten vaikuttavuudesta, lakien vaikutuksesta sekä oikeusturvakoneiston toiminnasta.

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentin määrärahasta osoitetaan avustusta mm. rikosuhripäivystykselle. Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euron määrärahan ja korosti, että jatkossa on huolehdittava siitä, että rikosuhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön tarkoituksena on lisätä rikosuhripäivystyksen rahoitusta siten, että avustus nousee kuluvan vuoden 220 000 eurosta 290 000 euroon. Tämän lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen avustus ensi vuodelle on alustavien tietojen mukaan 806 000 euroa. Avustus olisi siten yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa, joka on 70 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Valiokunta pitää myönteisenä, että toiminnan rahoitusta on voitu jonkin verran lisätä, ja korostaa, että toiminnan on oltava alueellisesti kattavaa.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuten jäljempänä momentin 25.10.03 kohdalla on todettu, Maahanmuuttovirasto pyrkii jatkossa nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole kuitenkaan osoitettu lisäresursseja, jotka antaisivat mahdollisuuden lyhentää turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyaikoja. Suurista asiamääristä johtuen korkein hallinto-oikeus toimii jo nyt ratkaisukapasiteettinsa äärirajoilla.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 599 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Toimiva tuomioistuinlaitos on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteuttamiselle sekä oikeusvarmuudelle ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle. Tuomioistuinlaitoksen resurssit ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet. Samaan aikaan oikeudellinen sääntely on lisääntynyt, asioiden määrät ovat monin paikoin kasvaneet ja niiden laatu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi. Etenkin pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa on runsaasti laajoja ja vaativia oikeudenkäyntejä, jotka ovat erittäin työllistäviä ja jotka asettavat henkilöstölle entistä korkeammat osaamisvaatimukset. Tuomioistuinlaitoksen rakenteelliset uudistukset ovat edenneet määrärahaleikkauksia hitaammin, mistä johtuen monet tuomioistuimet ovat ylikuormittuneita ja henkilöstö uupunutta.

Ensi vuonna tuomioistuimille osoitetaan noin 1,4 miljoonan euron lisäys harmaan talouden torjuntaan, mikä on eräs hallitusohjelman kärkihankkeista. Valiokunta pitää sinänsä myönteisenä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamista. Määrärahalisäys ei kuitenkaan tuo parannusta tuomioistuinten perusrahoitukseen, jossa on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saatujen selvitysten mukaan noin 2,8 miljoonan euron vajaus menoihin nähden. Tämä on johtamassa useiden kymmenien henkilötyövuosien vähentämiseen.

Kehyskauden loppuun mennessä tuomioistuimiin kohdistuvat vähennykset nousevat noin 4,5 miljoonaan euroon. Kun henkilöstökustannukset muodostavat keskimäärin 80 prosenttia hallinnonalan menoista, on selvää, että menojen vähentäminen lisää tarvetta henkilöstön supistamiseen. Vaikka toimintaa tehostettaisiin, henkilöstön voimakas väheneminen ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi tuomioistuimien käsittelyaikoihin ja sitä kautta oikeusturvan saatavuuteen ja sen yhdenvertaiseen toteutumiseen.

Valiokunta viittaa perustuslakivaliokunnan (PeVL 13/2011 vp) ja lakivaliokunnan (LaVL 18/2011 vp) lausuntoihin ja katsoo, että tuomioistuinten perusrahoitus on turvattava. Valiokunta korostaa kuitenkin samalla, että määrärahojen pysyvä lisääminen ei ole tämän hetken talousnäkymien valossa realistista, vaan jatkossa on selvitettävä, miten tuomioistuinten työtaakkaa voidaan oikeusturvaa vaarantamatta vähentää.

Hallitusohjelman mukaan oikeudenkäytön nopeuttamiseksi huolehditaan mm. tuomioistuinlaitoksen kestävästä ja tasapuolisesta resursoinnista. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelmien pohjalta. Valiokunta kiirehtii tämän oikeusturvaohjelman laatimista sekä tarpeellisten rakenteellisten ym. uudistusten toteuttamista.

Lainkäyttöjärjestelmän toimintakyky riippuu keskeisesti myös henkilöstön saatavuudesta, mikä voi lähivuosina osoittautua ongelmalliseksi eläköitymisen kiihtyessä. Valiokunta viittaa hallitusohjelman linjauksiin ja korostaa tarvetta tuomioistuinharjoittelupaikkojen nopeaan lisäämiseen sekä riittävän tuomarikoulutuksen järjestämiseen.

Lapsiystävällinen oikeus — ns. Follo-malli.

Neljässä käräjäoikeudessa on vuoden 2011 alussa aloitettu kokeilu, jossa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilusta on saatu erittäin myönteisiä tuloksia. Syyskuun alkuun mennessä oli tullut vireille 165 sovittelua, joista lopullisesti tai määräaikaisesti on sovittu lähes puolet. Asioista vain noin viidennes on palannut oikeudenkäyntiin, ja osassa tapauksista sovintoon on päästy jopa ennen sovittelun aloittamista.

Saadut tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää siten tuomioistuimen ja sosiaalitoimen resursseja, lyhentää käsittelyaikoja ja mahdollistaa näin resurssien kohdentamisen varsinaisiin oikeudenkäynteihin. Myös huoltajuusriidoista sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannukset pienenevät, koska lasten olosuhdeselvitysten tarve vähenee.

Valiokunta pitää Follo-mallin laajentamista niin inhimilliseltä kuin taloudellistakin kannalta perusteltuna ja lisää momentille 900 000 euroa kokeilun laajentamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että malli laajenee jo ensi vuoden aikana mahdollisimman kattavaksi ja että jatkuvuus valtakunnallisena toimintamallina turvataan.

Hallinto-oikeudet.

Helsingin hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee kaikki turvapaikkavalitukset, joiden keskimääräinen käsittelyaika on pystytty pitämään noin 6 kuukaudessa. Ensi vuoden osalta tilanne on sikäli huolestuttava, että Maahanmuuttoviraston resurssit säilyvät nykytasolla, mikä merkitsee sitä, että virasto saa pitää ne lisäresurssit, jotka sille osoitettiin vuonna 2010 turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston tarkoituksena on lyhentää turvapaikka-asioiden käsittelyaikaa lähes kolmannekseen nykyisestä.

Helsingin hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella, jotka käsittelevät turvapaikka-asioita koskevat valitukset, ei ole sen sijaan käytettävissään vastaavia lisäresursseja. Vaarana onkin, että valitukset ruuhkautuvat, jolloin ei saavuteta niitä säästöäjä, joita Maahanmuuttoviraston tehostuvalla toiminnalla tavoitellaan.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan turvapaikka-asioiden käsittelyaikoja on tarkoitus edelleen lyhentää, jotta turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannuksissa saadaan aikaan säästöjä. Ilman lisäresursseja turvapaikka-asioita koskevat valitukset käsitellään kuitenkin samanlaisella aikataululla kuin muutkin valitukset, sillä ne eivät ole lain mukaan kiireellisinä käsiteltäviä, kuten esimerkiksi lasten huostaanottoasiat ja mielenterveysasiat.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn Helsingin hallinto-oikeudessa.

Markkinaoikeus.

Markkinaoikeus on lisäresurssien ja työtapojen tehostamisen avulla pystynyt viime vuosina purkamaan ruuhkia ja lähes puolittamaan keskimääräisen käsittelyajan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juttutilanteen arvioidaan kuluvan vuoden aikana jopa jonkin verran helpottuvan.

Markkinaoikeuden määrärahat supistuvat ensi vuonna, ja henkilöstöä on siksi tarkoitus vähentää. Tämän arvioidaan johtavan taas käsittelyaikojen pitenemiseen ja asioiden ruuhkautumiseen. Samalla markkinaoikeuden tehtäväkenttä on laajenemassa, sillä ensi vuoden alusta on tarkoitus tulla voimaan laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista, jonka mukaan markkinaoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevassa muutoksenhaussa. (HE 76/2011 vp — PuVM 3/2011 vp).

Talousarvioesityksessä ei ole otettu huomioon em. lain taloudellisia vaikutuksia markkinaoikeuden osalta. Tämän lisäksi vireillä on myös muita sellaisia lainsäädäntöhankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät markkinaoikeuden tehtäviä.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

Momentin määrärahamuutokset.

Momentille lisätään yhteensä 1 900 000 euroa, josta osoitetaan

• 900 000 euroa ns. Follo-mallin laajentamiseen
• 900 000 euroa turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen Helsingin hallinto-oikeudessa ja
• 100 000 euroa markkinaoikeuden toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 240 189 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulosoton asiakasmäärät ovat nousseet ennakoitua enemmän, mikä johtuu taloustilanteen huononemisesta ja sen aiheuttamista maksuhäiriöistä ja erityisesti vero- ja kulutusluottoasioiden määrien kasvusta. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 119/2011 vp) momentin määrärahaa on siksi korotettu 2 miljoonalla eurolla.

Valiokunta on tyytyväinen tähän korotukseen, mutta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä edelleen seurataan. Ulosottotoimella on tärkeä tehtävä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumisessa, ja sillä on huomattavaa fiskaalista merkitystä. Toiminnan kehittämisen myötä ulosottotoimen tuottavuus on parantunut tuntuvasti: kun vuonna 2008 velkojille tilitettiin 698 miljoonaa euroa, summan arvioidaan nousevan tänä vuonna 940 miljoonaan euroon. Valtion (esimerkiksi verottajan) osuus ulosoton tilittämästä kertymästä on hieman yli 40 prosenttia. Valtiolle tilitetään lisäksi ulosottomaksuja tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa.

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatilanne on erittäin kireä. Ensi vuoden menot on arvioitu 3,8 miljoonaa euroa määrärahoja suuremmiksi, mutta tältä vuodelta siirtyvien määrärahojen turvin ensi vuoden menot voidaan kattaa. Vuonna 2013 menot ovat kuitenkin jo suuremmat kuin määrärahat, ja vuonna 2015 menot ovat jo 11 miljoonaa euroa määrärahoja suuremmat. Menojen kasvu aiheutuu pääosin kasvavista vuokramenoista ja palvelukeskusmaksuista.

Kehysselonteosta ilmenee, että Rikosseuraamuslaitoksen laitoskantaa, henkilöstömäärää ja vankilukua on tarkoitus sopeuttaa kehyspäätöksen mukaisen määrärahatason edellyttämällä tavalla. Rikosseuraamuslaitoksessa onkin valmisteilla sopeuttamisohjelma, jossa tarkastellaan mm. laitoskantaa ja toimitilavuokria sekä investointiohjelmaa ja henkilöstömäärää. Sopeutussuunnitelma valmistuu vuoden 2012 alkupuolella.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säästötarpeiden vaikutukset ja toteuttamisvaihtoehdot arvioidaan huolellisesti ja että arvioinnissa otetaan huomioon myös henkilöstön asema ja jaksaminen. Hallitusohjelman mukaisesti on niin ikään huolehdittava siitä, että rangaistusten alueellisesta täytäntöönpanosta huolehditaan.

Valiokunnan mielestä on myös varauduttava siihen, että vankiluku kasvaa ennakoitua enemmän, sillä esim. eräät vastikään tehdyt lainsäädäntömuutokset, kuten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten uudistus, lisäävät vankilukua. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että rangaistusten painopistettä ei välttämättä pystytä siirtämään riittävässä määrin avolaitoksiin tai vapaudessa täytäntöönpantaviin rangaistuksiin. Mikäli suunniteltuja investointejakaan ei voida toteuttaa, on vaarana, että vankeja joudutaan asuttamaan pysyvästi ns. yliasutuspaikoilla.

Valiokunta korostaa, että rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamiseksi on myös huolehdittava rangaistusajan sisällön kehittämisestä sekä siihen tarvittavista resursseista. Hallitusohjelman mukaisesti myös vankilasta vapautuminen toteutetaan suunnitellusti siten, että kuntoutus ja muut tukitoimet jatkuvat katkeamattomasti vapautumisen jälkeen. Valiokunta korostaa, että tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien sekä muiden yhteistyöviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken.

On myös tärkeää, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan käynnistetään selvitystyö vankien terveydenhuollon järjestämisen ja rahoittamisen siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Valiokunta pitää perusteltuna, että vankeinhoidon terveydenhuolto organisoidaan tiiviimmin yhteiskunnan yleisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, ja kiirehtii siksi em. selvityksen laatimista.

04.  26.01.01, osaVähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta nostaa esiin vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan kahden viran perustamistarpeeen. Määräaikaisesti työskennellyt tiedottaja on pystynyt olennaisesti parantamaan toimiston vaikuttavuutta lisäämällä toiminnan näkyvyyttä mm. tiedotusvälineissä. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa asuvat somalitaustaiset ovat yksi eniten syrjityistä kansanryhmistä Euroopassa. Saman tutkimuksen mukaan vain harva heistä tiesi mahdollisuuksistaan kääntyä vähemmistövaltuutetun puoleen syrjintää kohdatessaan.

Toimiston sihteerin tehtäviä ovat viime vuosina hoitaneet vaihtuvat harjoittelijat. Saapuvien kanteluiden kirjaamista ja valtuutetun sihteerinä toimimista ei tulisi kuitenkaan antaa nykyiseen tapaan virkavastuun ulkopuolella olevien harjoittelijoiden hoidettavaksi. Tilanteen ongelmallisuuteen on kiinnittänyt huomiota sekä työntekijäosapuolta että työnantajaa edustava palkkausjärjestelmän arviointityöryhmä.

Valiokunta lisää momentille 75 000 euroa vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan tiedottajan ja toimialasihteerin virkojen perustamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 980 000 euroa.

23.  26.01.01, osaSiviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin esitetään yhteensä 1 695 000 euron määrärahaa, josta 1 415 000 euroa kohdistetaan käsiteltävälle uudelle momentille ja 280 000 euroa sisäasiainministeriön toimintamenoihin (mom. 26.01.01). Määräraha mahdollistaa siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja rekrytoinnin toiminnot, joilla voidaan ylläpitää noin 150 asiantuntijan osallistumistaso. Asiantuntijoiden lähettämisestä aiheutuvat kulut maksetaan ulkoasiainministeriön pääluokasta (mom. 24.10.21), johon esitetään 17 352 000 euron määrärahaa.

Siviilikriisinhallinnalla on vahva poliittis-strateginen tuki ja kasvava merkitys. Hallitusohjelma painottaa erityisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhteen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että siviilikriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi, mikä heijastuu koulutukseen ja nostaa myös asiantuntijoiden varustamisen kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, ettei lähetettävien asiantuntijoiden turvallisuudesta tingitä missään tilanteessa koskien sekä siviili- että sotilaallista kriisinhallintaa.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään yhteensä 699 862 000 euron määrärahaa. Harmaan talouden torjuntaan kohdistetaan 5,6 miljoonan euron ja valmistuvien poliisien työllistämiseen 5 miljoonan euron määrärahalisäykset. Hallitusohjelman mukaiset vähennykset ovat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.

Poliisitoimen määrärahataso nousee noin 3,0 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Samanaikaisesti poliisin menoissa on kuitenkin merkittävää kasvupainetta mm. palveluiden ostojen sekä vanhenevan kaluston osalta. Pelkästään toimitilojen vuokrakustannukset nousevat 4,4 miljoonalla eurolla. Myös poliisitoimen siirtyvä rahoitus pienenee merkittävästi. Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukainen määrärahataso edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimintaan kohdistuvia säästöjä.

