VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2001 vp

VaVM 37/2001 vp - HE 115/2001 vp HE 206/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2002

Hallituksen esitys vuoden 2002 talousarvioesityksen (HE 115/2001 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 12 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2002 (HE 115/2001 vp).

Lisäksi eduskunta on 20 päivänä marraskuuta lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan edellä mainittua hallituksen esitystä täydentävän hallituksen esityksen (HE 206/2001 vp).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa esityksistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat 25.10.2001 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

TAA 1/2001 vp Hannu Aho /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien Perho—Kinnula kunnostamiseen 31.24.21

TAA 2/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Tuloverokertymän arvioidun tuoton vähentäminen takausvelkojen korkojen vähennysoikeuden vuoksi  11.01.01

TAA 3/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Henkilöliikenteen arvonlisäverotuoton vähentäminen 11.04.01

TAA 4/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Polttoaineveron budjettiperusteinen alentaminen 11.08.07

TAA 5/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen eduskunnan kanslialle kahden toimistotyöntekijän palkkaamiseen 22.02.21

TAA 6/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen eduskunnan puhelinvaihteenhoitajien palkkauksen korjaamiseen 22.02.21

TAA 7/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kansanedustajien avustajien palkkoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.21

TAA 8/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Eduskunnan lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.74

TAA 9/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen neljän uuden esittelijän palkkaamiseen oikeusasiamiehen kansiaan 22.14.21

TAA 10/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen uusien virkojen perustamiseen Valtiontalouden tarkastusvirastoon 22.40.21

TAA 11/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Valtiontalouden tarkastusviraston toimintamenoihin 22.40.21

TAA 12/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Eduskuntaryhmien ryhmäkanslioita varten ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.99.21

TAA 13/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Miss Maailma -kisojen saamiseksi Suomeen 23

TAA 14/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Oikeuskanslerinvirastolle neljän esittelijän palkkaamiseen 23.03.21

TAA 15/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Puoluetukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.27.50

TAA 16/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.99.24

TAA 17/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen (varsinainen kehitysyhteistyö) 24.30.66

TAA 18/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.30.66

TAA 19/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Keski- ja Itä-Euroopan sekä IVY-maiden yhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.50.66

TAA 20/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Tilapäiseen edustukseen kansainvälisissä neuvotteluissa ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.21

TAA 21/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.30.22

TAA 22/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.22

TAA 23/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Siviilihenkilöstön kriisinhallintamenojen maksamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 24.99.25

TAA 24/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomi-tietoisuutta lisäävään kampanjaan 24.99.50

TAA 25/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen hädänalaisten Suomen kansalaisten avustamiseen 24.99.51

TAA 26/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen takuuvelallisten aseman selvittämiseen 25.01.21

TAA 27/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rikoksen uhrin käsikirjan julkaisemiseen 25.01.51

TAA 28/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rikosvahinkojen korvaamiseen valtion varoista 25.01.51

TAA 29/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereella toimivalle Kriminaalihuoltoyhdistykselle 25.01.51

TAA 30/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen turkistarhaajiin kohdistuneiden tarhaiskujen korvauksiin 25.01.51

TAA 31/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen todistajanpalkkioiden korottamiseen 25.10.29

TAA 32/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen oikeusaputoimistojen palvelutason parantamiseen 25.30.21

TAA 33/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Maksuttomaan oikeudenkäyntiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.30.50

TAA 34/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen syyttäjänvirkojen perustamiseen 25.40.21

TAA 35/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ulosottomiesten jatkokoulutuksen tehostamiseen 25.40.21

TAA 36/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vanginvartijoiden palkkauksen tasokorotukseen 25.01.21

TAA 37/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vankiloiden henkilökunnan koulutukseen 25.01.21

TAA 38/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Vankeinhoidon toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 25.50.21

TAA 39/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lisätyövoiman hankkimiseen Ulkomaalaisvirastolle 26.02.21

TAA 40/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kihlakunnanvirastojen yhteisiin toimintamenoihin 26.07.21

TAA 41/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen avoinna olevien poliisivirkojen täyttämiseen 26.75.21

TAA 42/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen erikoisryhmän perustamiseen poliisille lisääntyneiden raiskausrikosten tutkintaan 26.75.21

TAA 43/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen poliisin huumekoirien hankintaan ja koulutukseen  26.75.21

TAA 44/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen huumerikostutkinnan teknisen välineistön hankintaan 26.75.21

TAA 45/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen keskusrikospoliisin laboratoriolaitteiden hankkimiseen 26.75.21

TAA 46/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kolmen pelastushelikopterin hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 47/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen liikennevalvontakameroiden hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 48/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen liikkuvan poliisin tutkien uudistamiseen 26.75.21

TAA 49/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lähestymiskieltojen valvomisesta aiheutuviin kustannuksiin 26.75.21

TAA 50/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen merietsintäkaluston hankkimiseen poliisille 26.75.21

TAA 51/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen nuorten poliisimiesten ja -naisten palkkatason korottamiseen 26.75.21

TAA 52/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen poliisin autokaluston uusimiseen 26.75.21

TAA 53/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen poliisin erityismenoihin 26.75.21

TAA 54/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 55/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rikoksen kautta saadun omaisuuden jäljittämisen tehostamiseen 26.75.21

TAA 56/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen siviilipoliisien palkkaukseen kansainvälisissä tehtävissä 26.75.21

TAA 57/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vartijoiden palkkaamiseen keskusrikospoliisin toimitalon tiloihin 26.75.21

TAA 58/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vihjepalkkioiden maksamiseen rikostutkinnassa 26.75.21

TAA 59/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen pelastushelikopterien toiminnasta aiheutuviin menoihin 26.80.22

TAA 60/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen uusien rajavartijoiden palkkaamiseen rajavartiostolle 26.90.21

TAA 61/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kahden pelastushelikopterin hankkimiseen rajavartiolaitokselle 26.90.70

TAA 62/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen avustamiseen 26.97.34

TAA 63/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 64/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämiseen 26.98.43

TAA 65/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Lylyn varikon rakennustöihin 27.01.74

TAA 66/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kevyiden ilmatorjuntaohjusten hankkimiseen puolustusvoimille 27.10.16

TAA 67/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Patria—Vammas Oy:n teollisuuslaitosten tilauskannan kehittämiseen 27.10.16

TAA 68/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien maamiinakannan uusimiseen 27.10.16

TAA 69/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen henkilöstön lisäämiseen Sota-arkistoon 27.10.21

TAA 70/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ilmavoimien lentäjien palkkaukseen 27.10.21

TAA 71/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kertausharjoitusten lisäämiseen puolustusvoimissa 27.10.21

TAA 72/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Oriveden asevarikon toimintojen kehittämiseen 27.10.21

TAA 73/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Sääksjärven varikon toimintojen kehittämiseen 27.10.21

TAA 74/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Vammalan varikon toimintojen kehittämiseen 27.10.21

TAA 75/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen varusmiesten päivärahan korottamiseen 27.10.21

TAA 76/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toimintaan 26.90.21

TAA 77/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50

TAA 78/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen verotuksen tehotarkkailuun 28.18.21

TAA 79/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.40.21

TAA 80/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Ahvenanmaan tasoitusmaksuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.39.30

TAA 81/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Ahvenanmaata koskevaan verohyvitykseen ehdotetun määrärahan poistaminen 28.39.31

TAA 82/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Arpajaisveron tuoton palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.39.40

TAA 83/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen tullin huumekoirien hankkimiseen ja kouluttamiseen 28.40.21

TAA 84/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen tullilaitoksen voimavarojen lisäämiseen 28.40.21

TAA 85/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Tilastokeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.52.21

TAA 86/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vankiloiden turvallisuusjärjestelmien tehostamiseen 28.60

TAA 87/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Postin, Telelaitoksen ja Postipankin avustuskassa Yhteistuen jäsenille aiheutuneiden tappioiden korvaamiseen 28.82

TAA 88/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Euroopan unionille suoritettaviin maksuosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 28.90.66

TAA 89/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.08.25

TAA 90/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen aloituspaikkojen lisäämiseen Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 29.10.21

TAA 91/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.10.21

TAA 92/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen lisäämiseen Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 29.10.21

TAA 93/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen korkeakoulun toimintamenoihin 29.10.21

TAA 94/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopiston toimintamenoihin 29.10.21

TAA 95/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Harjoittelukoulujen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.10.24

TAA 96/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen opintorahan indeksikorotukseen 29.70.55

TAA 97/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kuraattori-vahtimestareiden palkkaamiseen kouluihin 29.40.21

TAA 98/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Yleissivistävän koulutuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.40.21

TAA 99/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ajokoulutuksen aloittamiseen lukioissa ja ammattioppilaitoksissa 29.40.30

TAA 100/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen esiopetuksen matkakustannuksiin 29.40.30

TAA 101/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen opetustoimen valtionosuutta koskevan täysimääräisen indeksikorotuksen maksamiseen 29.40.30

TAA 102/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen koulujen homehaittojen poistamiseen 29.40.34

TAA 103/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vammaisten lasten koulutukseen tarvittavien ohjaajien koulutukseen 29.60

TAA 104/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.60.31

TAA 105/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kansanopistojen käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.69.50

TAA 106/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n toiminnan tukemiseen 29.69.53

TAA 107/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden asumislisän korottamiseen 29.70.55

TAA 108/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.50

TAA 109/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tieteen tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.53

TAA 110/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Ufo-keskus ry:n toiminnan tukemiseen 29.88.54

TAA 111/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Eräiden tieteellisten instituuttien avustamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.54

TAA 112/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kansainvälisten tiedejärjestöjen rahoitusosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.88.66

TAA 113/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Museovirastolle arkeologisiin kaivauksiin 29.90.24

TAA 114/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Valtion elokuvatarkastamon toimintamenoihin 29.90.27

TAA 115/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Komediateatterin tukemiseen 29.90.31

TAA 116/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Teatterin toiminnan tukemiseen 29.90.31

TAA 117/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Teattereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.31

TAA 118/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Urjalan Pentinkulman päivien järjestämiseen 29.90.52

TAA 119/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Äkäslompolon kyläyhdistyksen toimintaan 29.90.33

TAA 120/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen historiallisesti arvokkaiden tanssilavojen kunnostamiseen 29.90.50

TAA 121/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen muistomerkin pystyttämiseen edesmenneelle taiteilija Pertti "Spede" Pasaselle 29.90.52

TAA 122/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Museovirastolle historiallisten kyläyhteisöjen säilyttämiseen 29.90.50

TAA 123/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen mustalaisten kulttuuritoimintojen tukemiseen 29.90.50

TAA 124/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Oma-Tupa-nimisen kiinteistön kunnostamiseen Ikaalisissa 29.90.50

TAA 125/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen pienten pakolaisryhmien sosiaalisen yhteistoiminnan kehittämiseen 29.90.50

TAA 126/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pispalan Moreeni ry:n toiminnan tukemiseen 29.90.50

TAA 127/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Ponsila-nimisen seuratalon kunnostamiseen Ikaalisissa 29.90.50

TAA 128/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen seurantalojen kunnostamiseen 29.90.50

TAA 129/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.51

TAA 130/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Ahaa-teatterin tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 131/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen harrastajateattereiden tukemiseen 29.90.52

TAA 132/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Haverin kaivoksen kunnostamiseen kaivosmuseoksi Viljakkalassa 29.90.52

TAA 133/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Helsingin poliisisoittokunnan ja poliisikuoron toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 134/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Ivalon huuliharppufestivaalien toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 135/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen katsomokaton rakentamiseen Myllykolun kesäteatteriin Hämeenkyrössä 29.90.52

TAA 136/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kurun oopperayhdistyksen toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 137/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Lenin-museon toiminnan tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 138/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Mukamas-teatterin tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 139/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pispalan Sottiisi -musiikkitapahtuman tukemiseen 29.90.52

TAA 140/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pyynikin kesäteatterin tukemiseen Tampereella  29.90.52

TAA 141/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Rämsöön Kovan Teknolokian päivien avustamiseen Pirkanmaalla 29.90.52

TAA 142/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden liiton toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 143/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen elokuvasäätiölle 29.90.52

TAA 144/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen harmonikkainstituutin toiminnan tukemiseen 29.90.52

TAA 145/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Teatteri Telakan tukemiseen Tampereella 29.90.52

TAA 146/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen trokarien muistopatsaan pystyttämiseen Tampereelle 29.90.52

TAA 147/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Työväen musiikkitapahtuman tukemiseen Valkeakoskella 29.90.52

TAA 148/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vanhanaikaisten mottimestaruuskilpailujen järjestämiseen Suomessa 29.90.52

TAA 149/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Taiteen tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.90.52

TAA 150/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen 29.90.72

TAA 151/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuviin menoihin 29.90.95

TAA 152/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ampumahiihtäjien valmennustoiminnan tukemiseen 29.98.50

TAA 153/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Hämeenlinnan Ahveniston olympiauimalan kunnostamiseen 29.98.50

TAA 154/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen jääkiekko- ja jalkapalloseura Jokereiden avustamiseen 29.98.50

TAA 155/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen saappaanheiton, akankannon ja suutelemisen yhdistelmäkisan maailmanmestaruuskilpailujen järjestämiseen Suomessa 29.98.50