Vuoden 2011 lopussa poliisimiesten määrän arvioidaan olevan noin 7 700 henkilöä. Työttömien poliisien määrä oli 44 henkilöä lokakuussa 2011. Vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuu yhteensä noin 400 uutta poliisia. Valmistuvien poliisien työllistymistä voidaan helpottaa kohdistetulla 5 miljoonan euron määrärahalisäyksellä. Henkilöstökulujen osuus on kuitenkin 73 prosenttia toimintamenoista, joten säästöjen vaikutuksia henkilöstömäärään on lisäyksestä huolimatta vaikea välttää.

Poliisilla on meneillään lukuisia tuottavuushankkeita, esimerkiksi Vitja-hanke, joka mahdollistaa poliisin tekemään työtä yhä enemmän poliisiautoista, sähköisen asioinnin lisääminen, mikä vähentää asiakaskäyntejä yli miljoonalla, ja toimitilahanke, jolla uusien toimitilojen kustannuksia pyritään vähentämään vähintään 20 prosenttia, sekä toiminnan kehittämishanke, jolla haetaan mm. kevennettyjä menettelytapoja. Myös lupahallinnon sähköistä asiointia lisätään voimakkaasti ja ajanvarauksen käyttöä tehostetaan. Tuottavuushankkeiden tulokset näkyvät kuitenkin oleellisesti vasta vuonna 2014.

Valiokunta pitää poliisitoimen talouden tasapainottamiseksi välttämättömänä hallitusohjelman mukaisen kokonaissuunnitelman laatimista poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Sisäasiainministeriö on jo asettanut työryhmän poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on arvioida poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja resurssien jakoon, mukaan lukien poliisin paikallinen palveluverkkorakenne, liittyvät kehittämistarpeet. Valiokunta pitää tämän strategisen suunnittelutyön tekemistä ensiarvoisen tärkeänä ja korostaa myös, että koulutusmäärien täytyy olla tasapainossa pitkän tähtäimen suunnitelmien ja myönnettävien määrärahojen kanssa. Voimavaroja kohdennettaessa tulee lisäksi tarkastella kriittisesti myös poliisihallinnon organisointia ja arvioida poliisin hallintorakenneuudistuksen (PORA I ja PORA II) painopisteiden oikeellisuutta.

Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava koko maassa, ja pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena, että poliisien määrä vakiinnutetaan nykyiselle tasolle. Poliisipalvelut ja erityisesti kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen tulee varmistaa myös harvaan asutuilla seuduilla. Samalla valiokunta pitää tarpeellisena tarkastella poliisille määrättyjä tehtäviä ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Esimerkiksi pitkiksi venyvät poliisikuljetukset eivät saa vähentää poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla eikä mahdollisuuksia hoitaa perustehtäviin kuuluvaa yleistä järjestyksen valvontaa.

Harmaan talouden torjuntaan esitettyä 5,6 miljoonan euron lisäystä valiokunta pitää myönteisenä. Talousrikostutkintaan panostamalla tehostetaan samalla taloudellisten rikoshyötyjen takaisinsaantia. Kohdistetut lisäresurssit helpottavat jonkin verran myös Keskusrikospoliisin talousrikostutkintaa. Muilta osin kuitenkin mm. vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet heikkenevät.

Liikkuvan poliisin osalta liikennevalvontaan käytettävissä oleva työpanos tulee laskemaan edellisten vuosien tasosta. Liikennevalvonta on tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää onnettomuuskustannuksia. Lisäksi sen yhteydessä kerätään rikostorjuntaan liittyviä tietoja ja vaikutetaan kuljetusalan harmaan talouden torjuntaan.

Suojelupoliisissa säästöt kohdistuvat lähinnä terrorismin torjunnan ohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat ennakolta sekä estää niiden ja niistä aiheutuvien kustannusten toteutuminen. Turvallisuusviranomaisten osallistuminen maahantuloasioiden käsittelyyn Suomen ulkomaanedustustoissa on auttanut tehokkaasti puuttumaan mahdollisia terroriyhteyksiä omaavien henkilöiden maahantuloon.

Valiokunta toteaa, että poliisin määrärahatilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Eduskunta on vuodesta toiseen lisännyt poliisitoimen määrärahoja, mutta tilanne näyttää silti vuosi vuodelta huonontuvan. Poliisin toiminta ja määrärahat on välttämätöntä saada tasapainoon, jotta sisäinen turvallisuus voidaan taata ja sen tavoitteista voidaan pitää kiinni.

Valiokunta lisää momentille 2 600 000 euroa, josta 600 000 euroa osoitetaan terrorismin torjunnan ohjelman jatkamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 702 462 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 220 655 000 euron määrärahaa, joka on 3 330 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Rajavartiolaitos on saamassa päätökseen laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on kevennetty merkittävästi. Tuottavuushyöty syntyy asteittain luonnollisen poistuman kautta. Rajavartiolaitos on vähentänyt myös rajamiesten määrää ns. rauhallisella rajaosuudella. Riittävä suorituskyky on ylläpidetty uudistamalla valvonnan toimintamalli, joka perustuu kattavaan tilannekuvaan ja riskianalyysiin sekä valvontatekniikan hyödyntämiseen ja hyvään liikkuvuuteen. Rajavartiolaitoksella on myös käynnissä merkittävä vanhenevan ilma-alus- ja aluskaluston investointiohjelma. Investoinnit kompensoivat Rajavartiolaitoksen henkilöstön vähennyksiä, ja valiokunta pitääkin Rajavartiolaitoksen toimia esimerkillisinä.

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen huomattava kasvu itärajalla. Vuonna 2011 henkilöiden rajanylityksiä on ollut lähes 30 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2010. Rajavartiolaitos on joutunut vahvistamaan kaakkoisrajan rajatarkastuksia. Henkilöstöä on komennettu tilapäisesti Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta kaakkoisrajalle, jossa he työskentelevät virkamatkaperusteisesti.

Rajaliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Rajavartiolaitoksen karkeiden arvioiden mukaan rajaliikenne kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kymmenessä vuodessa. Mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaisi rajaliikennettä suurella hyppäyksellä. Lisääntynyt henkilöliikenteen hallinta edellyttää myös rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittämistä.

Valiokunta toteaa, että toimintaympäristön muutos asettaa Rajavartiolaitoksen vaikeaan tilanteeseen. On selvää, ettei rajaliikenteen kasvun vaikutuksia ole mahdollista hallita ilman myönnettävää pysyvää lisämäärärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että valtion talouden kehyksiä tarkastellaan tältä osin uudelleen vuosien 2013—2015 osalta. Valiokunta esittää lisäksi tässä yhteydessä huolensa tullin resurssien riittävyydestä ja korostaa tullin keskeistä roolia poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten (PTR) -yhteistyössä.

Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 221 305 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansainvälisen pelastustoiminnan operatiivisten valmiuksien ylläpito. Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti, Iso-Britannia, Viro ja Saksa ylläpitävät yhdessä valmiutta tarjota YK-johtoisiin pelastuspalveluoperaatioihin asiantuntijaryhmiä tukemaan varsinaista pelastustoimintaa ja onnettomuusalueella toteutettavia humanitaarisen avun hankkeita. Suomi on ollut tarjoamassa kyseistä apua esimerkiksi Haitin maanjäristyksen, Pakistanin tulvaonnettomuuden ja Somalian nälänhätäalueiden avustustoiminnassa. Osallistujamaat vastaavat vuorollaan puheenjohtajamaana hankkeen hallinnosta ja avunpyyntöjen välittämisestä. Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa 1.1.2012.

Valiokunta toteaa, että esitetyllä määrärahalla hallitusohjelmaan kirjattu pelastustoimen kansainvälinen avustusvalmiuden ylläpitäminen on erittäin vaikeaa eikä toiminnalle asetettuja tavoitteita voida kaikilta osin täyttää.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskuslaitoksessa on meneillään mittava rakennemuutos. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Samalla automatisoidaan salityöskentelyä siten, että hätäkeskuspäivystäjän työ helpottuu. Eduskunta on hyväksynyt valtuuden, joka koskee uuden hätäkeskustietojärjestelmän (TOTI) hankintaa vuosina 2011—2015. Rakennettava informaation välitysjärjestelmä on määritelty yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa, jotta varmistetaan rajapintojen yhteensopivuus kunkin tahon omien tietojärjestelmien kanssa.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta hallitusohjelman mukaisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa tilanteissa varmistetaan hätäkeskuspalveluiden laatu, asiantuntemuksen säilyminen ja toimintavarmuus. Samalla on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja noudatettava kaikilta osin hyvän työnantajan periaatteita. Myös oikeuskanslerin päätös (Dnro OKV/11/50/2008) Hätäkeskuslaitoksen toiminnasta hätäkeskuspalvelujen tuottamisessa tulee huomioida toimintaa kehitettäessä.

Hätäkeskuslaitokselle vuodelle 2012 esitetty rahoitus on valiokunnan saaman selvityksen mukaan riittävä. Ylimääräisiin kustannuksiin, kuten tekniikan ja kiinteistöjen muutostöihin, on tarkoitus käyttää siirtyvää erää.

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaan sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,7 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (noin 40 henkilötyövuotta) palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Kyseisen määrärahan avulla päätöksenteko pystytään pitämään sujuvana (noin 4 000 turvapaikkapäätöstä/vuosi) ennakoidulla turvapaikanhakijamäärällä. Esitys on laadittu olettamalla, että sekä vuonna 2011 että 2012 saapuu noin 3 000 uutta turvapaikanhakijaa. Määrät ovat 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Tavoitteena on purkaa aiempien vuosien kasvaneista hakijamääristä aiheutunut hakemusten ruuhka. Lisäresursseja voidaan tarvittaessa kohdistaa myös ruuhkautuneiden perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn.

Valiokunta on tyytyväinen, että lisääntyvä Venäjän henkilöliikenteen kasvu on huomioitu Maahanmuuttovirastossa ja viranomaisten välistä yhteistyötä tietoisesti lisätään sekä Suomessa maahanmuutto-, poliisi- ja rajaviranomaisten kesken että Venäjän viranomaisten kanssa. Pietariin sijoitettavan maahanmuuttoyhdyshenkilön roolia valiokunta pitää erittäin tarpeellisena.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille esitetään 63 627 000 euron määrärahaa, joka on 22 761 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Määrärahan vähentäminen on perusteltua, koska hakijamäärän laskusta johtuen tarpeen arvioidaan pienenevän noin 17 miljoonalla eurolla. Tarkoitus on edelleen myös tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä lyhentää oleskeluaikaa vastaanottokeskuksissa ja vähentää siten vastaanoton kustannuksia.

Vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 4 000 henkilöä. On kuitenkin mahdollista, että hakijamäärät kääntyvät nousuun, jolloin määrärahatarve on ennakoitua suurempi. Vastaanottokapasiteetissa on myös oltava pieni jousto hakijamäärän äkillistä kasvua varten.

Valiokunta pitää äärimmäisen tärkeänä, että koko maahanmuuttoprosessi myös poliisin ja oikeuslaitoksen osalta toimii tehokkaasti. Nopean maasta poistamisen ja valitusprosessin kautta vähennetään suoraan vastaanoton kustannuksia. Tilanne on ollut ongelmallinen Helsingin hallinto-oikeudessa, jossa resurssit eivät ole riittäneet käsittelemään tehokkaasti turvapaikkapäätöksistä tehtyjä valituksia. Myös säilöönottokapasiteetin tulee olla oikein mitoitettu siten, ettei se hidasta turvapaikkaa hakeneiden maasta poistamista. Maasta poistaminen kuuluu poliisin tehtäviin, ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että Helsingin poliisilaitoksella säilyy riittävä asiantuntemus ulkomaalaisasioihin myös mahdollisissa organisaatiomuutoksissa.

Momentin määrärahoja voidaan käyttää lisäksi kansainvälistä suojelua hakevien ja saaneiden maahantuloon ja hakemuksen ratkaisuun. Erityisesti kasvussa ovat ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän laajentumisesta aiheutuvat menot. Järjestelmän piiriin otettujen henkilöiden määrä on tasaisesti kasvanut, ja siinä on noin 70 aikuista ja viisi alaikäistä. Erityisesti alaikäisten uhrien suojelun vuosimenot ovat suuret. Yhteensä menoja arvioidaan olevan jo 2 miljoonaa euroa vuodessa. Valiokunta toteaa, että ihmiskaupan uhrien tunnistamisen tehostumisen myötä momentin määrärahaa on tarpeen vaatiessa syytä tarkistaa.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 1 878 000 euron määrärahaa, joka on 413 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteisenä (556/2007) tehtävänä on mm. järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä tiedotusta ja valistusta. Tehtävänsä mukaisesti yhdistys toteutti yhteensä 63 000 koulutusvuorokautta vuonna 2010. Siitä kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua sotilaallisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta ja kolmannes kaikille kansalaisille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutusta koordinoi kaikissa maakunnissa yhdistyksen toimihenkilö yhteistyössä puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjärjestöillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitusten edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaaehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain korvata puolustusvoimien kertausharjoitusten supistamista. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on myös merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Toimintaan on vahvaa kiinnostusta, jota kannattaa hyödyntää. Hyvinkin pienellä taloudellisella panostuksella on mahdollisuuksia saada aikaan huomattavia tuloksia.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 028 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Lainauskorvauksen määrärahat.

Vuoden 2007 alussa tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Lainauskorvauksen määrärahat ovat kuitenkin koko ajan olleet riittämättömät, jotta tekijät saisivat kohtuullisen korvauksen. Hallitus ehdottaa talousarviossa lainauskorvauksiin 3,3 milj. euroa.

Lainauskorvausjärjestelmä myös kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Sen vuoksi valiokunta kiirehtii toimenpiteitä eduskunnan hyväksymän lausuman johdosta eli siitä, että mahdollistetaan tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevien kirjastojen ottaminen lainauskorvausjärjestelmän piiriin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha asteittain korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta.

Momentille lisätään 325 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavasta lainauskorvauksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 17 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 59/2011 vp)

2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille lisätään 100 000 euroa Svenska Finlands Folkting -nimisen järjestön valtionavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 685 000 euroa.

51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvokkaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voivat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Tällaisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja joissain tapauksissa esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Momentille lisätään 200 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettäviin rakentamisavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 844 000 euroa.

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää 56 milj. euron määrärahaa valtionosuuksiin ja -avustuksiin oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Tästä 52 milj. euroa menee jo myönnettyjen jälkirahoitteisten hankkeiden valtionavustuksiin. Yleissivistävän koulutuksen myöntämisvaltuus perustamishankkeille vuonna 2012 on vain 5 milj. euroa. Valtionavustuksista enintään 4 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Ehdotetulla myöntövaltuudella voidaan tukea koulujen rakennushankkeita, joiden kustannusarviot ovat yhteensä n. 10 milj. euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen myöntämistä 2—4 hankkeeseen v. 2012.

Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa koulujen perusparantamiseen liittyvistä ongelmista ja perusparannustarpeesta todettuun. Koulujen sisäilmaongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Eduskunta on lukuisissa yhteyksissä esittänyt asiasta huolensa ja lisännyt myös perusparannusten ja rakentamisen määrärahoja. Myös tarkastusvaliokunta on päättänyt tutkia rakennusten kosteus- ja homeongelmia (TRO 1/2011 vp). Tehdyn selvityksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omistamien oppilaitosten korjausvelka on n. 3,7 miljardia euroa (Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Vainio & all. 2006, Kuntaliitto). Tämä osoittaa, että ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan valtion korjausavustusten tai investointitukien avulla.

Perusopetuslaki edellyttää oppilaille turvallista opiskeluympäristöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Sen vuoksi kunnissa tulisi korjaamiseen lähteä omistajan tahdosta ja ymmärryksestä. Kosteus- ja hometalkoissa tehdyssä tutkimuksessa (Paavo Kero, TTY 2011) havaittiin, että kunnilla ei ole home- ja sisäilmakorjausprosesseissa tarvittavaa osaamista. Valtion avustuksia oikein käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada aikaan muutos kuntien asenteessa rakennustensa home- ja sisäilmaongelmiin ja opettaa oikeat toimintamallit homevauriokorjausprosesseissa sekä lisätä rakennusten käytönaikaisten korjausten oikea-aikaisuutta. Tällä hetkellä avustusjärjestelmä ei tunne laadullisia kriteereitä eikä avustettavien kohteiden laadun toteutumista varmisteta. Valiokunnan mielestä avustusehtoja tulisi kehittää niin, että ne tukisivat osaamisen lisääntymistä ja asenteenmuutosta kunnissa. Tulisi harkita avustusmallia, joka edellyttäisi avustuksen saajalta sitoutumista laadukkaaseen toimintaan sekä rakennusten ongelmien tutkimisessa, korjausten suunnittelussa että korjausten toteutuksessa.

Momentille lisätään 2 000 000 euroa toteutusaikaisina myönnettäviin valtionavustuksiin ja toteutusaikaista valtuutta lisätään määrärahaa vastaavasti 3 000 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 58 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 8 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 6 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Suomi-koulut.

Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Etäkoulu Kulkuri.

Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille (vuodesta 1975). Kouluun ilmoittautuu vuosittain lähes 400 ulkomailla asuvaa oppilasta. Harkinnanvarainen avustus on koulutuksen ja kurssien lisääntymisen johdosta riittämätöntä, ja hallituksen esityksen mukaan se on myös pienenemässä. Tämän tärkeän ulkosuomalaisille kohdistuvan toiminnan turvaamiseksi momentille lisätään 25 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta on sivistysvaliokunnan tavoin huolestunut siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksiin kohdennetaan yhteensä 11,5 milj. euron säästö. Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt lisäävät painetta opintomaksujen nostamiseen, mikä taas vähentää joidenkin väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua opintoihin. Valiokunta korostaa sitä, että vapaan sivistystyön opintoihin osallistuminen tukee kansalaisten osaamisen kehittymistä ja työurien pidentymistä ja osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumista samalla, kun sillä on tärkeä osa koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kesäyliopistot ovat osa avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmää ja ne vievät opinto-, tiedotus- ja neuvontapalvelut myös sellaisille paikkakunnille, joilla ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla ei ole omia toimipisteitä.

Valiokunta pitää vapaan sivistystyön kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta tärkeänä vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpanon loppuunsaattamista. Sen myötä voidaan vastata erityisesti maahanmuuttajien, syrjäytymisvaarassa olevien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja ikärakenteen muutoksista aiheutuviin tarpeisiin.

Momentille lisätään kaikkien opintokeskusten kehittämiseen tarkoitettuihin laatu- ja kehittämisavustuksiin 300 000 euroa. Kesäyliopistojen valtionosuuksiin lisätään 50 000 euroa ja määrärahaa vastaavasti lisätään 539 opetustuntia.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 164 442 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 59/2011 vp)

2) enintään 6 800 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.

(3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille lisätään 175 000 euroa, josta lisäyksenä 50 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin, 43 000 euroa lisäyksenä Marttaliitto ry:n, 7 000 euroa lisäyksenä Finlands svenska Marthaförbund rf:n, 25 000 euroa lisäyksenä Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:n, 25 000 euroa lisäyksenä Sofian kannatusyhdistys ry:n ja 25 000 euroa lisäyksenä Karjalan liiton avustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 441 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun saadaan nyt pysyvä ratkaisu, kun hallitus esittää maksun täysimääräistä korvaamista yliopistoille vuodesta 2012 lähtien. Ensi vuodelle korvauksen suuruus on täydentävä hallituksen esitys (HE 119/2011 vp) huomioiden 32,544 milj. euroa.

Opettajankoulutus.

Kuluvan vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi, että opettajankoulutuksen kokonaistilanne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt selvityksen, joka on toimitettu valtiovarainvaliokunnalle. Selvityksessä todetaan muun muassa, että yliopistot ovat jääneet selvästi jälkeen opettajankoulutustavoitteista ja esitetään lastentarhanopettajakoulutusta lisättäväksi 130 aloituspaikalla ja luokanopettajakoulutusta 100 aloituspaikalla.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että nyt selvitystyön valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa toimenpiteitä opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee muun muassa kehittää opettajankoulutusta koskevaa seurantaa siten, että määrällisten ja sisällöllisten tavoitteiden toteutuminen voidaan jatkossa varmistaa. Sen vuoksi ministeriön tulee selvittää mahdollisuudet perustaa opettajarekisteri, jonka avulla saataisiin reaaliaikainen tieto opettajamääristä ja kelpoisuustilanteesta eri puolella maata ja voitaisiin tehostaa opettajatarpeen ennakointia. Kehittämistyössä tulee ottaa huomioon myös tieto- ja viestintätekniikan osaamistarpeet, oppimisympäristöjen muutokset, täydennyskoulutustarpeet ja opettajankouluttajien kouluttaminen.

Lastentarhanopettajakoulutus.

Eduskunta on jo aiemmin eri yhteyksissä esittänyt huolestumisensa lastentarhanopettajien koulutusmääriin. Sivistysvaliokunta on mm. todennut, että yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrä ei ole riittävä ja että varhaiskasvatuksen ryhmissä lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden määrä vähentyy huomattavasti. Tämän seurauksena ryhmissä korostuu hoiva- ja hoitotyö opetuksellisten ja kasvatuksellisten seikkojen kustannuksella. (SiVL 11/2009 vp — HE 138/2009 vp). Valtiovarainvaliokunta puolestaan on usean talousarvion käsittelyn yhteydessä lisännyt määrärahoja ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Nyt saadun selvityksen mukaan yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa lähes joka puolella Suomea. Pelkästään pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat tämänhetkiseksi henkilöstötarpeekseen noin 350 uutta lastentarhanopettajaa ja noin 70 erityislastentarhanopettajaa. Pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus päiväkotien henkilöstöstä on pienentynyt lähes 50 prosentista jo 30 prosenttiin.

Aiemmin tehdyn selvityksen mukaan Etelä-Suomessa ruotsinkielisiä lastentarhanopettajia tarvitaan lähes 300 ja erityislastentarhanopettajia noin 20. Vuonna 2011 käynnistyi 30 aloituspaikan lastentarhanopettajakoulutus Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä Helsingissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt yliopistoille vuosien 2013—2016 lastentarhanopettajakoulutuksen tavoitteeksi kuuttasataa, josta lastentarhanopettajia olisi 500 ja erityislastentarhanopettajia 100. Yliopistojen vastaukset ministeriön esitykseen saadaan tammikuun 2012 loppuun mennessä. Vaarana on, että yliopistot eivät ole halukkaita ilman erityistoimenpiteitä lisäämään lastentarhanopettajakoulutusta. On otettava huomioon myös se, että varhaiskasvatuslainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa tällä vaalikaudella.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 1 500 000 euroa yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen laajentamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 831 487 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista syö pääateriansa opiskelijaruokalassa. Valtion budjetista myönnettävä ateriatuki on sen vuoksi hyvä tapa edistää opiskelijoiden terveellistä ruokavaliota ja siten myös kansanterveyttä. Ateriatuen määrä on kuluvan vuoden alusta alkaen 1,77 euroa aterialta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ateriatuen määrässä huomioidaan mahdolliset opiskelija-aterioiden enimmäishinnan korotukset. Momentille lisätään 1 250 000 euroa ateriatuen nostamiseksi 0,07 eurolla 1.1.2012 lukien.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 30 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksen maksamiseen opiskelijaravintoloille alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoiden sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden aterioiden hinnan alentamiseksi 1,84 eurolla ateriaa kohti.

(2. kohta kuten HE 59/2011 vp)

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää museoviraston toimintamenojen leikkaamista 3 milj. eurolla. Museovirasto sai vuoden 2010 alussa tehtäväkseen uudistaa toimintakulttuuriaan ja organisaatiotaan. Uudistus toteutui toukokuun alussa 2011. On myönteistä, että Museovirasto on uudistanut organisaationsa ja määritellyt strategiset linjaukset uudella tavalla. Myös virkarakenne on uudistettu uusia strategisia linjauksia tukevaksi ja tehtävät määritelty vastaamaan uutta strategiaa.

Valiokunta pitää välttämättömänä turvata Museovirastolle riittävät voimavarat niin, että se voi asianmukaisesti täyttää tärkeän tehtävänsä suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Tulee myös huolehtia siitä, että museovirastolla on mahdollisuudet toteuttaa uuden strategian mukaisia linjauksia.

Momentille lisätään 500 000 euroa Museoviraston toimintamenoihin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 938 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille lisätään 25 000 euroa, mikä on vähennetty momentilta 29.80.52 sen perusteluissa todetun johdosta.

Momentille myönnetään 40 445 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011)

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Kulttuuri-instituutit.

Momentille lisätään 300 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien tukemiseen.

Ystävyysseurat.

Momentille lisätään ystävyysseurojen tukemiseen 100 000 euroa, josta 45 000 euroa lisäyksenä Suomi—Venäjä-Seuran valtionavustukseen, 45 000 euroa lisäyksenä Pohjola-Nordenin valtionavustukseen ja 10 000 euroa lisäyksenä Suomi—Saksa Yhdistysten liiton valtionavustukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 676 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Ensi vuosi on suomalaisen muotoilun kannalta erittäin merkityksellinen sen johdosta, että Helsinki on World Design Capital -pääkaupunki vuonna 2012. Vuosi aiheuttaa myös suomalaisen muotoilun kattojärjestö Ornamolle lisätehtäviä mm. suuren yleisön kiinnostuksen ja kansainvälisten yhteydenottojen vuoksi. Järjestön tavoitteena on mm., että Suomi tunnetaan myös tämän päivän muotoilusta ja muotoilijoista ja että muotoilun eli korkean tason suunnitteluosaamisen käyttö lisääntyy yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Momentille lisätään 25 000 euroa lisäyksenä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry:n valtionavustukseen. Jotta veikkausvoittovaramomentin loppusumma ei muutu, tältä momentilta vähennetään vastaava 25 000 euron määräraha teattereiden valtionosuuksiin tarkoitetuista määrärahoista ja lisätään yleisen budjetin momentille 29.80.31.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 7 168 000 euron määrärahaa, joka on 3 500 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Maatalouden ja koko elintarvikeketjun kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusiin innovaatioihin, kuten uusiin tuotantoteknologioihin ja ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin sekä niiden nopeaan käyttöönottoon. Neuvontapalvelut luovat vankan osaamispohjan maaseudun kehittämiselle. Neuvontajärjestöt edistävät yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Maaseutukeskusten palveluista on vuosittain hyötynyt yli 30 000 tilaa ja maaseutuyritystä.

Käynnissä on useita kehittämistoimenpiteitä, joilla jatketaan neuvontapalveluiden tehostamista ja keskinäisen yhteistyön tiivistämistä. Esimerkiksi suurempien aluekeskusten myötä on tarkoitus saada ProAgrian vähenevät resurssit joustavammin käyttöön. Kymmenen vuoden aikana ProAgria on jo vähentänyt lähes 300 henkilötyövuotta, koko maan kattava palveluverkosto on kuitenkin pystytty säilyttämään panostamalla neuvonnan tehokkuuteen. Sähköisten palveluiden tarjonta on tarkoitus saada täysimääräisesti käyttöön vuonna 2014.

Neuvontajärjestöt eivät pysty sopeuttamaan toimintaansa määrärahojen vähentämiseen kolmanneksella vuonna 2012 ja tehostamaan samanaikaisesti toimintaansa käynnissä olevilla kehittämishankkeilla. Vähennys johtaisi valiokunnan mielestä neuvontapalveluiden selvään heikkenemiseen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 500 000 euroa neuvontajärjestöjen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 668 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4 320 000 euron määrärahaa, joka on 700 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

4H-toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sen piirissä on 70 000 lasta ja nuorta, jotka saavat valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. Viidennes mukana olevista lapsista ja nuorista on suorittanut ajokortti elämään -kurssin, jolla perehdytään työnhakuun, työelämän pelisääntöihin ja asiakaspalveluun. Toiminnan kautta myös työllistetään nuoria, joten järjestöllä on mahdollisuudet osallistua nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.

4H-toiminnassa korostuvat useat hallitusohjelman painotukset, kuten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Kerhot toimivat usein alueilla, joilla nuorille ei ole tarjolla muita harrastusmahdollisuuksia.

Valiokunta pitää tärkeänä 4H-yhdistysten toiminnan turvaamista ja lisää momentille 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 520 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 3 293 000 euron määrärahaa. Määrärahaa käytetään mm. elintarviketalouden laatustrategian täytäntöönpanoon ja ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden rahoittamiseen, kuten suomalaisen ruokaketjun kannattavuuden turvaamiseen sekä ruokaketjun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmien luomiseen.

Määrärahasta on kohdistettu 1 580 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen. Valiokunta pitää ohjelmia erittäin tarpeellisina ja pitää hyvänä, että ne toteutetaan erillisinä. Luomua eli luonnonmukaista tuotantotapaa koskevat omat säädöksensä. Lähiruoalle taas löytyy useampia määritelmiä, joiden käyttöä ei ole sertifioitu. Lähiruoka voidaan määritellä esimerkiksi mahdollisimman lähellä tuotetuksi suomalaiseksi ruoaksi, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Siihen liitetään usein paikallisuus, pk-yrittäjyys ja lyhyet toimitusketjut.

Lähiruoan maailmanlaajuisen trendin taustalla on kuluttajien kasvava epävarmuus turvallisesta tuotannosta. Suomessa lähiruoan suosio perustuu kuluttajan haluun saada ruoantekijöille kasvot sekä saada raaka-aineet tuoreina ja vähän käsiteltyinä sekä tietoisuuteen lyhyistä kuljetusmatkoista. Lähiruoalta saatetaan odottaa jopa elämyksiä ja tarinoita.

Lähi- ja luomuruokamarkkinoiden kasvu on riippuvainen kuluttajien ja tuottajien lisääntyvästä kiinnostuksesta. Tärkeää on lisäksi kehittää logistisia ratkaisuja, tehostaa markkinointia ja vientiä sekä vahvistaa toimijoiden, kuten esimerkiksi luomututkimuksen, välistä yhteistyötä. Merkittävä rooli on myös toimenpiteille osoitetulla laajalla poliittisella tuella.