TAA 156/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen hiihtoliitolle hiihtäjien valmentamiseen 29.98.50

TAA 157/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ulkomaalaisen juoksuvalmentajan palkkaamiseen 29.98.50

TAA 158/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ulkomaalaisen huippuvalmentajan palkkaamiseen jalkapallomaajoukkueelle 29.98.50

TAA 159/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Vatulan ampuma- ja hiihtokeskuksen suunnitteluun Ikaalisissa 29.98.50

TAA 160/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Liikuntatoimeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.98.50

TAA 161/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.98.50

TAA 162/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Nuorisonkasvatustyön tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.99.50

TAA 163/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 164/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen 30.01.47

TAA 165/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maatalouden kansainvälisen yhteistyön rahoittamiseen 30.04.26

TAA 166/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Maa- ja metsätalouden kansainväliseen yhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.04.26

TAA 167/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräisiin jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.04.66

TAA 168/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 30.12.41

TAA 169/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maatalouden EU-tulotukeen 30.12.43

TAA 170/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Maatalouden ympäristötukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.12.45

TAA 171/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen suomalaisten erityistuotteiden markkinointiin 30.13.43

TAA 172/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Luomutuotannon tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.13.43

TAA 173/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Maataloustuotannon lopettamistukiin ja pellonmetsitystukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.13.47

TAA 174/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen maatilamatkailun organisointiin 30.14

TAA 175/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen 30.14.49

TAA 176/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen LEADER- ja POMO-ohjelmien tehostamiseen 30.14.62

TAA 177/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 30.14.63

TAA 178/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maaseudun kehittämiseen 30.14.63

TAA 179/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sienikannan keräämisen ja sienien ulkomaanviennin edistämiseen 30.12.41

TAA 180/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kotimaisen grillihiilituotannon käynnistämiseen 30.14.61

TAA 181/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen luontaistaloudessa elämisen mahdollisuuksien tutkimiseen 30.14.63

TAA 182/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen perustettavalle Muna Oy Muurahainen -yhtiölle muurahaisenmunien keräilyn ja markkinoinnin organisoimiseen 30.13.43

TAA 183/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen yrttiviljelyn kehittämiseen 30.14.63

TAA 184/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen hevosjalostusseuralle 30.15.44

TAA 185/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen 4H-yhdistysten toiminnan tukemiseen 30.15.45

TAA 186/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen metsäpuiden siemenhuoltoon 30.31.25

TAA 187/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioiden valtionapuun ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.31.42

TAA 188/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Metsien perusparannukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.32.77

TAA 189/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen metsästysseuroille peltopyykannan elvyttämiseen 30.41.50

TAA 190/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien henkilövahinkojen korvaamiseen 30.41.42

TAA 191/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen poronhoidon edistämiseen Satakunnassa ja Pirkanmaalla 30.41.43

TAA 192/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 193/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kalanistutuksiin Lapin vesistöissä 30.41.51

TAA 194/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen vesistötutkimuksen aloittamiseen 30.51.22

TAA 195/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen toimintamenoihin 30.71.21

TAA 196/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen urheiluseura Nousevan Voiman seuratalon kunnostamiseen Ikaalisissa 29.90.50

TAA 197/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Aureen paikallistien 14272 kunnostamiseen Parkanossa 31.24.21

TAA 198/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Haaralan—Vedenpään paikallistien 16543 kunnostamiseen Mäntässä 31.24.21

TAA 199/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Haukijärven, Heinijärven ja Kyröspohjan paikallisteiden kunnostamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 200/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen hirviaitojen rakentamiseen kolmostielle Patrakan notkoon Ikaalisissa 31.24.21

TAA 201/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Hyynilän ja Haukijärven välisen tieosuuden peruskorjaukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 202/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Höytölän paikallistien 13265 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 203/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Inkulan vanhan kivisillan kunnostamiseen Viljakkalassa 31.24.21

TAA 204/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Ivalosta Nellimiin johtavan tien kunnostukseen  31.24.21

TAA 205/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Jumesniemen tien 2622 kunnostamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 206/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kallionkielen tien 13273 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 207/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kankarin paikallistien 13341 kunnostamiseen Kihniössä 31.24.21

TAA 208/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Karpanperän paikallistien 13281 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 209/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Karttiperän—Hirviperän paikallistien 13357 kunnostamiseen Parkanossa 31.24.21

TAA 210/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kehron paikallistien 13719 kunnostamiseen Vesilahdella Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 211/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vanattaran paikallistielle 13779 Lempäälässä 31.24.21

TAA 212/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kierikkalan paikallistien 13131 kunnostamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 213/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kilvakkalan—Jämijärven maantien rakentamiseen 31.24.21

TAA 214/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kivisalmen tien 14017 peruskunnostukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 215/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Komin—Koivistonkylän—Mäihälahden tien peruskunnostukseen Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Viljakkalan alueella 31.24.21

TAA 216/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kovelahden tien 2611 päällysteen uusimiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 217/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kyröskosken maantiesillan uudistamiseen 31.24.21

TAA 218/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Leppäsjärven paikallistien peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 219/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Marjamäen—Savon tien 3110 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 220/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Naarmin ja Korhusvallin paikallisteiden kunnostamiseen Kihniössä 31.24.21

TAA 221/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 13322 (Vatunen), 13323 (Vanhatalo) ja 13321 (Kastula) korjaamiseen Parkanossa 31.24.21

TAA 222/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 12989 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 223/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 13089 ja eräiden muiden teiden kunnostamiseen Mouhijärvellä 31.24.21

TAA 224/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 13337 kunnostamiseen Parkanon Kuivasjärvellä Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 225/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 13741 kunnostamiseen Metsäkansassa Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 226/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 13761 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 227/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 14359 kunnostamiseen Virroilla 31.24.21

TAA 228/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Palinperän paikallistien 13113 ja Vasun paikallistien 13115 peruskorjaukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 229/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pertan—Salon paikallistien kunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 230/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Perämaan paikallistien 13105 kunnostamiseen Mouhijärvellä Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 231/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Poltin paikallistien 13271 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 232/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pääjärven paikallistien 13283 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 233/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Raivalan—Suomijärven paikallistien 13247 kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 234/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rautatiesillan uusimiseen tiellä 2761 Mansoniemi—Raivala 31.24.21

TAA 235/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Riitialan—Kovelahden tien 13263 peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 236/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Seitsemisen paikallistien 13287 peruskunnostukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 237/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Sikurin risteyksen tievalaistukseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 238/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Sisätön ja Kuruntien välisen tieosuuden 2764 kunnostamiseen Ikaalisten ja Viljakkalan alueella Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 239/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sorapintaisten paikallisteiden kesäkunnostukseen 31.24.21

TAA 240/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sorapintaisten paikallisteiden kesäkunnostukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 241/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Sorvajärven paikallistien 14251 peruskunnostukseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 242/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suodenniemi—Kilvakkala-tien 2594 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 243/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Takamaan paikallistien peruskorjaamiseen Hämeenkyrössä 31.24.21

TAA 244/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen teiden 13113 ja 13115 kunnostamiseen Hämeenkyrön Järvenkylän ja Ikaalisten Vatulan välillä 31.24.21

TAA 245/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen tien 13751 Narva—Krääkkiö kunnostamiseen Hämeen tiepiirissä 31.24.21

TAA 246/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tunkelon paikallistien 14247 kunnostamiseen Längelmäellä 31.24.21

TAA 247/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Uurasjärven paikallistien päällystämiseen ja varustamiseen tarpeellisilla liikennemerkeillä 31.24.21

TAA 248/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtatien 3 turvallisuusjärjestelyihin välillä Hämeenkyrö—Parkano 31.24.21

TAA 249/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Vaskiveden—Mustajärven paikallistien 14339 kunnostamiseen Ruovedellä 31.24.21

TAA 250/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Välikylän paikallistien 13243 kunnostamiseen Ikaalisissa 31.24.21

TAA 251/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen yleisten teiden peruskunnostukseen 31.24.21

TAA 252/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Ylöjärven ja Kurun välisen tien peruskunnostukseen 31.24.21

TAA 253/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen ohitustien Lakalaiva—Ylöjärvi rakentamiseen 31.24.79

TAA 254/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtatien 9 perusparantamiseen välillä Orivesi—Jämsä 31.24.79

TAA 255/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 256/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pyhäjärven ym. laivaliikenteen matkustajasatamien kunnostamiseen 31.32.30

TAA 257/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Runoilijan reitin matkustajasatamien kunnostamiseen 31.32.30

TAA 258/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen alikulkutunnelin rakentamiseen Sisättöön Tampereen—Parkanon radalle 31.40.21

TAA 259/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Jämsän—Oriveden rataosan kunnostukseen 31.40.21

TAA 260/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Oriveden—Haapamäen radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 261/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rautateiden perusradanpitoon 31.40.21

TAA 262/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Turku—Uusikaupunki-radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 263/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kerava—Kytömaa-ohitusraiteen rakentamiseen Tampereen radalle 31.40.21

TAA 264/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen oikoradan rakentamiseen Keravalta Lahteen 31.40.77

TAA 265/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lennonjohtajien koulutuksen lisäämiseen 29.69.51

TAA 266/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden linja-autoliikenteen tukemiseen 31.60.63

TAA 267/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Merenkurkun laivamatkailun tukemiseen 31.60.63

TAA 268/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Sanomalehdistön tukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 31.72.42

TAA 269/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toiminnan tukemiseen 32.10.22

TAA 270/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen työvoima- ja elinkeinokeskuksille 32.10.22

TAA 271/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen puuosaamisen kehittämiseen Suomessa 32.20.27

TAA 272/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistämiseen 32.20.41

TAA 273/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 274/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Joulumaan lisärahoitukseen 32.30.45

TAA 275/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 32.30.45

TAA 276/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen korkotukeen pk-yritysten investointeja varten 32.30.50

TAA 277/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjien yritystoimintaan 32.30.50

TAA 278/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maaseudun kyläkauppojen ja kauppa-autojen toiminnan tukemiseen 32.30.62

TAA 279/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kilpailuvirastolle ehdotetun määrärahan vähentäminen 32.40.26

TAA 280/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen tuotantoideoita koskevaan kansalliseen kilpailuun 32.50

TAA 281/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetun määrärahan vähentäminen  32.50.21

TAA 282/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja energiatiedotukseen 32.60.27

TAA 283/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen nestemäisten polttoaineiden kehittelyyn kotimaisesta bioraaka-aineesta 32.60.27

TAA 284/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40

TAA 285/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen puun käytön edistämiseen polttoaineena 32.60.40

TAA 286/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen osake-enemmistön hankkimiseen perustettavasta Muna Oy Muurahainen -nimisestä yhtiöstä 32.70.88

TAA 287/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen aviosuhdeviraston ja avioasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

TAA 288/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lapsiasiamiehen viran perustamiseen 33.01.21

TAA 289/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen prostituoitujen sosiaalisen aseman selvittämiseen 33.02.21

TAA 290/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen tarkastuslautakunnan toimintaan 33.04.21

TAA 291/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenoihin 33.06.21

TAA 292/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtion mielisairaaloiden toimintamenoihin 33.14.21

TAA 293/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kansainvälisen adoptiotoiminnan tukemiseen 33.15

TAA 294/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen äitiysavustuksen korottamiseen 33.15.51

TAA 295/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lapsilisien maksuikärajan nostamiseksi 18 vuoteen 33.15.52

TAA 296/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen työttömien peruspäivärahan korottamiseen 33.17.51

TAA 297/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen hierojan antaman hoidon sisällyttämiseksi sairausvakuutuskorvauksen piiriin 33.18.60

TAA 298/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten omavastuuosuuden alentamiseen 33.18.60

TAA 299/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen syöpälääkkeiden Kela-korvauksen laajentamiseen 33.18.60

TAA 300/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Viagra-lääkityksen saamiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden piiriin 33.18.60

TAA 301/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan maksamiseen eläkeläisille 33.19.60

TAA 302/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamiseen eläkeläisille 33.19.60

TAA 303/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rintamasotilaseläkkeiden korottamiseen 33.21.52

TAA 304/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vuonna 1926 syntyneiden veteraanien ottamiseksi rintamasotilastunnuksen piiriin 33.21.52

TAA 305/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen korottamiseen 33.21.52

TAA 306/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen hautausavun maksamiseen veteraanitunnuksen saaneille 33.22.50

TAA 307/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sotilasvammakorvausten korottamiseen 33.22.50

TAA 308/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 33.22.56

TAA 309/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.22.59

TAA 310/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen partisaanien Itä- ja Pohjois-Suomessa aiheuttamien kärsimysten korvaamiseen 33.23.30

TAA 311/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen kotiuttamisrahan maksamiseen asevelvollisille 33.28

TAA 312/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sotilasavustusten maksamiseen varusmiehen vanhemmille 33.28.50

TAA 313/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen keskussairaaloiden erikoissairaanhoidon tehostamiseen 33.32.30

TAA 314/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin 33.32.30

TAA 315/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tehostamiseen 33.32.30

TAA 316/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ostopalveluiden rahoittamiseen leikkausjonojen purkamiseksi 33.32.30

TAA 317/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin 33.32.30

TAA 318/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pitkäniemen sairaalan peruskorjaukseen Nokialla 33.32.31