Suuren volyymin vuoksi julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi luomu- ja lähiruokatuotteiden käytön edistämiseen. Päättäjien valinnoilla ja laadullisten hankintakriteereiden esille tuomisella sekä yleensäkin hankintaprosessin hallinnalla on ratkaiseva merkitys julkisten keittiöiden tarjontaan. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena parantaa pienyritysten ja lähiruoan tuottajien mahdollisuuksia osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin vahvistamalla päättäjien hankintaosaamista. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) pohjautuu EU:n direktiiveihin, joten hankintaprosessin yksinkertaistamiseen ei juurikaan voida kansallisesti vaikuttaa.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 4 300 000 euron määrärahaa, joka vastaa vuodelle 2011 osoitettua määrärahaa.

Petojen aiheuttamista vahingoista 95 prosenttia on porovahinkoja. Porovahingot ovat valiokunnan saaman tiedon mukaan ministeriön toimenpiteiden vaikutuksesta laskeneet yli 20 prosenttia vuodesta 2008. Poronlihan hinnan nousu on kuitenkin nostanut maksettavia korvauksia, joten vähennys ei ole näkynyt määrärahatarpeessa. Korvauskustannuksia lisäsi myös riistavahinkolain (105/2009) voimaantulo vuonna 2010.

Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vähentäminen metsästämällä on mahdollista, mutta vain erittäin tiukkojen luontodirektiivin kriteerien täyttyessä. Tosin maa- ja metsätalousministeriön asettamat suurimmat sallitut suden, ilveksen ja karhun saalismäärät ovat ylittäneet Riista- ja kalantutkimuslaitoksen arvioiman kestävän metsästyksen. Niiden osalta vahinkojen vähentämisessä ei siten enää näytä olevan ongelmana lupamäärien rajallisuus, ja voi olla, että lupia jää jopa käyttämättä. Samalla on kuitenkin muistettava, että poronhoitoalueella vahingot aiheuttaa pääosin ahma, jolle ei sen uhanalaisuudesta johtuen voida myöntää kaatolupia.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä suojeltujen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamista, ettei tyytymättömyys petopolitiikkaa kohtaan lisäänny. Riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan riistaeläimen aiheuttaman vahingon korvaaminen on mahdollista vain valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Momentin määrärahatarpeesta on siten huolehdittava, ettei vahingonkorvauksia jouduta leikkaamaan. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että ministeriö jatkaa toimenpiteitä suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi ja petokantojen arvioinnin kehittämiseksi ottaen kattavasti huomioon myös metsästäjien tekemät petohavainnot.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus on vain noin 7 prosenttia kalan kokonaiskulutuksesta. Osuuden arvioidaan edelleen vähenevän lähivuosina, kun ikääntyvät ammattikalastajat luopuvat elinkeinostaan. Lisäksi elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten koetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan koko ajan heikkenevän mm. hyljevahinkojen ja merimetsojen aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehittämiseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutuksen kasvua on edistettävä. Valiokunta pitää ammattikalastajien itse harjoittamaa elinkeinokalatalouden edistämistoimintaa erittäin tarpeellisena ja lisää momentille talousarvioaloitteen TAA 32/2011 vp perusteella 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle kalastuselinkeinotoiminnan kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 165 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

(4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE 59/2011 vp)

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin perusteluihin on lisätty uusi käyttötarkoitus, jonka perusteella määrärahoja voi käyttää myös merialueen poistokalastuksen edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkistysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuuksia. Särkikalojen tehokkaalla kalastuksella voidaan parantaa veden laatua. Tuhannen tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27—28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin särkikalasaaliilla voidaan poistaa puolet Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta. Poistokalastus ei ole kertaluontoinen kunnostusväline, vaan saavutetut tulokset edellyttävät ylläpitokalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen toteuttamiseen.

Eduskunnan vuodelle 2011 lisäämän määrärahan myötävaikutuksella on aloitettu valtakunnallinen poistokalastus merialueilla sekä erityisesti Lokka-Porttipahdan alueella, Säkylän Pyhäjärvessä ja Onkamonjärvessä. Ammattikalastajien suorittamaan poistokalastukseen liittyy oleellisesti myös saaliin taloudellinen hyödyntäminen. Pitkällä aikavälillä poistokalastuksen on tarkoitus olla markkinalähtöistä, mutta toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tuki on välttämätöntä.

Valiokunta viittaa mietintöönsä VaVM 53/2010 vp ja pitää poistokalastuksen lisäämistä momentin perusteluihin hyvänä. Poistokalastuksella on kuitenkin suuri merkitys myös sisävesien tilan parantamiseen, joten määrärahalla tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää poistokalastusta merialueiden lisäksi myös sisävesillä.

Valiokunta lisää momentille talousarvioaloitteen TAA 33/2011 vp perusteella 100 000 euroa sisävesillä toteutettavaan poistokalastukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 11 546 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. ja 2. kohta kuten HE 59/2011 vp)

3) merialueen ja sisävesistöjen poistokalastuksen edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

(3.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 13 008 000 euron määrärahaa. Keskeneräisten vesihuolto- ja vesistöhankkeiden jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen arvioidaan käytettävän 4 758 000 euroa. Suuresta kysynnästä huolimatta tukea ei ole mahdollista myöntää uusille vesihuoltohankkeille. Vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen kohdistetaan 8 miljoonaa euroa. Määrärahalla edistetään viime vuosien tapaan mm. viemäriverkostojen laajentamista haja-asutusalueilla, joille on aiemmin valtion tuella rakennettu runkojohto. Muilta osin siirtoviemäreiden avustaminen rahoitetaan ympäristöministeriön pääluokasta (mom. 35.10.61).

Uudessa hajajätevesiasetuksessa (209/2011) määritetään tarkistetut vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle ja samalla asetuksen siirtymäaikaa pidennettiin vuoteen 2016. Valiokunta toteaa, kuten useasti aiemminkin (VaVM 45/2009 vp, VaVM 53/2010 vp), että haja-asutusalueiden kiinteistöt tulee liittää kunnalliseen viemäriverkostoon aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Viemäriverkostojen rakentaminen on myös ympäristön kannalta toimivin ratkaisu. Valiokunta toteaa lisäksi, että on taloudellisesti kannattavaa rakentaa siirtoviemärit samanaikaisesti runkovesijohdon kanssa, ja pitää siten tärkeänä myös uusien vesihuoltohankkeiden aloittamista vuonna 2012.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa uusien vesihuoltohankkeiden aloittamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 008 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille esitetään 60 230 000 euron määrärahaa, joka on yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2011. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaiset tuet muuttuvat myös verollisiksi vuonna 2012. Esitetystä määrärahasta joudutaan käyttämään arvion mukaan 10—15 miljoonaa euroa vuodelta 2011 siirtyviin maksuihin, jolloin uusien työkohteiden tukemiseen jää noin 45—50 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 aikana on tarkoitus saattaa voimaan uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) ja laki pienpuun energiatuesta (101/2011). Pienpuun energiatuki tullaan maksamaan momentilta 30.60.47, jonka käytettävissä oleva määräraha on vuonna 2012 siirtyvä erä huomioiden yhteensä 17 miljoonaa euroa. Momentin määräraha on kuitenkin käytössä vasta, kun komissio on hyväksynyt uuden tukijärjestelmän. Siihen saakka energiapuun korjuun ja haketuksen tukemisen rahoitus jatkuu käsittelyssä olevalta momentilta.

Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettavat tuet ovat erittäin tärkeitä pitkän aikavälin ilmastostrategiassa metsäenergian käytön lisäämiselle asetettujen tavoitteiden ja Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsän kasvulle ja sen hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Metsähakkeen energiakäyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä, ja se muodostaa yli puolet uusiutuvalle energialle asetetuista kokonaistavoitteista. Metsien vuotuinen kasvu on noin 100 miljoonaa kiintokuutiometriä. Hakkuukertymäksi tavoitellaan noin 70 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, joka on 40 prosenttia nykyistä suurempi.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kansallisen metsäohjelman 2015 mukaan metsien hoito- ja perusparannuksen sekä energiakäytön edistämistä vuosittain noin 95 miljoonalla eurolla, jotka maksetaan edellä mainituilta momenteilta. Momenteilla käytettävissä oleva määräraha on kuitenkin yhteensä vain 77,23 miljoonaa euroa.

Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on viime vuosina ollut riittämätön. Edellisen vuoden tukipäätökset ovat sitoneet merkittävän osan seuraavan vuoden rahoituksesta. Tukisaatavien viivästyminen useilla kuukausilla aiheuttaa rahoitusongelmia töitä toteuttaville yrittäjille ja organisaatioille sekä vähentää metsänomistajien investointihalukkuutta puuntuotannon kestävyyttä turvaaviin hankkeisiin. Sitä kautta myös tukien vaikuttavuus vähenee.

Valiokunta korostaa, että määrärahatason ja voimassaolevan lainsäädännön tulee olla tasapainossa. Jos tasapainotusta ei kyetä tekemään, tulee voimassaolevat tukijärjestelmät arvioida uudelleen. Samalla on kuitenkin muistettava, että metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, jossa metsänhoidollisista tavoitteista tinkiminen on lyhytnäköistä ja vaikuttaa muutaman vuosikymmenen kuluttua markkinoille tulevan puun laatuun ja määrään.

Valiokunta toteaa, että toimivilla tukijärjestelmillä edistetään oikean suuntaisia ja riittäviä investointeja kestävään metsätalouteen ja varmistetaan tulevaisuuden puuntuotanto sekä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 62 230 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Vuonna 2012 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituslaissa (544/2007) lueteltuja suunnitelman edellyttämiä työlajeja ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 28 000 000 eurolla.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

METSO-ohjelma on tasapainoinen kokonaisuus, joka on toteutettu siten, että maa- ja metsätalousministeriön talousmetsiin kohdistamien toimenpiteiden määrärahat ovat olleet 40 prosenttia ja ympäristöministeriön suojelualueille kohdistamat toimenpiteet 60 prosenttia kokonaisrahoituksesta.

Valiokunta pitää ympäristöministeriön rahoituksen kasvua hallitusohjelman mukaisesti 15 miljoonalla eurolla (sisältää METSO-ohjelman jatkon, vanhat suojeluohjelmat ja soiden suojelun) erittäin myönteisenä. Samalla kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön määräraha supistuu 3 miljoonalla eurolla. Lähes 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää, ja näin ollen ne ovat keskeisessä asemassa monimuotoisuuden turvaamisessa. Suuri osa maa- ja metsätalousministeriön määrärahasta on sidottu vanhojen sopimusten uusimisiin, joten uusista METSO-kohteista tehtäviä sopimuksia ei juurikaan voida solmia. Kokonaistavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla METSO-ohjelman toteutus turvataan.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 930 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää tienpitoon 528 milj. euroa, radanpitoon 310 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 91 milj. euroa. Perusväylänpidon rahoitukseen tehdään 13,65 miljoonan euron tasokorotus ja radanpidon rahoitusta lisätään 20 milj. eurolla. Tämän lisäksi perusväylänpitoon on käytettävissä ratamaksu sekä eräitä muita tuloja arviolta yhteensä noin 79 miljoonaa euroa.

Tasokorotuksesta huolimatta rahoituksen ostovoima heikkenee kustannustason voimakkaan nousun vuoksi; viimeisen vuoden aikana maanrakennuskustannusindeksi on noussut jopa 7 prosenttia. Määrärahaa ei ole sidottu indeksiin, mutta monivuotiset kunnossapito- ja hoitosopimukset ovat sen sijaan indeksisidonnaisia. Määrärahasta menee siten yhä suurempi osa väylien palvelutason ja kunnon säilyttämiseen, eikä esim. alueellisiin investointeihin ole juuri mahdollisuuksia.

Suomen tavaraliikenteestä ja henkilöliikenteestä kulkee maanteillä noin 90 prosenttia. Liikennemäärien kasvu asettaa yhdessä liikenneturvallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa tieverkon kunnossapidolle suuria haasteita.

Valiokunta pitää siksi hyvänä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan osana väylänpidon parantamista on tarkoitus käynnistää pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelma. Tällaisilla pienillä investoinneilla, kuten esim. kevyen liikenteen väylien rakentamisella ja taajamiin sijoittuvien raskaan liikenteen ajoreittien parantamisella, voidaan edistää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.

Valiokunta lisää momentille 2 700 000 euroa pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden investointiohjelman käynnistämiseen.

Radanpitoon tehtävä 20 miljoonan euron lisäys perustuu kehyspäätöksen linjaukseen, jonka mukaan radanpidon rahoitusta lisätään kehyskaudella yhteensä 110 miljoonaa euroa. Lisärahoitus käytetään junaliikenteen toimivuutta parantaviin sekä häiriöitä poistaviin korvausinvestointeihin, joilla parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että radanpidon rahoitusta lisätään, joskin määrärahojen tarve on vielä huomattavasti suurempi mm. vanhojen teknisten järjestelmien sekä olemassa olevan korjausvelan vuoksi. Rautatieliikenteen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi on erittäin tärkeää, että resursseja suunnataan routavaurioiden korjaamisen ohella talvikunnossapidon parantamiseen, sähkö- ja turvalaitteiden toimintavarmuuteen sekä ratojen liikenteenohjausjärjestelmien toimivuuteen. Etenkin Helsingin ratapihan liikennöinnin kehittäminen on tärkeää, koska ongelmat heijastuvat sieltä koko rataverkon toimivuuteen.

Vesiväylänpidon osalta valiokunta korostaa meriväylien turvallisuuden parantamista sekä toimia, joilla vähennetään öljyonnettomuuksiin liittyviä riskejä. Myös sisävesiliikenteen kehittämisestä on huolehdittava mm. matkailun ja bioenergian saatavuuden edistämiseksi.

Talvimerenkulun turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hyvissä ajoin ryhdytään valmistelemaan vanhentumassa olevan jäänmurtokaluston uusimista.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös väylämaksujärjestelmän kehittämistarpeisiin. Väylämaksulla katetaan kauppamerenkulun väylien kunnossapidon ja kehittämisen, talvimerenkulun sekä meriliikenteen ohjauksen ja näiden väylien merenmittauksen kustannukset. Väylämaksu on ollut viime vuosina alijäämäinen mm. vähentyneiden aluskäyntien sekä talvimerenkulun kustannusten nousun vuoksi, mistä johtuen väylämaksua korotetaan ensi vuoden alusta 9,5 prosentilla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyinen väylämaksujärjestelmä ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon laivojen jäissäliikkumisominaisuuksia, vaan väylämaksu on kunkin jääluokan sisällä samansuuruinen riippumatta käytetyn jäänmurtopalvelun laadusta tai määrästä. Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta varustamoja rakentamaan aluksia, jotka pärjäisivät jäissä ilman jäänmurtoapua.

Valiokunta pitää väylämaksujärjestelmän uusimista välttämättömänä. Valiokunta viittaa eduskunnan vastikään (30.11.2011) hyväksymään lausumaan ja edellyttää, että hallitus käynnistää väylämaksujärjestelmän kokonaisuuudistuksen, jossa otetaan huomioon myös alusten ympäristöominaisuudet ja jäänmurtopalvelujen tosiasiallinen käyttö (HE 65/2011 vp — LiVM 7/2011 vp).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 933 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 119/2011 vp)

(2.—5. kohta kuten HE 59/2011 vp)

(3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa, joka on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahan tuntuva aleneminen johtuu siitä, että vuosina 2009—2011 momentin määrärahaa korotettiin vuosittain 10 miljoonalla eurolla puukuljetuksiin käytettävien yksityisteiden parantamiseksi. Tämän kolmivuotisen määrärahalisäyksen päätyttyä momentille on tehty säästötoimenpiteenä vielä 5 miljoonan euron vähennys.

Yksityistiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää, ja niillä on suuri merkitys mm. elinkeinoelämän, maaseudun yritystoiminnan sekä matkailun toimivuudelle ja kannattavuudelle. Yksityistiet ovat myös perusedellytys toimivalle puuntuotannolle ja puunhankinnalle. Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa maa- ja metsätalouden ja maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 444,65 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan valtion talousarviorahoituksella toteutettavat hankkeet. Määrärahasta käytetään käynnissä olevien kehittämishankkeiden rahoitukseen 438,65 milj. euroa ja yhden uuden kehittämishankkeen (E18 Koskenkylä—Kotka -erillishanke) aloitukseen 1 miljoona euroa.

Tällä hetkellä on käynnissä 9 tiehanketta, 8 ratahanketta ja 2 vesiväylähanketta. Näiden lisäksi Savonlinnassa on käynnissä kaupungin keskustaa koskeva ns. yhteinen väylähanke. Jo käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen tarvitaan ensi vuoden jälkeen vielä 918,15 miljoonaa euroa ja E18-erillishankkeen jatkorahoituksen tarve on 32 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että keskeneräiset hankkeet saatetaan asianmukaisesti loppuun ja että erityisesti Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus valmistuu suunnitelmien mukaisesti vuonna 2017. Hankkeen II-vaiheen tilausvaltuus korotetaan nyt 344 miljoonaan euroon, mikä merkitsee tuntuvaa korotusta aiempaan 90 miljoonan euron valtuuteen. Valtuuden korotus johtuu siitä, että kuluvan vuoden kolmannessa lisäbudjetissa luovuttiin Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta elinkaarihankkeena ja rahoitus muutettiin tavanomaiseksi budjettirahoitukseksi. Valiokunta pitää nyt valittua rahoitustapaa hyvänä ja toteaa, että koko rataosan valmistuminen lisää merkittävästi liikenneverkon toimivuutta, parantaa liikenneturvallisuutta sekä raideliikenteen kilpailukykyä.

Kehittämishankkeiden ohella momentin määrärahasta osoitetaan 5 milj. euroa Pisara-radan suunnitteluun. Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Kyseessä on erittäin mittava hanke, jota koskevan hankesuunnittelun arvioidaan maksavan 40 miljoonaa euroa. Suunnittelurahoitus on hankkeen mittavuudesta johtuen tarkoitus maksaa väyläverkon kehittämiseen tarkoitetulta momentilta eikä perusväylänpidosta, kuten suunnittelumenot yleensä maksetaan. Valiokunta pitää tätä ratkaisua perusteltuna ja radan suunnittelun käynnistämistä tärkeänä. Toteutuessaan rataosuus vähentää merkittävästi päärautatieaseman ruuhkaa, mikä edistää Helsingin seudun lähiliikenteen ohella myös kaukoliikenteen toimivuutta.

Valiokunta toteaa, että ensi vuonna käynnistetään myös kaksi muuta kehittämishanketta (Vt 12 Tampereen rantaväylä sekä Turun satamayhteys), jotka on budjetoitu momentille 31.10.78. Näiden uusien hankkeiden sopimusvaltuus on yhteensä 205 miljoonaa euroa, ja ne molemmat toteutetaan jälkirahoitteisesti siten, että kunta maksaa ensi vaiheessa kaikki kustannukset valtion maksaessa oman osuutensa vuosina 2014—2016.

Liikenneverkon kehittämistarpeet

Liikennepolitiikan keskipitkän aikavälin kehittämishankkeet linjataan keväällä 2012 annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Valiokunta ei siksi käsittele tässä yhteydessä yksittäisiä kehittämishankkeita koskevia kysymyksiä, mutta toteaa, että tarve uusien liikennehankkeiden käynnistämiseen on erittäin suuri. Esim. ELY-keskusten ja maakuntien liittojen nimeämiä alueellisia kärkihankkeita on yhteensä noin 8 mrd. euron edestä; näistä noin puolet on tiehankkeita.

Valiokunta korostaa liikenneinvestointien pitkäjänteistä rahoitusta ja pitää välttämättömänä, että liikennepoliittisen selonteon yhteydessä varataan riittävä rahoitus investointiohjelman toteuttamiseen. Väylänpidon pitkäjänteisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi on aivan olennaista, että hankkeet voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa ja että ne ajoittuvat tasaisesti koko suunnitelmakaudelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että selonteossa selvitetään myös liikenneinvestointien erilaisia budjetointi- ja rahoitusmalleja. Samalla tulee ratkaista kysymys siitä, miten ulkopuolinen rahoitus otetaan huomioon kehyksessä. Esim. ensi vuonna käynnistetään hankkeita, joissa ulkopuolisen rahoituksen osuus on merkittävä.

Valiokunta korostaa hallitusohjelman mukaisesti, että tehokas ja vaikuttava liikennepolitiikka ja toimiva infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn, taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksiä. Viennistä riippuvaisena maana Suomi tarvitsee hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan, mutta etenkin merikuljetusten ja Venäjän liikenneyhteyksien edistäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää.

Näiden yhteyksien ohella selonteossa on kiinnitettävä huomiota myös Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehittämistarpeisiin, mikä on ajankohtaista kaivannaisteollisuuden voimakkaan kasvun vuoksi. Kaivannaisteollisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että sen tukena on kestävä ja logistisesti toimiva väyläverkko, jonka avulla tuotteet kuljetetaan kansainvälisille markkinoille tai jatkojalostukseen Suomessa. Kaivostoiminnan oletetaan kasvavan myös pitkällä aikavälillä, vaikka alan kasvu voi lyhyellä aikavälillä vaihdella suhdanteiden kehityksen vaikutuksesta.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä laajemminkin huomiota pohjoisen alueen liikenneyhteyksiä koskeviin näkymiin. Ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisten merireittien käyttö lisääntyy vähitellen ja myös arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa. Uusien meriväylien avautuminen voi tulevaisuudessa mullistaa koko maapallon logistiikkavirrat. Myös mahdolliset arktisten alueiden investoinnit edellyttävät merkittäviä liikenneinvestointeja.

Liikennepolitiikka tulee myös kytkeä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kokonaisuuteen, mikä tulee ottaa huomioon myös EU:n TEN-T-linjauksissa.

TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Suomen osalta aiemmat ns. prioriteettihankkeet Pohjolan kolmio, Merten moottoritiet ja Rail Baltica sekä uutena hankkeena Botnian käytävä. On lisäksi tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T-ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liikennekäytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamista. TEN-T-ydinverkkoa koskevaa komission ehdotusta tulisi siksi täydentää valtatie 5:llä ja Savonradalla sekä Oulu—Vartius-rata- ja -tieyhteyksillä.

63.  31.30.63 ja 65Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kokonaisrahoitus on noin 108 milj. euroa, joka on hieman kuluvaa vuotta enemmän. Momentin määräraha kuitenkin alenee, koska siitä kohdennetaan 1,6 milj. euroa saaristoliikenteen turvaamiseen. Kehyspäätöksen mukaan vuodesta 2013 eteenpäin joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kehysrahoitus nousee 2 milj. eurolla.

Määrärahat ovat liikenne- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nähden vaatimattomat, mutta joukkoliikennettä edistetään myös monilla muilla ratkaisuilla. Esim. Kehärataa ja Länsimetroa koskevat investoinnit lisäävät aikanaan joukkoliikennettä ja ohjaavat myös yhdyskuntarakennetta joukkoliikennettä suosivaan suuntaan. Hallitusohjelman mukaisia toimia ovat myös liityntäpysäköintipaikoituksen lisääminen, työsuhdematkalipun kehittäminen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönottaminen. Älykkään liikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan niin ikään lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, samoin aikataulujen luotettavuudella ja asemien mukavuudella ja turvallisuudella.

Junaliikenne.

Junaliikenteen ostoihin on arvioitu käytettävän ensi vuonna 43,6 milj. euroa. Momenttiin sisältyvän myöntövaltuuden (yhteensä 173,2 milj. euroa) perusteella liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat solmineet 1.1.2012 voimaan tulevat nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Valiokunta on tyytyväinen sopimusten pitkäkestoisuuteen, mikä antaa varmuuden siitä, että liikenne jatkuu nykyisessä laajuudessaan seuraavat neljä vuotta. Pitkäaikaiset sopimukset antavat mahdollisuuden myös siihen, että nykyisenlaajuinen liikenne voidaan järjestää aiempaa edullisemmin.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota VR:n henkilöliikenteessä viime aikoina esiintyneisiin ongelmiin. Junaliikenteen täsmällisyys on heikentynyt ja henkilöstön mitoitukseen on ajoittain liittynyt ongelmia. Myös lippujärjestelmään ja asiakaspalveluun on kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Valiokunta korostaa, että junaliikenteen suosion turvaaminen edellyttää jatkossa liikenteen luotettavuuden sekä myös asiakaspalvelun kehittämistä.

Lentoliikenne.

Lentoliikenteen palvelujen ostoon ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen. Tuki on katsottu tarpeelliseksi mm. alueen elinkeinoelämän kannalta, mistä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut mainitulle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen. Vuoden 2013 loppuun asti ulottuvan sopimuksen lähtökohtana on, että valtion maksuosuus on yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa, jotta kuntien maksuosuudet eivät nouse kohtuuttoman suuriksi ja jotta voidaan turvata elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset.

Alueelliseen ja paikalliseen liikenteeseen osoitetaan yhteensä 39,9 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Määräraha vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna, mistä johtuen noin 500 ostoliikennevuoroa joudutaan lakkauttamaan. Saadun selvityksen mukaan vuorojen lakkauttaminen heikentää myös asiakastuloilla toimivien vuorojen kannattavuutta, joten niitäkin jouduttaneen lakkauttamaan lähes yhtä paljon. Myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä joudutaan vähentämään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään, miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoinen asiointiliikenne voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin. On löydettävä uusia asiakaslähtöisiä keinoja, joilla liikenne voidaan järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. Myös eri hallinnonalojen järjestämiä kuljetuksia tulee tarkastella yhtenä alueellisena kokonaisuutena. Samalla on huolehdittava siitä, että erityisesti opiskelu- ja työmatkaliikenne turvataan myös pienemmissä kaupungeissa sekä kuntakeskusten välillä.

Valiokunta lisää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 1 000 000 euroa.

Valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä ensi vuonna 9,25 milj. euron määrärahalla, joka kohdennetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen. Määräraha alenee kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, joka ohjataan valtakunnalliseen liikkumisen ohjaukseen.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen osoitettu määräraha on varsin pieni liikenteen volyymeihin ja kuntien omiin panostuksiin nähden. On kuitenkin periaatteellisesti tärkeää, että valtio tukee joukkoliikenteen parantamista tukevia kehittämisohjelmia myös suurissa kaupungeissa, joiden alueella tehdään Suomen joukkoliikennematkoista noin 75 prosenttia. Suurten kaupunkiseutujen tavoitteena tulee niukoista resursseista huolimatta olla joukkoliikenne, joka on ainakin työmatkaliikenteessä aidosti kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa.

Joukkoliikenteen kehittämisrahaa on voitu hieman korottaa (2,15 milj. euroon) ja myös valtakunnallisen liikkumisen ohjauksella pyritään kasvattamaan mm. joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Mitä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä saadaan, sitä paremmat edellytykset myös liikenteenharjoittajilla on järjestää kannattavaa liikennettä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien laajentamiseen.

Momentin määrärahamuutokset:

Valiokunta lisää momentille

• 400 000 euroa Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukemiseen
• 1 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin
• 1 000 000 suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien laajentamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 99 275 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

(1. kappale kuten HE 59/2011 vp)

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Kuten valiokunta on arvonlisäverolain muuttamista koskevassa mietinnössään (VaVM 9/2011 vp) todennut, tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin. Valiokunta pitää sen vuoksi välttämättömänä, että perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa, ja tarvittaessa tehdään ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi.

(44). Valtionavustus suomalaisten televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha)

Momentin määrärahaa (1,35 milj. euroa) on käytetty turvaamaan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämistä, mutta momentti ehdotetaan poistettavaksi ensi vuoden talousarviosta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahan poistaminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan jatkumiseen, sillä siitä on vastedes tarkoitus huolehtia Yleisradio Oy:n omalla rahoituksella.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Vähintään 1 Mbit/s -nopeuksinen laajakaistayhteys on säädetty heinäkuusta 2010 lukien jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle kuuluvaksi yleispalveluksi. Hallituksen joulukuussa 2008 asettama tavoite on kuitenkin, että nopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Haja-asutusalueiden laajakaistahanke on edennyt hyvin eritahtisesti eri puolilla Suomea. Se on edennyt hyvin mm. kuntien verkkoyhtiöiden perinteisillä alueilla, mutta monin paikoin hankkeelle on ollut vaikea löytää toteuttajia. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on 40 hanketta vailla toteuttajaa. Hankkeen huonosta etenemisestä kertoo myös se, että jo vuonna 2009 myönnetty rahoitus (66 milj. euroa) on käytännössä lähes kokonaan käyttämättä. Hankkeesta ollaan parhaillaan tekemässä väliarviota.

Valiokunta pitää laajakaistahankkeen edistämistä alueellisen tasa-arvoisuuden sekä tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta erittäin tärkeänä ja korostaa sen nopeaa etenemistä. On siksi arvioitava mahdollisuudet vaihtoehtoisiin ja aiempaa kustannustehokkaampiin toteuttamistapoihin. Myös resurssien käyttöä koskevia käytäntöjä tulee kehittää ja selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista sisällyttää myös vapaa-ajanasunnot laajakaistahankkeen piiriin. Hankkeen vauhdittaminen edellyttää myös huolehtimista siitä, että yhteyksien hankkiminen ei aiheuta tilaajalle poikkeuksellisen suuria kustannuksia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että se saa selvityksen hankkeen etenemisestä kevätistuntokauden 2012 aikana.

01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ilmatieteen laitos tuottaa tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä, ja se on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Ilmatieteen laitoksen tuottamalla tiedolla on keskeinen merkitys liikenneturvallisuudelle sekä myös monille muille tahoille ja toimijoille. Viime aikoina esiintyneistä voimakkaista sääilmiöistä johtuen myös kansalaiset tarvitsevat aiempaa enemmän ajantasaisia sääennusteita ja -varoituksia, mikä on lisännyt Ilmatieteen laitoksen roolia yleisen turvallisuuden edistämisessä.