TAA 319/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen yliopistollisen sairaalan laitehankintoihin 33.32.31

TAA 320/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 33.32.32

TAA 321/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen HIV-tutkimuksen tehostamiseen 33.32.32

TAA 322/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen keliakian syiden tutkimiseen 33.32.32

TAA 323/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 33.32.35

TAA 324/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.32.39

TAA 325/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen terveysvalvonnan määrärahoihin 33.53.23

TAA 326/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen huumeenkäyttäjien pakkohoidon suunnitteluun ja organisointiin 33.53.50

TAA 327/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen terveyden edistämistä koskevaan toimintaan 33.53.50

TAA 328/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen terveyskasvatukseen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentämiseen 33.53.50

TAA 329/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vuosilomarahan palauttamiseen pienyrittäjille 33.57

TAA 330/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin 33.57.40

TAA 331/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen AA-toiminnan taloudelliseen tukemiseen 33.92.50

TAA 332/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen afasiayhdistysten tukemiseen 33.92.50

TAA 333/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Aseman Lapset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 334/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ensikotien toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 335/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen huumenuorten hoidon kehittämiseen 33.92.50

TAA 336/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Irti huumeista -yhdistyksen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 337/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Itä-Ikaalisten Kehitys ry:lle arvokkaan toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 338/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 339/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Käpy ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 340/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 341/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Nuorten turvakodin toimintaan Tampereella 33.92.50

TAA 342/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Omaiset Mielenterveystyön Tukena ry:lle 33.92.50

TAA 343/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 33.92.50

TAA 344/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Opaskoirayhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 345/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pelastusarmeijan Tampereen tukipisteen toimintaan 33.92.50

TAA 346/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Epilepsiayhdistyksen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 347/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 348/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 349/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen päivittäiseen tilapäisapuun kotona asuville vanhuksille 33.92.50

TAA 350/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien puolisoiden kuntouttamiseen 33.92.50

TAA 351/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen Kuurosokeat ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 352/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen Mielenterveysseuran toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 353/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen pelastusarmeijan valtakunnallisen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 354/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston tukemiseen 33.92.50

TAA 355/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen syöpäyhdistysten toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 356/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Eläkeläiset ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 357/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Keuhkovammayhdistyksen toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 358/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Kuurojen Yhdistyksen ja Tampereen Kuurot Urheilijat ry:n tukemiseen 33.92.50

TAA 359/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Rintamamiesveteraanit ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 360/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen seudun Näkövammaisten toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 361/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Seudun Työttömät ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 362/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Sininauha ry:n toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 363/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 364/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 365/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Veikko Hurstille vähäosaisten joulutilaisuuden järjestämiseen 33.92.50

TAA 366/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Yhteisöille ja säätiöille Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.92.50

TAA 367/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Sotainvalidien laitosten käyttökustannusten korvaukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.92.55

TAA 368/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Työministeriön toimintamenoihin osoitetun määrärahan vähentäminen 34.01.21

TAA 369/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Työelämäohjelmien toteuttamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.01.23

TAA 370/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle 34.06.02

TAA 371/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Valmentavaan työvoimakoulutukseen ja työvoimapalveluiden hankintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.27

TAA 372/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.29

TAA 373/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.30

TAA 374/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Työmarkkinatukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.06.52

TAA 375/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen itsensä työllistämisestä maksettaviin palkkioihin 34.06.63

TAA 376/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen työnhakijan muuttoturvan parantamiseen 34.06.65

TAA 377/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 34.07.21

TAA 378/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen inkerinsuomalaisten olosuhteiden parantamiseen heidän kotiseudullaan 34.07.30

TAA 379/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Kosovon albaanien palauttamiseen kotimaahansa 34.07.63

TAA 380/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Somaliasta saapuneiden elintasopakolaisten palauttamiseen 34.07.63

TAA 381/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen palkkaturvaan 34.99.50

TAA 382/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Ympäristöyhteistyön edistämiseen Suomen lähialueen maissa ehdotetun määrärahan vähentäminen 35.10.67

TAA 383/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen puhdistamoiden rakentamiseen vesistöissä 35.10.77

TAA 384/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 385/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Suomijärven kunnostamiseen Karviassa 35.10.77

TAA 386/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven opastuskeskuksen rakentamiseen Ruovedellä 35.20.22

TAA 387/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen historiallisen latomaiseman kunnostamiseen Pohjanmaalla 35.20.37

TAA 388/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen koskiensuojelulain mukaisiin korvauksiin 35.20.44

TAA 389/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelualueiden hankkimiseen 35.20.87

TAA 390/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen asuinrakennusten julkisivujen saneeraamiseen 35.30.60

TAA 391/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden aravarakentamiseen 35.30.60

TAA 392/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen opiskelija-asuntoloiden rakentamiseen Tampereelle 35.30.60

TAA 393/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen 35.30.60

TAA 394/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Parkanon luontopäivien tukemiseen 35.40.21

TAA 395/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan ympäristökeskukselle eräiden Pirkanmaan pienvesistöjen kalkitsemiseen 35.40.21

TAA 396/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen ympäristökeskusten tehostettuun toimintaan 35.40.21

TAA 397/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen laajaan linnustotutkimukseen 35.60.21

TAA 398/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Kansainväliseen yhteistyöhön ehdotetun määrärahan vähentäminen 35.99.24

TAA 399/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Määrärahan osoittaminen valtion dollaripohjaisten lainojen korkoihin 36.01.90

TAA 400/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk  Valtionvelan lyhentämiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 37.01.94

TAA 401/2001 vp Timo E. Korva /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman kompensaatiokohteiden rahoittamiseen 35.20.22

TAA 402/2001 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk  Määrärahan osoittaminen Karhunojan ja Riihikosken välisen tien rakentamiseen Pöytyällä 31.24.21

TAA 403/2001 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen matkailua palvelevan viitoituksen kehittämiseen Varsinais-Suomessa 31.24.21

TAA 404/2001 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Aura—Mynämäki—Mietoinen rakentamiseen 31.24.79

TAA 405/2001 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ylikäytäväjärjestelyjen rakentamiseen Turku—Toijala-rataosuudella 31.40.21

TAA 406/2001 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk  Määrärahan osoittaminen kiskobussiliikennekokeiluun Turun ja Loimaan välisellä rataosuudella 31.60.63

TAA 407/2001 vp Janina Andersson /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Turunmaan saariston pyörätieverkon kehittämiseen 31.24.21

TAA 408/2001 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden tutkimuskeskukselle Agropolis-tiedepuiston osakepääomaan 30.21.21

TAA 409/2001 vp Sirkka-Liisa Anttila /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 kehittämiseen välillä Forssa—Humppila 31.24.79

TAA 410/2001 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.90.50

TAA 411/2001 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen toimenpideohjelmaan susien suojelemiseksi 30.41.42

TAA 412/2001 vp Ulla Anttila /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Itämeri-tutkimukseen ja Itämerestä tiedottamiseen 31.81.21

TAA 413/2001 vp Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Määrärahan osoittaminen psykoterapian saattamiseen sairausvakuutuskorvauksen piiriin 33.18.60

TAA 414/2001 vp Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.32.37

TAA 415/2001 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry:n valtionavustukseen 29.99.50

TAA 416/2001 vp Maria Kaisa Aula /kesk  Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan ja ennalta ehkäisevään huumetyöhön 29.99.51

TAA 417/2001 vp Maria Kaisa Aula /kesk  Määrärahan osoittaminen Lapin tiepiirille perustienpitoon erityisesti Tervolan kunnassa 31.24.21

TAA 418/2001 vp Maria Kaisa Aula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtionavustukseen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen 33.32.30

TAA 419/2001 vp Maria Kaisa Aula /kesk  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnon ympäristötöihin 34.06.02

TAA 420/2001 vp Jouni Backman /sd ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen ja korkeakoulujen tutkintojen aloituspaikkojen lisäämiseen Itä-Suomessa 29.10.21

TAA 421/2001 vp Jouni Backman /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen ja tutkimusmäärärahojen lisäämiseen Itä-Suomessa 29.20.25

TAA 422/2001 vp Mikko Elo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan osaamiskeskusten toimintaan 26.98.43

TAA 423/2001 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen esiopetuksen kuljetuksen järjestämiseen 29.40.30

TAA 424/2001 vp Merikukka Forsius /vihr ym. Määrärahan osoittaminen suunnittelun aloittamiseen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseksi Lohjalle 31.40.78

TAA 425/2001 vp Christina Gestrin /r  ym. Suomalaisuuden liitolle ehdotetun toiminta-avustuksen poistaminen 26.01.21

TAA 426/2001 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen rakentamisinvestointeihin 29.40.34

TAA 427/2001 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen itäisen Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen 35.10

TAA 428/2001 vp Christina Gestrin /r ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisiin adoptioihin 33.15

TAA 429/2001 vp Christina Gestrin /r ym.  Määrärahan osoittaminen mielenterveyshuollon rahoitus- ja toimenpideohjelmaan 33.32.37

TAA 430/2001 vp Nils-Anders Granvik /r  Määrärahan osoittaminen maantien 739 ja paikallistien 17903 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 431/2001 vp Nils-Anders Granvik /r  Määrärahan osoittaminen maantien 7430 uuteen tielinjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 432/2001 vp Nils-Anders Granvik /r ym. Määrärahan osoittaminen tien 17450 peruskorjaukseen Vaasan tiepiirissä 31.24.21

TAA 433/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammatilliseen lisäkoulutukseen 29.69.33

TAA 434/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen minimityöttömyysturvan parantamiseen 33.17.51

TAA 435/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen huumausaineiden käyttäjien hoitoon 33.32.38

TAA 436/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen huumevalistukseen 33.53.50

TAA 437/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien ja kuntayhtymien työllistämistukeen 34.06.30

TAA 438/2001 vp Jukka Gustafsson /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen parantamiseen 34.06.52

TAA 439/2001 vp Tuula Haatainen /sd  Määrärahan osoittaminen Suomen Kuluttajaliiton toiminnan turvaamiseen 32.40.50

TAA 440/2001 vp Tuula Haatainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointeihin 33.32.31

TAA 441/2001 vp Leena-Kaisa Harkimo /kok  Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen kuntien liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin 29.98.50

TAA 442/2001 vp Leena-Kaisa Harkimo /kok  Määrärahan osoittaminen Sipoon kunnan Itäisen jokipuiston (ent. Nikkilän sairaala-alue) rakennusten kunnostuksen uudiskäytön ja puistomiljöön kehittämiseen 35.20.64

TAA 443/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Eurooppa-tiedotuksen aluepisteen perustamiseen Porvoon maakuntakirjastoon 24.99.50

TAA 444/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämiseen alhaisen koulutustason maakunnissa 29.20.30

TAA 445/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Haikkoon Porvooseen 31.24.21

TAA 446/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentamiseen 31.24.79

TAA 447/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon itäisen ohitustien rakentamiseen 31.24.79

TAA 448/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparantamiseen välillä Koskenkylä—Kouvola 31.24.79

TAA 449/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Loviisan laivaväylän syventämiseen 31.30.77

TAA 450/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon Fladanin veneväylän kunnostamiseen 31.30.77

TAA 451/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen kaksiraiteisen rautatien rakentamiseen Karjaan ja Kirkkonummen välille 31.40.78

TAA 452/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen koti- ja laitoshoidossa olevien vanhusten toimitilojen peruskorjauksiin 33.32.31

TAA 453/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen lasten päivähoidon järjestämiseen Etelä-Suomen väestökasvukunnissa 33.32.31

TAA 454/2001 vp Klaus Hellberg /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64

TAA 455/2001 vp Esko Helle /vas ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan 29.20.30

TAA 456/2001 vp Esko Helle /vas ym. Määrärahan osoittaminen vesiensuojeluyhdistysten toimintaan 35.99.65

TAA 457/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Eduskunnan lisätiloihin osoitetun määrärahan vähentäminen 22.02.74

TAA 458/2001 vp Pertti Hemmilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen biostatistiikan koulutusohjelman käynnistämiseen Turun yliopistossa 29.10.21

TAA 459/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Määrärahan osoittaminen Köyliön—Haaran paikallistien peruskorjaukseen Loimaalla 31.24.21

TAA 460/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Määrärahan osoittaminen Rahin ja Riihimaan paikallisteiden päällystyshankkeisiin Kustavissa 31.24.21

TAA 461/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Määrärahan osoittaminen Rymättylän keskustan ja Poikon välisen tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 462/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhäloukas-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 463/2001 vp Pertti Hemmilä /kok  Määrärahan osoittaminen Turun ulomman kehätien rakentamiseen 31.24.79

TAA 464/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Eduskunnan lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.74

TAA 465/2001 vp Leea Hiltunen /kd  Määrärahan osoittaminen Pohjalantien eritasoristeyksen rakentamiseen Vammalassa 31.24.79

TAA 466/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 liittymän rakentamiseen Raumalla 31.24.79

TAA 467/2001 vp Leea Hiltunen /kd  Määrärahan osoittaminen adoptiovanhempien perhevapaiden pidentämiseen 33.18.60

TAA 468/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen neuvostopartisaanien hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden kuntoutukseen 33.22