Vaarallisia sääilmiöitä koskevat varoitukset perustuvat säätutkien hyödyntämiseen, mutta tutkaverkosto ei kata koko maata kaikissa säätilanteissa. Olemassa oleva 8 tutkan verkko on tosin tarkoitus uusia vuoteen 2014 mennessä, mutta tämän jälkeenkään verkko ei ole alueellisesti kattava.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tutkaverkoston kattavuutta parannetaan, jotta erityisesti voimakkaisiin sääilmiöihin voidaan varautua aiempaa paremmin. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kaivosviranomaistoiminnan tehtävät siirtyivät 1.7.2011 lukien Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon, ja uuden kaivosviranomaisen toiminta sijoitettiin Rovaniemelle. Valiokunta korostaa tehtävien edellyttämän osaamisen merkitystä sekä huolehtimista siitä, että kaivannaistoiminnan lisääntyessä myös viranomaistehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät resurssit.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kaivos- ja malminetsinnän lupakäsittelyn tehostamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Tekesin avustusvaltuuksien määrä on 437 miljoonaa euroa, joka on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käynnissä olevia ohjelmia ei olla keskeyttämässä, mutta niille suunniteltua rahoitusta joudutaan pienentämään. Tämä tehdään mahdollisimman hallitusti, äkkiliikkeitä välttäen ja ottaen kunkin aihealueen todellinen kysyntätilanne huomioon. Rahoitus painottuu jatkossa merkittävään kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityksiin, ja panostukset erityisesti alkavan vaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin aiotaan säilyttää vähintään entisellä tasollaan. Mm. suurten yritysten rahoitukseen tehdään sen sijaan merkittäviä leikkauksia.

Valiokunta korostaa, että nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle. Rahoituksen painopisteen siirtäminen pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin on kuitenkin tässä tilanteessa perusteltua.

Pitkään jatkunut julkisen t&k-rahoituksen kasvun kausi päättyy ensi vuonna, ja resurssit vähenevät tähän vuoteen verrattuna yhteensä yli 60 milj. euroa. Myös elinkeinoelämän t&k-investoinneissa on odotettavissa lievää taantumista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) pitkäjänteiseen kehittämiseen, sillä uudelle kasvulle luodaan perustaa mm. onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta. Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin keskeistä, että tavoitteena on edelleen tki-menojen 4 prosentin bkt-osuus. Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Talousapu-neuvontatoiminta on pienimpien yritysten ja yrittäjien avuksi suunnattua maksutonta ja luottamuksellista palvelua. Toiminnan päämääränä on pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja turhien konkurssien ehkäiseminen tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapalvelua.

Saadun selvityksen mukaan talousapu-palvelua on tarkoitus tukea budjettivaroista myös ensi vuonna. Valiokunta toteaa, että neuvonnan merkitys korostuu tilanteessa, jossa suhdanteiden heikkeneminen vaikeuttaa monien pienten yritysten toimintaa.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa yrittäjien puhelinneuvontapalvelun kehittämiseen.

Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Etenkin rakennemuutostilanteessa Invest in Finlandilla on tärkeä rooli elinkeinorakenteen uudistajana ja monipuolistajana.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Invest in Finlandin liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseen Itä-Suomessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 40 472 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuudeksi esitetään 17,7 milj. euroa, joka on noin 8 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Ensi vuonna voidaan kuitenkin käyttää tältä vuodelta säästyvää valtuutta 7 miljoonalla eurolla, joten kaiken kaikkiaan ensi vuoden valtuus vastaa suunnilleen vuoden 2011 tasoa. Momentin määrärahaa ja valtuutta saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten yhteisiin ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin. Erityisinä kohteina ovat Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa toteutettavat hankkeet.

Kansainvälistymisavustuksille on ollut jatkuvasti suurta kysyntää, sillä etenkin pienillä alkavilla yrityksillä on hyvin rajoitetut resurssit pyrkiä uusille markkinoille. Tukemalla yritysten kansainvälistymistä edistetään kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja kotimaassa.

Suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen Luoteis-Venäjällä

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ns. arktisten alueiden (ml. Barentsinmeren, Murmanskin, Venäjän Karjalan, Jekaterinburgin ja Komin tasavallan) kehittymiseen liittyy. Ilmaston lämpenemisen ja teknologioiden kehittymisen myötä alueen raaka-ainevarantojen hyödyntämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, ja alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys on vähitellen kasvanut. Uusien meriväylien avautuminen muuttaa laajalti kansainvälisiä kuljetusreittejä, mikä edellyttää myös mittavaa liikenneverkkojen kehittämistä. Arktiset alueet ja niiden kasvava talous tarjoavatkin suomalaisyrityksille merkittävää vientipotentiaalia.

Valiokunta painottaa, että Suomen on oltava mukana alueen kehittymiseen liittyvissä hankkeissa. Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen Venäjä-politiikan koordinaatiota vahvistetaan, ja tätä tarkoitusta varten on perustettu Venäjä-ministerityöryhmä. Valiokunta toteaa, että Suomi toimii jo varsin aktiivisesti mm. Pietarissa, mutta jatkossa ministerityöryhmän on otettava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla toteutettavissa hankkeissa. Tällaisia ovat erityisesti energiaan, kuten kaukolämpöön sekä vesihuoltoon ja vesivoimaloihin, liittyvät hankkeet. Suomalaista osaamista on hyödynnettävä myös talvimerenkulkuun, arktiseen teknologiaan ja laivarakennukseen sekä muihin arktisen alueen liikenteeseen liittyvissä hankkeissa.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa em. seikat ja muut maitten väliseen kauppaan ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset selvitetään toimenpideohjelmineen ja määrärahoineen.

Valiokunta korostaa myös Suomen ja Venäjän välisen ohjelmayhteistyön jatkamista sekä rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä erillisissä Barentsin ja muiden arktisten alueiden strategioissa.

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksen mukaan momentin määräraha alenee säästötoimenpiteiden vuoksi 10 milj. eurosta 5 milj. euroon. Valiokunta katsoo, että taloustilanteen heikentyminen lisää tarvetta tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Etenkin pienet alkavat yritykset tarvitsevat usein jo aivan alkuvaiheen tukea, jolla edistetään liiketoimintojen käynnistämistä, kansainvälistymistä sekä uusien tutkimus- ja kehityshankkeiden aloittamista.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, jolla edistetään pk-yritysten etabloitumista Venäjälle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentin lainavaltuus on 116,8 milj. euroa, jolla kannustetaan kaikenkokoisia yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystä sekä kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta poikkeustapauksessa mahdollisuus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Esityksen mukaan maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa, kun enimmäismäärä oli 40 milj. euroa vuosina 2010 ja 2011. Vaikea taloustilanne uhkaa kuitenkin lisätä projektien kaupallisten epäonnistumisten määrää. Myös lainojen kohdistaminen merkittävältä osin suuriin pilottihankkeisiin kasvattaa yksittäisten maksuvapautuspäätösten kokoa.

Edellä mainitusta johtuen valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä korotetaan 40 miljoonaan euroon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1.— 4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 40 000 000 euroa.

(6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentin myöntövaltuutta (22,2 milj. euroa) voidaan käyttää mm. hankkeisiin, joita käynnistetään äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Valiokunta pitää hyvänä, että valtuutta on korotettu talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 128/2011 vp), jotta lisääntyneisiin rahoitustarpeisiin voidaan vastata paremmin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös rakennemuutostilanteiden hoitamiseen. On tärkeää, että korvaavien työpaikkojen luomiseksi kehitetään uusia toimintatapoja ja rahoitusmalleja sekä nykyistä paremmin toimivia tukimuotoja. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman nopea ja tarvittaessa ennakoiva reagointi rakennemuutoksiin.

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (siirtomääräraha 2 v)

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahoiksi ehdotetaan 484,4 miljoonaa euroa. Tämä on 56,4 milj. euroa enemmän kuin maaliskuun 2011 kehyspäätöksessä, mutta 51 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Momentin määräraha muutettiin vuoden 2011 kolmannessa lisäbudjetissa siirtomäärärahaksi. Valiokunta on tyytyväinen tähän muutokseen, joka merkitsee ennen kaikkea sitä, että määrärahat voidaan jatkossa käyttää täysimääräisesti. Vaikka määrärahan käyttö ei ole enää sidottu kyseiseen budjettivuoteen, valiokunta korostaa, että määräraha on pyrittävä kuitenkin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 17,1 prosenttia, joka oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden lokakuussa. Hienoisesta parannuksesta huolimatta nuorisotyöttömyys on kuitenkin edelleen huolestuttavan korkea. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onkin tärkeä ja tervetullut uudistus, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuuseen liittyen määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 55 milj. euroa, josta nyt kyseessä olevalle momentille osoitetaan 36 milj. euroa.

Valiokunta painottaa, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimakasta panostusta nuorten koulutus- ja työllistämispalveluihin ja niiden kehittämiseen sekä nuorten yksilöllisen ohjauksen ja tuen lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä myös vakavaa huomiota siihen, että työttömien nuorten lisäksi arvioidaan olevan jopa kymmeniätuhansia nuoria, jotka ovat kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolella ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Myös näiden nuorten tilanteeseen on löydettävä monipuoliset ja poikkihallinnolliset keinot syrjäytymiskehityksen riittävän varhaiseksi katkaisemiseksi.

Toinen uusi ja merkittävä hanke on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tähtäävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilun sisällöstä ja resursseista huolehditaan niin, että sen pohjalta voidaan aikanaan tehdä pysyvät ja toimivat ratkaisut kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä.

Akateeminen työttömyys on kasvanut voimakkaasti, ja korkeasti koulutettujen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Valiokunta katsoo, että korkeasti koulutetuille tarkoitetun työvoimakoulutuksen tulisi olla nykyistä räätälöidympää. On myös selvitettävä mahdollisuudet työllisyyskoulutuksen laajentamiseen siten, että työttömien osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän myös ulkomailla Suomen vientiä tukevissa teknologia- ym. hankkeissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös työttömien yhdistysten toimintaan. Työttömien yhdistykset edistävät toiminnallaan työllistymistä sekä ylläpitävät työttömien aktiivisuutta ja työkykyä. Yhdistykset ovat myös tärkeä sosiaalinen yhteisö työttömille. Rahoituksen väheneminen heikentää kuitenkin yhdistysten työllistämismahdollisuuksia.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, jotta työttömien yhdistysten työllistämistoimenpiteitä voidaan tehostaa nykytilaan verrattuna.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 485 437 000 euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

(Kuten HE 59/2011 vp)

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 4,5 milj. euroa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, ettei eduskunnan viime vuonna lisäämä määräraha sisälly talousarvioesitykseen.

Talous- ja velkaneuvonnan määrärahatilanne on ollut useina vuosina varsin tiukka, ja taloustilanteen heikentyessä palvelu- ja määrärahatarve kasvavat. Asiakasmäärien lisääntyessä jonotusajat ovat pidentyneet, ja samalla asiakkaiden ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat vapaaehtoisesti yli 50 prosenttia kuluista 21 neuvontayksikön alueella, kun vastaavasti osa kunnista ei rahoita palveluja lainkaan.

Nuorten velkaantumista ja velkaneuvonnan tarvetta pahentaa erityisesti pikavippitoiminta, jonka volyymi on edelleen kasvamassa. Pienlainoihin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty, mutta uudistuksista huolimatta pikaluotoista aiheutuneiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut nopeasti ja voimakkaasti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tavoitteena tulee valiokunnan mielestä olla, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään kokonaan vuoden 2013 alusta lukien.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 511 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha)

Vuoden 2011 alusta lukien Suomen Kuluttajaliitto ry ja Kuluttajat - Konsumenterna ry yhdistyivät Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:ksi. Kuluttajaliiton ensi vuoden määrärahaksi ehdotetaan 504 000 euroa, joka on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrärahat yhteensä vuonna 2011. Määrärahan vähennys johtuu siitä, että momentille kohdistettiin kuluvan vuoden talousarviossa tilapäinen 150 000 euron tasokorotus, joka on nyt poistettu.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kuluttajaliitto - Konsumentbörbundet ry:n toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 823 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu merkittävä vähennys, sillä menosäästöjen aikaansaamiseksi momentin määräraha alenee 18 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahasta osoitetaan osaamiskeskusohjelman toimeenpanoon 8 miljoonaa euroa (tänä vuonna 10 milj. euroa), jolloin ns. ohjelmiin sitomaton osuus on 5,6 miljoonaa euroa (tänä vuonna 22,2 milj. euroa). Tämä merkitsee noin 75 prosentin pudotusta ns. sitomattomaan kehittämisrahaan.

Momentin määrärahaa on käytetty myös koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli ns. KOKO-ohjelmaan, joka on ollut keskeinen väline alueiden omaehtoiselle kehittämiselle ja alueiden väliselle yhteistyölle. KOKO-ohjelman jatko on nyt epävarmaa, sillä ohjelman jatkaminen ei ole mahdollista kovin pienillä resursseilla.

Valiokunta pitää valitettavana, että näin mittava määrärahaleikkaus toteutetaan hyvin nopealla aikataululla, jolloin toiminnan hallittu sopeuttaminen uuteen tilanteeseen on vaikeaa. Maakunnan kehittämisraha on ollut nopea ja toimiva tapa käynnistää alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä selvityksiä ja kehittämishankkeita. Jatkossa maakunnan kehittämisrahan vaikutus maakunnille jää marginaaliseksi.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan maakuntien kehittämisrahaa tarkastellaan alueiden elinkeinojen elinvoimaa tukevien muiden mahdollisuuksien rinnalla. Paikallisen kehittämisen merkitys korostuu siten tulevina vuosina, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa.

Käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa, josta osoitetaan 150 000 euroa Russia-hankkeen edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 15 566 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 59/2011 vp)

62.  30.10.63Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikkajaosto ja maaseudun kehittämisen määrärahat (3 milj. euroa) siirretään ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Momentilta rahoitetaan myös kylätoiminnan valtakunnallista kehittämistä, johon on arvioitu käytettävän 850 000 euroa. Kylätoiminnalla edistetään asukkaiden toimeentuloa, sosiaalista hyvinvointia sekä lähipalveluiden järjestämistä. Suomen Kylätoiminta ry on valtakunnallinen yhteistyöelin, joka on mukana EU:n Leader-ohjelmassa sekä myös monien muiden paikallisten kehittämisjärjestöjen toiminnassa.

Valiokunta katsoo, että kylätoiminnalla on tärkeä tehtävä osana maaseudun kehittämistä, ja lisää momentille 200 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 223 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentin määrärahaksi esitetään 526 milj. euroa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudeksi 323 miljoonaa euroa. Valtio on näin vähentämässä vastinrahoitustaan EAKR- ja ESR-ohjelmista yhteensä 30 miljoonaa euroa, mikä johtuu aiempien vuosien (2009—2011) 20 prosentin ennakkobudjetoinnista sekä hallitusohjelmassa sovituista menosäästöistä. Vastaava vähennys on tarkoitus tehdä myös vuonna 2013.

Valtion rahoituksen väheneminen lisää kuntien rahoitusvastuuta ohjelmien toteuttamisessa, mutta kunnat eivät ole varautuneet korvaamaan vastinrahoitusta omalla rahoituksellaan, eikä kuntatalouden tilanne antane siihen muutoinkaan mahdollisuutta. Näin ohjelmien loppuunsaattaminen vaikeutuu. Mikäli Suomi ei pysty varmistamaan riittävää kansallista vastinrahaa, myös EU-rahoitus pienenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen muutokset eivät heikennä Suomen asemaa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa ja päätöksenteossa.

Resurssien vähentyessä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin liittyviä menettelyjä tehostetaan ja hallinnointiin meneviä kuluja vähennetään. Tämä korostuu tilanteessa, jossa EU:n komissio on siirtämässä hallintovelvoitteita entistä enemmän jäsenmaiden omalle vastuulle.