TAA 469/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen 33.32

TAA 470/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen 33.32.30

TAA 471/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen 33.31.35

TAA 472/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tukeen 33.32.30

TAA 473/2001 vp Leea Hiltunen /kd  ym. Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään huumetyöhön Satakunnassa 33.53.50

TAA 474/2001 vp Leea Hiltunen /kd ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanitunnuksia vailla olevien sodissa palvelleiden kuntoutukseen 33.92.58

TAA 475/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kainuun aluekeskusohjelman toteuttamiseen 26.98.43

TAA 476/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kajaanin kaupunginteatterin alueteatteritoimintaan 29.90.52

TAA 477/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Alassalmen lossiväylän ruoppaukseen ja laiturirakenteiden uusimiseen Vaalassa 31.24.21

TAA 478/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen Vuoreslahden tien korjaamiseen Kajaanissa 31.24.21

TAA 479/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämiseen Kainuussa 34.06.02

TAA 480/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalisten yritysten toiminnan käynnistämiseen Kainuussa 34.06.63

TAA 481/2001 vp Anne Huotari /vas ym. Määrärahan osoittaminen työllisyydenhoidon erityisaluekokeiluun Kainuussa 34.06.77

TAA 482/2001 vp Susanna Huovinen /sd  Määrärahan osoittaminen turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen ja asioinnin helpottamiseen 26.02.21

TAA 483/2001 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Äänekoski—Haapajärvi-radan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 484/2001 vp Susanna Huovinen /sd  Määrärahan osoittaminen kansainväliseen adoptioon ryhtyvien vanhempien ylimääräiseen vanhempainrahaan 33.15

TAA 485/2001 vp Susanna Huovinen /sd  Määrärahan osoittaminen työssäjaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa varten 34.01.23

TAA 486/2001 vp Matti Huutola /vas  Määrärahan osoittaminen Keminmaan Pölhön koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 487/2001 vp Matti Huutola /vas  Määrärahan osoittaminen moottoritien Kemi—Tornio lisärahoitukseen 31.24.77

TAA 488/2001 vp Matti Huutola /vas  Määrärahan osoittaminen Ajoksen satamahanke 2000:n toteuttamiseen Kemissä 31.30.77

TAA 489/2001 vp Matti Huutola /vas  Määrärahan osoittaminen saamelaisväestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen omalla äidinkielellään 33.32.30

TAA 490/2001 vp Matti Huutola /vas  Määrärahan osoittaminen Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittavan koulutuksen rahoituksen lisäämiseen 34.06.29

TAA 491/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 22.14.21

TAA 492/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämiseen 26.98.43

TAA 493/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen korkeakoulujen perusrahoituksen tason nostamiseen 29.10.21

TAA 494/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatiellä 10 31.24.21

TAA 495/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 496/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lääkekustannusten korvaamiseen 33.18.60

TAA 497/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen veteraanitunnuksen omaavien henkilöiden lääkekustannuksiin 33.18.60

TAA 498/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon kehittämiseen 33.32.30

TAA 499/2001 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen päihdehaittojen vähentämiseen 33.53.50

TAA 500/2001 vp Jyri Häkämies /kok  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vaahterikon ja Vaalimaan välille Virolahdella 31.24.21

TAA 501/2001 vp Jyri Häkämies /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kuutsalon ja Kaunissaaren väylien kunnostamiseen 31.30.77

TAA 502/2001 vp Timo Ihamäki /kok ym. Kestävän luonnonvarojen käytön edistäminen kehitysmaiden kotitalouksissa 24.30.66

TAA 503/2001 vp Timo Ihamäki /kok ym. Määrärahan osoittaminen Hennalan kasarmialueen kasarmi 23:n peruskorjaukseen 27.01.74

TAA 504/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Hartolan opiston kiinteistöjen hankkimiseen ja peruskorjaamiseen 29.40.34

TAA 505/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Heinolassa sijaitsevan opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenoihin 29.69.21

TAA 506/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Koitin—Koskenmyllyn maantien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 507/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Liikolan paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 508/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Rapalan paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 509/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Vuorenkylän paikallistien parantamiseen 31.24.21

TAA 510/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen moottoritien rakentamiseen Lahdesta Heinolaan 31.24.79

TAA 511/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kunnostamiseen välillä Lusi—Joutsa 31.24.79

TAA 512/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kunnostamiseen välillä Vihantasalmi—Mikkeli 31.24.79

TAA 513/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Järvi-Suomen kanavointihankkeiden toteuttamisen nopeuttamiseen 31.30.77

TAA 514/2001 vp Timo Ihamäki /kok  Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavan kokonaisohjelman laatimiseen sekä Kimolan—Kuusaanlammen sulkujen ja linjauksen toteuttamiseen 31.30.77

TAA 515/2001 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseen Kustavi—Uusikaupunki-tiellä 31.24.79

TAA 516/2001 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kunnostamiseen välillä Turku—Mynämäki 31.24.79

TAA 517/2001 vp Mikko Immonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kevytkalustokokeiluun Turku—Uusikaupunki-radalla 31.60.63

TAA 518/2001 vp Mikko Immonen /vas  ym. Määrärahan osoittaminen vajoavan rakennuskannan uudelleen paalutukseen Turussa 35.20.64

TAA 519/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 520/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk  Määrärahan osoittaminen monitoimipelastushelikopteri SEPEn toimintaan 26.80.22

TAA 521/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen toimintamenoihin 29.10.21

TAA 522/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansanopistojen välttämättömiin ylläpitoinvestointeihin 29.69.52

TAA 523/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin 29.90.31

TAA 524/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseen 35.10.67

TAA 525/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kiiminkijokisuun jätevesipuhdistamon purkuviemärin pidentämiseen 35.10.77

TAA 526/2001 vp Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöiden edistämiseen 35.10.77

TAA 527/2001 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lahden hätäkeskuksen suunnitteluun 26.80.21

TAA 528/2001 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien Uudenkylän aluevaraston investointeihin 27.01.74

TAA 529/2001 vp Ulla Juurola /sd  Määrärahan osoittaminen ammatilliseen lisäkoulutukseen 29.69.33

TAA 530/2001 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 167 suunnitteluun välillä Orimattila—Myrskylä 31.24.21

TAA 531/2001 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen Levanto—Hämeenkoski-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 532/2001 vp Ulla Juurola /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Heinola-moottoriliikennetien muuttamiseen moottoritieksi 31.24.79

TAA 533/2001 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien iltapäiväkerhotoiminnan kehittämiseen 29.99.50

TAA 534/2001 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään toimintaan raittius-, terveys- ja päihdetyöjärjestöille  33.92.50

TAA 535/2001 vp Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vapaaehtoisjärjestöjen avioliitto- ja perhetyöhön 33.92.50