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessään (HE 119/2011 vp) lisännyt momentin määrärahaan 1,12 milj. euroa, jotta muutoksenhakulautakuntaan voidaan palkata lisätyövoimaa. Lisäys on erittäin tarpeellinen, sillä muutoksenhakulautakunnan työ on ollut pahoin ruuhkautunutta ja käsittelyajat pitkiä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä sekä lautakunnan toiminnan kehittämistarpeita seurataan ja arvioidaan, sillä valitukset koskevat keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden nopealla käsittelyllä on suuri merkitys kansalaisten oikeusturvan kannalta.

05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusien vireille tulleiden valvonta-asioiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Suomessa on Valvirassa ja aluehallintovirastoissa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna erittäin niukasti henkilöstöä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon valvontaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävät ja voimavarat arvioidaan, jotta varmistutaan valvonnan voimavarojen riittävyydestä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Päihdeäitien hoidon järjestäminen.

Raha-automaattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut Pidä kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja heidän perheilleen. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta on kuitenkin vuodesta 2010 lukien vähennetty; tänä vuonna tuen määrä oli vielä 1,5 milj. euroa, mutta ensi vuonna se alenee edelleen 750 000 euroon. Tarkoituksena on, että vuodesta 2013 lukien rahoitus siirtyy kokonaan kuntien vastuulle.

RAY:n tuen pienentymisen johdosta kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin on tehty kuluvan vuoden alusta 3 milj. euron lisäys. Tämän ohella eduskunta on jo kahtena vuonna lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu kuuluu lähtökohtaisesti kunnille, mutta palvelujen riittävyys riippuu kuntien budjetoinnista. Valtionosuuksien korotuksesta huolimatta kuntien määrärahat ovat vähentyneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuotta koskeva määrärahavaje on 2 250 000 euroa.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän piiriin on päässyt vuosittain noin 250 perhettä. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuualueille keskitetään vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen, joten aikanaan myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Valiokunta katsoo, että hoidon rahoitusta koskevat ongelmat tulee ratkaista ja huolehtia siitä, että tarvittava rahoituspohja varmistetaan, kunnes rahoitus saadaan pysyvälle pohjalle.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 280 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 17,5 milj. euroa, joka on säästötoimenpiteiden vuoksi 4,5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määräraha osoitetaan pääosin Kaste II -ohjelmaan, jonka sisältö vahvistetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusi Kaste-ohjelma on ainakin osin jatkumoa nykyisen Kaste-ohjelman käynnistämälle kehitystyölle.

Valiokunta korostaa myös hankkeiden vaikuttavuutta, mikä edellyttää hankkeiden priorisointia sekä tarkkaa kohdentamista. Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen näkökulmasta ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden sekä tiedonhallinnan vahvistamiseen liittyvät hankkeet ovat ajankohtaisia.

Valiokunta toteaa, että hankerahoituksen vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että hyvät käytännöt levitetään tehokkaasti kaikkien toimijoiden käyttöön. Myös määrärahojen väheneminen puoltaa toiminnan suuntaamista aiempaa selvemmin jo hyviksi todettujen käytäntöjen ja palveluinnovaatioiden levittämiseen ja juurruttamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet ovat edenneet suunniteltua hitaammin. Tietojärjestelmät ovat edelleen pirstaleisia, ne ovat monin osin vanhentuneita ja huonosti yhteensopivia. Tietojärjestelmien kehittämisestä on puuttunut valtakunnallinen ote, ja kunnat, terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet omista tarpeistaan lähteviä ratkaisuja. Myös kansallista terveysarkistoa koskeva KanTa-hanke on toteutumassa selvästi alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin.

Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu 1.9.2011 voimaan tullut laki (634/2011) selkiyttää tietojärjestelmien kehittämistä, sillä se velvoittaa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden, yhteistyön sekä yhteisten palveluiden käytön lisäämiseen. Myös KanTa-hankkeen rahoitusta on vahvistettu, ja se on aikataulutettu uudelleen. Osa järjestelmistä on jo käyttöönottovaiheessa, tai niiden pilotointi on alkamassa.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hankkeet etenevät suunitelluissa aikatauluissa ja että niiden tarvitsemista resursseista huolehditaan. On niin ikään huolehdittava kansallisen ja paikallisen tason hyvästä koordinaatiosta sekä siitä, että kehittämistyö sidotaan tiiviisti käynnissä oleviin ja käynnistyviin organisaatio- ja palvelurakennemuutoksiin.

Valiokunta painottaa järjestelmien tietoturvan ohella myös niiden käytettävyyttä, jotta järjestelmien käyttö ei vie liiaksi aikaa varsinaiselta potilastyöltä ja jotta niillä parannetaan aidosti hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Tietotekniikan tuottavuushyötyjen saavuttaminen edellyttää myös toimintatapojen uudistamista, sillä tietotekniikan käyttö ei tehosta toimintaa, ellei samalla myös totuttuja toimintatapoja ja työrutiineja virtaviivaisteta. Uusien ratkaisujen on myös oltava yhteensopivia niiden valtakunnallisten ratkaisujen kanssa, joihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä päädytään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös yksityiset palveluntuottajat otetaan hankevalmistelussa huomioon, jotta uusiin tietojärjestelmiin integroituminen sujuu ongelmitta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että momentin määrärahaa käytetään myös pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttuman tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha alenee 35 milj. euroon, sillä säästövelvoitteiden vuoksi määrärahaan kohdistuu 5 milj. euron vähennys. Määrärahan aleneminen on valitettavaa, sillä valtion rahoitusosuuden vähentyessä tutkimuksen kustannukset siirtyvät yhä enemmän kuntien maksettavaksi. Sairaalat joutuvat sisällyttämään lisääntyneet kustannukset edelleen palvelutuotteidensa hintoihin, mikä heikentää niiden kilpailukykyä.

Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon toimintayksiköillä on hyvin vähän mahdollisuuksia korvata vähentyvää valtion tutkimusrahoitusta muulla rahoituksella. Lääketeollisuuden rahoitus kliiniseen lääketutkimukseen on vähentynyt, ja myös Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta on vähennetty. Kuntien tiukan taloustilanteen vuoksi on epätodennäköistä, että kunnat lisäävät terveydenhuollon toimintayksikköjen rahoitusta tutkimustoimintaan. Käytännössä valtion rahoituksen väheneminen merkitseekin tehdyn tutkimustoiminnan sekä julkaistujen tutkimusten vähenemistä.

Valiokunta korostaa, että vastuu tutkimuksen rahoituksesta on viime kädessä valtiolla ja että talouden taantumasta huolimatta pitkäjänteisen tutkimuksen merkitys korostuu väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon haasteiden kasvaessa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 36 000 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 119/2011 vp)

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti vuonna 2009 siirtää lääkärihelikopteritoiminnan hallinnoinnin tukiyhdistyksiltä valtakunnalliselle hallinnointiyksikölle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit perustivat tätä tarkoitusta varten HEMS Hallinnointi Oy:n, joka aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen toiminta alkaa varsinaisesti vuoden 2012 alusta lukien, minkä jälkeen tukiyhdistykset eivät enää vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta.

HEMS Hallinnointi Oy:n kulujen arvioidaan olevan ensi vuonna 22,46 milj. euroa, johon on varauduttu myös momentin määrärahamitoituksessa. Tämä kattaa kuuden kopterin toiminnasta aiheutuvat hallinnointi- ja lentotoiminnan menot, minkä lisäksi sairaanhoitopiirit vastaavat lääkinnän kustannuksista.

Valiokunta pitää hyvänä, että toiminta siirtyy viranomaistoiminnaksi ja että toiminnan rahoitus saatetaan vakaalle pohjalle valtion talousarviosta rahoitettavaksi. Julkista terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää lakisääteistä viranomaistoimintaa ei voida valiokunnan mielestä rahoittaa RAY:n varoilla eikä myöskään kansalaiskeräysvaroin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminta järjestetään kustannustehokkaasti ja että se on alueellisesti mahdollisimman kattavaa.

20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelmassa todetaan, että kansallisen rokotusohjelman kehittämistarpeet arvioidaan hallituskauden aikana. Valiokunta kiirehtii arvioinnin suorittamista ja toteaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kesällä 2011 esittänyt HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Saadun selvityksen mukaan kansallisen rokotusohjelman hankintana HPV-rokotteet voidaan saada aiemmin arvioitua edullisemmin. Niiden kustannuksiksi on arvioitu tämän hetkisten hintatietojen mukaan 8,7 milj. euroa ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen vuotuiset kustannukset alenisivat noin 2—3 miljoonaan euroon. Rokotteen arvioidaan säästävän terveydenhuollon kustannuksia noin 20 vuoden aikajänteellä.

Valiokunta toteaa, että HPV-rokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa sekä myös Ahvenanmaalla.

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha vähenee hallituksen sopimien menosäästöjen johdosta 0,5 milj. euroa ja on ensi vuonna siten 4,7 milj. euroa. Vähennykset kohdistuvat talousarvioesityksen painopistetaulukon mukaan muun muassa päihteiden käytön ehkäisyn ja mielenterveyden edistämisen rahoitukseen.

Valiokunta toteaa, että väestön terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa suurelta osin muiden toimijoiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, sillä hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan mm. kaavoitukseen, rakentamiseen, sivistys- ja kulttuuritoimeen, liikenteeseen sekä liikuntaan liittyvillä ratkaisuilla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ottaa huomioon kaikessa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa, ja sen tulee sisältyä kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että terveydenhuollossa panostetaan terveyspalvelujen saatavuuden lisäksi ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Terveyden edistämisen ja terveyserojen vähentämisen kannalta vaikuttavaa on muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen ja panostaminen ennakoiviin terveystarkastuksiin sekä pitkäaikaissairaiden potilaiden (esimerkiksi muistisairaiden ja diabetespotilaiden) hoidon seurantaan.

Terveyden edistämisen kannalta on myös tärkeää, että kunnat parantavat kuntalaisten terveydentilan kehitykseen liittyvää seurantaa. Vuonna 2005 uudistettu kansanterveyslaki velvoittaa kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnassa. Kuntien tulee myös tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keväällä 2011 tehdystä selvityksestä käy ilmi, että vain noin kolmannes kunnista seurasi väestön sairastavuutta, elintapoja, elämänhallintaa tai väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ajantasaisella seurantatiedolla voidaan ohjata päätöksentekoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevaan suuntaan.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa hankkeisiin, joilla edistetään esim. päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Instituutin valtionavustus on 922 000 euroa, joka on 178 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

UKK-instituutin toimintaan saatiin aiemmin avustusta RAY:ltä, mutta kuluvasta vuodesta lähtien avustus korvattiin valtionavustuksella. Vähennys on osa yleisistä valtionhallintoon kohdistettavista säästötoimista.

Valiokunta lisää momentille 25 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 947 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan menot ovat vain noin 0,5 prosenttia koko talousarvion loppusummasta. Hallinnonalan määrärahat vähenevät noin 52 miljoonalla eurolla eli 16 prosentilla verrattuna vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen vuoteen 2020 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Pienissä määrärahoissa vähennykset ovat helposti suhteellisesti vaikutuksiltaan suurempia.

Valiokunta kiinnittää huomiota ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahoja ei ole käytettävissä rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin vuonna 2012. Rakentamiseen liittyvät säädökset ja määräykset ovat luonteeltaan hyvin kauaskantoisia. Niiden vaikutukset tulee selvittää jo valmistelun yhteydessä perusteellisesti, jotta vältetään mahdollisten rakennusvirheiden aiheuttamat ongelmat.

Valiokunta esittää lisäksi huolensa hallinnonalan tehtäviin kohdistettavien resurssien riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Tehtäviin tarvittava asiantuntemus tulee turvata ja varmistaa myös käytäntöjen yhtenäisyys koko maassa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen käytettäväksi rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 263 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa. Esityksessä ei ole huomioitu eduskunnan siihen useana vuonna tekemää 50 000 euron korotusta.

Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan. Suurin yksittäinen yleisavustus on myönnetty Pidä Saaristo Siistinä ry:lle, joka on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisjärjestöjen pitkälti vapaaehtoispohjalta tekemään työtä. Niiden suorittama valistus- ja neuvontatoiminta on merkittävää sekä ympäristöön että asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kokonaisuuksissa.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa järjestöavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 050 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Öljykuljetusten määrä Suomenlahdella on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaistunut. Öljykuljetukset lisääntyvät jatkossakin, sillä Suomenlahden itäosaan on rakennettu kaksi uutta öljyputkea. Myös muu meriliikenne on kasvanut. Suomi on pitkän ja rikkonaisen rannikkonsa vuoksi erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville laajoille haitoille ja suurille kustannuksille.

Suomen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta on jo pitkään kehitetty määrätietoisesti. Ympäristövahinkojen torjunnan valmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeriselonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisestä vuosina 2009—2018. Suomella on pieneksi valtioksi hyvä torjuntakapasiteetti, mutta asetettuihin tavoitteisiin ei vielä päästä edes naapurivaltioidemme kaluston turvin.

Valiokunta pitää hallituksen tavoin tärkeänä, että varaudutaan pitkäjänteisesti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen sekä edistetään öljytorjunnan osaamista. Öljyonnettomuusriski on liikennemäärien kasvaessa entistäkin suurempi.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Itämeri

EU:n meristrategiadirektiivi edellyttää, että EU:n merialueet, Itämeri mukaan luettuna, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston 2009 hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien tinkimätöntä toteuttamista, mitä tullaan täydentämään lähivuosina laadittavalla merenhoitosuunnitelmalla.

Merenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu kiinteä yhteistyö muiden Itämeren rantavaltioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä hyödynnetään olemassa olevia sopimuksia ja yhteistyörakenteita, kuten Itämeren suojelukomissiota (HELCOM). Myös lähialueyhteistyön kautta on kustannustehokkaasti voitu vähentää Venäjältä Suomenlahteen tulevaa ravinnekuormitusta. Lähialueyhteistyövarojen vähentyessä siirrytään myös Venäjän osalta kohti tasavertaista kumppanuutta, eikä budjettirahoitusta ole tältä osin enää saatavilla vuonna 2012.

Itämeren suojelua toteutetaan laajasti monin toimin. Valiokunta pitääkin tarpeellisena, että hallitus budjettikäsittelyn yhteydessä koordinoi Itämeren suojeluun liittyvät menot. Käsittelyssä olevalta momentilta kohdistetaan Itämeren tilan parantamiseen 3 840 000 euroa (aiemmin mom. 35.10.(23)), joka on 840 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Määrärahaa käytetään merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen, ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin. Valiokunta viittaa hallitusohjelman mukaiseen tuottavuusohjelman korvaamiseen uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ja toteaa, että momentin määrärahan hyödyntämisessä eivät saa olla esteenä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tai ministeriön tiukat henkilötyövuosikiintiöt.

Valiokunta pitää heikossa tilassa olevan Itämeren suojelua tärkeänä ja korostaa, että suojeluun kohdistettavat määrärahat tulee kohdentaa siten, että suojelutoimenpiteiden vaikuttavuus meren tilan parantamiseen on mahdollisimman suuri. Mikään hallinnonala ei myöskään voi yksin parantaa meren tilaa, vaan suojelunäkökulma on integroitava tehokkaasti kaikille hallinnonaloille. Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisen Itämeri-politiikkaa koordinoivan ryhmän perustamista siten erittäin tarpeellisena.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa Itämeren tilan parantamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 160 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 26 882 000 euron määrärahaa, joka on 778 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut, jonka hoidossa on 37 kansallispuistoa ja muita suojelualueita. Se myös ylläpitää ja kehittää alueiden virkistyskäyttöpalveluja.

Vuonna 2011 perustettiin kaksi uutta kansallispuistoa, Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot. Sipoonkorven käyntimäärät ovat nousseet voimakkaasti, ja siitä on muodostumassa suosittu virkistysalue. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan investoinnit alueen käytön ohjaukseen tulisi tästä syystä toteuttaa ensitilassa, jotta suojeluarvojen säilyttäminen sekä käytön kestävyys voidaan varmistaa.

Valiokunta toteaa, että uusia kansallispuistoja perustettaessa on varmistettava, etteivät vanhojen kansallispuistojen tarpeet jää hoitamatta. Samalla on syytä muistaa, että kansallispuistoilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja aluetalouden kannalta. Kansallispuistojen palveluihin sijoitetut varat palautuvat jopa 20-kertaisesti paikallistalouteen. Luontopalvelut ovat myös merkittävä nuorten työllistäjä. Erityisesti kesäksi palkattavalla kausityövoimalla on voitu helpottaa Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeaa työttömyystilannetta. Toiminnan rahoituksessa tulisi jatkossa huomioida nämä välilliset vaikutukset.

Momentin määrärahan lisäyksestä huolimatta virkistyspalveluihin käytettävissä olevat määrärahat vähenevät, ja Metsähallitus joutuu priorisoimaan toiminnan rahoitusta sisäisin siirroin.

Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 27 832 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 59/2011 vp)

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 10 850 000 euron määrärahaa, johon sisältyy investointiluonteisten ympäristötöiden osuutena 7,2 miljoonaa euroa aiemmalta ympäristötyöt-momentilta 35.10.(77). Varsinaisten ympäristötöiden osalta määrärahataso on kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa eli 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Merkittävä osa momentin määrärahasta suunnataan siirtoviemäreiden rakentamiseen. Siirtoviemäreillä kootaan haja-asutuksen jätevedet isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin jätevedenpuhdistamoihin. Näin päästään sekä taloudellisesti että vesiensuojelullisesti parhaaseen lopputulokseen.

Vesiensuojelu

EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden pohja- ja pintavedet, Itämeren rannikkovedet mukaan lukien, saatetaan vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Poikkeamat tavoitteesta ovat perustelluissa tapauksissa hyväksyttäviä.

Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesienhoidon toteutusohjelmasta vuosille 2010—2015 esitetään toimet, joilla vesien hyvä tila voidaan turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Monilla rannikkoalueilla ja jokivesistöillä hyvä tila voidaan saavuttaa vasta vuonna 2021 tai 2027.

Vesienhoidon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat tavoitteen saavuttamiseksi noin 1,7 miljardia euroa. Julkisen hallinnon osuuden arvioidaan olevan noin 110 miljoonaa euroa vuodessa (ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa). Suurin osa kustannuksista kohdistuu maatalouteen (70 miljoonaa euroa) ja maaperän happamuuden aiheuttamien haittojen torjuntaan (noin 14 miljoonaa euroa), joiden kustannukset voidaan kattaa osittain maatalouden ympäristötukea kohdentamalla. Muiden sektoreiden yhteenlaskettu osuus on noin 27 miljoonaa euroa, josta ympäristöhallinnon osuus on 20 miljoonaa euroa.

Valtion osallistuminen vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen rahoitukseen on välttämätöntä, jotta niihin saadaan myös muiden tahojen sitoutuminen. Vesienhoidon toteutus vaatii ympäristöministeriön lisäksi usean muun ministeriön osallistumista ja rahoitusta. Vesien hyvän tilan saavuttamisen kannalta myös tuleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sen yhteydessä tehtävät kansalliset ratkaisut ovat keskeisiä. Maatalouden tukitoimia tulisi voida kohdentaa siten, että ne edistävät myös vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteutussuunnitelmien mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi toteuttaa lähes 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä noin 15 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita. Hankkeille on myös haja-asutuksen jätevesisäädösten toimeenpanemiseksi erityinen tarve vuoden 2016 alkuun saakka, jolloin kiinteistökohtaiset järjestelmät tulee saattaa talousjätevesiasetuksen mukaisiksi tai liittää vesihuoltoverkkoon. Siirtoviemäreiden avulla saadaan niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin ja vältytään kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiselta.

Viemäriverkoston laajentamisesta huolimatta tarvitaan myös kiinteistökohtaisia jätevesiratkaisuja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Kiinteistönomistajien päätöksentekoa pyritään helpottamaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnalla, johon esitetään 1 000 000 euron määrärahaa. Määrärahalla pystytään tarjoamaan lähinnä yleisneuvontaa. Valiokunta pitää neuvontaa erittäin tarpeellisena ja toteaa, että kiinteistönomistajien tiedon lisäämiseksi olisikin samalla tärkeää herättää asiasta julkista keskustelua sekä jakaa laajasti tietoa jo ratkaistuista ongelmista.

Valiokunta korostaa toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden mahdollisimman suurta vaikuttavuutta ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä sekä pitää siirtoviemäreiden rakentamista kustannustehokkaana tapana parantaa vesien tilaa. Suhteellisen pienellä valtion tuella on merkittävä ohjaava ja käynnistävä vaikutus kuntien ja vesi- ja viemäriosuuskuntien toteuttamiin hankkeisiin. Ympäristönäkökulman lisäksi on syytä korostaa myös hankkeiden suurta työllistävää vaikutusta.

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa ympäristötyöhankkeisiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 11 750 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 59/2011 vp)

Valtuus

Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvan määrärahan tarve on enintään 5 900 000 euroa.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 50 830 000 euron määrärahaa, joka on 11 000 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Lisäyksestä merkittävä osa kohdennetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta edistävän ohjelman (METSO) hankintoihin ja korvauksiin, joihin esitetään noin 32 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahalla tavoitellaan 6 500 suojeltua hehtaaria vuonna 2012. Lisääntyvien määrärahojen käytön kannalta on tärkeää, että myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstöresurssit tehtäviin turvataan.

Momentin määrärahalisäys on tarpeellinen, sillä ohjelma on merkittävin yksittäinen hanke, jolla Suomen metsäluonnon köyhtymistä pyritään pysäyttämään. Valtioneuvoston periaatepäätös METSO-ohjelmasta on tarkoitus päivittää vuonna 2012 ja samalla päättää ohjelman jatkamisesta vuoteen 2020. Ohjelman toteutuksesta vastaavat yhdessä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Tavoitteiden tasapainoinen toteuttaminen sekä suojelualueilla että talousmetsissä edellyttää lisäpanostuksia myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, josta määrärahaa on vähennetty 3,0 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää ohjelman toteutusta tärkeänä ja toteaa sen edistävän myös merkittävästi hyvien suojelun ja kestävän käytön toimintatapojen kehittämistä metsien käsittelyssä ja suojelussa, millä on suuri merkitys ohjelman määrällisten tavoitteiden ohella.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Korjaus- ja energia-avustuksiin esitetään 55,5 miljoonan euron määrärahaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan määrärahasta on tarkoitus suunnata 37,5 miljoonaa euroa korjausavustuksiin ja energia-avustuksiin 18 miljoonaa euroa.

Määräraha on 35 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011, mikä vaatii avustusten tarkkaa kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja asetettujen ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavimpiin kohteisiin. Valiokunta pitää kuitenkin myönteisenä, että uusien hissien jälkiasentamista sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista esteettömyyden vähentämiseksi ja kotona asumisen mahdollistamiseksi voidaan edelleen tukea. Tukea ei kuitenkaan myönnetä enää hissien korjaamiseen, erillisten perusparannusten suunnitteluun eikä haja-asutusalueiden talousjätevesijärjestelmien korjaamiseen vaatimusten mukaisesti.

Määrärahan vähennyksestä 26 miljoonaa euroa kohdistuu energia-avustuksiin ja erityisesti uusiutuvan energian avustuksiin, jotka pienenevät 30 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian avustustusten väheneminen vaikeuttaa lämmitystapamuutoksia, kuten lämpöpumppujen ja pellettilämmityksen käyttöönottamista, ja hankaloittaa siten osaltaan uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuksissa käytetään noin 40 prosenttia energiasta, ja rakennusten lämmityksestä aiheutuu noin 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, joten rakennetulla ympäristöllä on muutenkin keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Asumisen ja rakentamisen ekotehokkuuden lisääminen on hyvin esillä kansallisessa toimintaohjelmassa (ERA17), joka on mainittu myös hallitusohjelmassa.

1.7.2012 voimaan tulevien uudisrakentamista koskevien energiamääräyksien avulla siirrytään kohti asetettua tavoitetta, lähes nollaenergiarakentamista vuoteen 2021 mennessä. Vuosittainen asuntojen uustuotanto on kuitenkin vain noin prosentti koko asuntokannasta. Ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, mikä painottuu vääjäämättä tulevissa perusparannuksissa. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan korjausrakentamista koskevia energiamääräyksiä, jotka on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti annettava heinäkuussa 2012.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaan suureen korjaustarpeeseen ja pitää valmisteltavien energiatehokkuutta parantavien määräysten vaikutusten arviointia välttämättömänä, jotta vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä Hometalkoot-ohjelman toteuttamista suunnitelmien mukaisesti. Momentin määrärahasta voidaan myöntää ns. terveyshaitta-avustusta terveyshaittoja aiheuttaneiden home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Muilta osin niiden aiheuttamaa korjaustarvetta avustetaan toisaalta valtion talousarviosta (esim. homekoulut mom. 29.10.34). Valiokunta katsoo, että terveyshaitta-avustusten maksaminen on erittäin tarpeellista, mutta saadun selvityksen mukaan järjestelmän toteutustapa tulisi kuitenkin harkita uudelleen. Nykyinen järjestelmä on noin sadalle vuosittaiselle hakijalle raskas, ja avustus tulee usein myöhässä.

Valiokunta toteaa, että korjaustoiminnan avustusten tarve on erittäin suuri. Avustuksilla on merkittävänä ohjaava vaikutus kalliiden korjausten aloittamisessa ja korjaustapojen valinnassa sekä suuren työllistävän vaikutuksensa myötä myös harmaan talouden ehkäisemisessä. Taloudellisen taakan keventämiseksi valiokunnan kuulemisissa esiin nousi erityisesti täydennysrakentaminen, jossa lisärakentamisoikeudesta kertyviä varoja voidaan käyttää korjausten rahoittamiseen. Valiokunta pitää myös mielenkiintoisina erilaisia rahoituksen laskentamalleja, joissa korjauskustannuksia katetaan laskennallisesti syntyvillä säästöillä.

Valiokunta on huolissaan momentin määrärahan riittävyydestä sekä avustusten myöntämisperusteiden kiristämisestä ja korostaa, että muutosten vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja myöntämisperusteita tulee myös taloudellisen tilanteen salliessa tarkastella uudelleen.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 800 000 euroa energia-avustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 56 300 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 59/2011 vp)

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Valtion asuntorahastosta myönnettävien uusien korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on 1 025 miljoonaa euroa. Sillä arvioidaan tuettavan noin 7 000 uuden korkotukiasunnon rakentamista. Lisäksi varaudutaan 2 000 täytetakauksellisen ns. välimallin mukaisen vuokra-asunnon tukemiseen. Vuoden 2011 perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei voimassaoleva välimalli juurikaan ole houkutellut rakennuttajia.

Viime vuosina valtion tukema asuntotuotanto on painottunut erityisesti erityisryhmille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin ja kohtuuhintaisia valtion tukemia tavallisia vuokra-asuntoja on rakennettu selvästi vähemmän kuin hyväksymisvaltuus olisi mahdollistanut. Hallituksen tavoitteena on erityisesti tavallisten vuokra-asuntojen rakentamisen edistäminen. Valiokunta pitää myönteisenä toimijoiden kiinnostuksen lisäämiseksi tehtyä normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen osoitettua korkotukilainan perusomavastuun puolittamista (1,7 %) vuoden 2014 loppuun saakka. Muutoksen konkreettinen vaikutus riippuu lähinnä korkotason kehityksestä.

Valiokunta toteaa, että on erittäin tärkeää saada valtion asuntorahaston hyväksymisvaltuus täysimääräisesti käyttöön heti vuoden alusta alkaen. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta nostaa esiin myös yleishyödyllisyystyöryhmän ehdotusten toteuttamisen ainakin siltä osin, ettei rajoitteista vapautuva tuotanto estä uuden tuotannon käynnistämistä samaan taloyhteisöön.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on esitettyä valtuutta suurempi ja tarve näyttää tämän syksyn tietojen mukaan kasvavan nopeasti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Rakentamishalukkuutta saattaa lisätä omistusoikeusasuntojen rakentamisen väheneminen, korkotason yleinen kehitys ja edellä mainittu vuokra-asuntojen perusomavastuukoron puolitus sekä mahdollisesti alenevat rakennuskustannukset. Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden lisäämiseen on siten varauduttava, jos rakentamishalukkuus ja taloudellinen tilanne sitä vaativat.

Asumisoikeusasunnot. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös riittävään asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Asumisoikeusasuntojen kysyntä on selvästi kasvanut, ja niitä jonottaa jo yli 6 000 hakijaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 40 000 asumisoikeusasunnon määrä voitaisiin olemassa olevan tarpeen perusteella kaksinkertaistaa kymmenessä vuodessa. Asumisoikeusasuminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon muiden hallintamuotojen rinnalle ja monipuolistaa asuntotarjontaa.

Erityisryhmien asuminen.

Erityisryhmien avustusvaltuudeksi esitettyä 110 miljoonan euron valtuutta voidaan pitää kohtuullisena. Erityisryhmien asuntojen tarve tulee kuitenkin kasvamaan mm. väestön ikääntymisen ja muistisairaiden määrän kasvun sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkamisen ja kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Valtuuden riittävyyttä tulee seurata ja tarvittaessa palata sen korottamiseen lisätalousarvion kautta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Asumisen rahoitus- ja tutkimuskeskus voi käyttää 700 000 euroa asuntorahaston varoista asumisen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näin tuetaan hankkeita, jotka kohdentuvat mm. asuntojen, asuinalueiden sekä ARA-tuotannon kehittämiseen sekä energiakäytöltään tehokkaaseen asuntojen peruskorjaamiseen. Hankkeet ovat käytännönläheisiä ja poikkeavat ministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksella toteutettavista vaikuttavuusselvityksistä.

Asumisneuvonnan toiminnan tukemiseen esitettävää uutta 600 000 euron avustusvaltuutta valiokunta pitää myös hyvin tarpeellisena. Sen turvin voidaan mm. ehkäistä asunnottomuutta ja edistää vanhusten sekä mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen ja -olojen parantamista.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tukipalveluiden turvaamiseen Kaste-ohjelman rahoituksella. Tukihenkilöstön avulla on pystytty puuttumaan tehokkaasti erityisesti nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 1 350 000 euron määrärahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Määrärahaa myönnetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Vanhan rakennuksen suojeluarvot säilyttävä ylläpito voi vaatia suurtakin panosta. Tästä syytä on kohtuullista, että valtio voi edelleen pieneltä osin tukea kiinteistöjen omistajien suojelutyötä.