TAA 536/2001 vp Timo Kalli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 perusparantamiseen tieosuudella Pori—Helsinki  31.24.79

TAA 537/2001 vp Timo Kalli /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Raumanmeren kansallispuiston perustamiseen 35.20.87

TAA 538/2001 vp Reijo Kallio /sd  Määrärahan osoittaminen aluekeskusohjelman toteuttamiseen 26.98.43

TAA 539/2001 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen teknillisen korkekoulun Rauman yksikön toimintaan 29.10.21

TAA 540/2001 vp Reijo Kallio /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän suunnitteluun välille Tiilivuori—Eurajoen kirkonkylä 31.24.21

TAA 541/2001 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lappi—Hinnerjoki-tien parantamiseen 31.24.21

TAA 542/2001 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansainväliseen lapseksiottamiseen 33.15

TAA 543/2001 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen sairauspäivärahan minimitason korottamiseen 33.18.60

TAA 544/2001 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistys ry:lle 33.22.57

TAA 545/2001 vp Erkki Kanerva /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.40.21

TAA 546/2001 vp Erkki Kanerva /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennukseen 33.32.31

TAA 547/2001 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen Forum Marinum -keskuksen rakentamiseen 29.90.52

TAA 548/2001 vp Ilkka Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen VR:n taajamajunaliikenteen käynnistämiseen välillä Turku—Salo 31.60.63

TAA 549/2001 vp Seppo Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen kahteen kertaan leikatun kansaneläkkeen pohjaosan korvaamiseen 33.19.60

TAA 550/2001 vp Seppo Kanerva /kok ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien hautausavustukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen 33.22.50

TAA 551/2001 vp Matti Kangas /vas  Määrärahan osoittaminen tien 637 kunnostamiseen välillä Jyväskylän maalaiskunta—Lintulahti 31.24.21

TAA 552/2001 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 parantamiseen välillä Heinola—Jyväskylä 31.24.79

TAA 553/2001 vp Matti Kangas /vas  Määrärahan osoittaminen henkilöliikenteen parantamiseen rataosuudella Jyväskylä—Suolahti 31.60.63

TAA 554/2001 vp Matti Kangas /vas  Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksesta luopumiseksi 33.19.60

TAA 555/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen vapautuvien vankien jälkihoidon järjestämiseen 25.50.21

TAA 556/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen poliisin neuvottelukuntien toiminnan kehittämiseen 26.75.21

TAA 557/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen poliisin toimintaedellytysten parantamiseen 26.75.21

TAA 558/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 26.97.34

TAA 559/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen Toivakan asevarikon kehittämiseen 27.01.74

TAA 560/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen esikoulukuljetusten järjestämiseen 29.40.30

TAA 561/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen Uuraisten kirkonkylän koulukeskushankkeeseen 29.40.34

TAA 562/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen Keuruun Iso Kirja -kansanopiston rakennushankkeeseen 29.69.52

TAA 563/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen opintotukietuuksien myöntämiseen kaikille alle 20-vuotiaille opiskelijoille 29.70.55

TAA 564/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen Pihtiputaan Mummon maaseutua koskevan PR-työn edistämiseen 29.90.33

TAA 565/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 566/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kintaus-maantien perusparannuksen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 567/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 568/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen kotimaisten energialähteiden käytön edistämiseen 32.60.40

TAA 569/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen lasten hankinnan edistämiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa 33.15

TAA 570/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen huumeiden käyttäjien hoitokustannuksiin 33.32.38

TAA 571/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten aloitteellisuuden tukemiseen 34.06.63

TAA 572/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeja varten 34.06.64

TAA 573/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen pienten järvien kunnostamiseen 35.10.77

TAA 574/2001 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen kansainvälisen ympäristövalmiusjoukon perustamiseen 35.99.24

TAA 575/2001 vp Kyösti Karjula /kesk  Määrärahan osoittaminen yleissivistävien oppilaitosten peruskorjauksiin 29.40.34

TAA 576/2001 vp Kyösti Karjula /kesk  Määrärahan osoittaminen maaseudun yrittäjyysneuvojien toimintaan 30.14.61

TAA 577/2001 vp Kyösti Karjula /kesk  Määrärahan osoittaminen Levonperäntien parantamiseen Reisjärvellä 31.24.21

TAA 578/2001 vp Kyösti Karjula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-Suomen logistiikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiseen 32.20.27

TAA 579/2001 vp Kyösti Karjula /kesk  Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 32.30.45

TAA 580/2001 vp Kyösti Karjula /kesk  Ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 33.17.50

TAA 581/2001 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon Taidetehtaan kunnostamiseen 29.90.52

TAA 582/2001 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien indeksikorotukseen 33.15.52

TAA 583/2001 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Loviisan jätevedenpuhdistamon saneeraukseen 35.10.63

TAA 584/2001 vp Tanja Karpela /kesk ym. Määrärahan osoittaminen asukas- ja ympäristöjärjestöjen avustamiseen 35.99.65

TAA 585/2001 vp Juha Karpio /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kuoreveden—Jämsän siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 35.10.77

TAA 586/2001 vp Juha Karpio /kok  Määrärahan osoittaminen tieosuuden Koskenpää—Keuruu kunnostukseen 31.24.21

TAA 587/2001 vp Juha Karpio /kok  Määrärahan osoittaminen Uuraisten—Kintauden maantien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 588/2001 vp Juha Karpio /kok  Määrärahan osoittaminen Jyväskylän matkakeskuksen rakentamiseen 31.60.63

TAA 589/2001 vp Juha Karpio /kok  Määrärahan osoittaminen kunnille lasten päiväkotien ryhmäkokojen pienentämiseen 33.32.30

TAA 590/2001 vp Juha Karpio /kok  Määrärahan osoittaminen huumausaineiden vastaiseen työhön 33.53.50

TAA 591/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen pohjoisen ulottuvuuden taloudellisen ja teknologisen tutkimuskeskuksen rahoittamiseen 24.50.66

TAA 592/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämiseen 26.98.43

TAA 593/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen puutekniikan osaamisen vahvistamishankkeisiin Etelä-Karjalassa 26.98.43

TAA 594/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ahviontien perusparannuksen loppuun saattamiseen Anjalankoskella 31.24.21

TAA 595/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 kunnostamiseen välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79

TAA 596/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 tieosuuden Kouvola—Koskenkylä loppuun rakentamiseen 31.24.79

TAA 597/2001 vp Antero Kekkonen /sd  Määrärahan osoittaminen sotilasvammalain mukaisen laitoshoidon laajentamiseen koskemaan 25 prosentin haitta-asteen sotainvalideja 33.22.50

TAA 598/2001 vp Antero Kekkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeja varten 34.06.64

TAA 599/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisien peruskoulutuksen ja toiminnan turvaamiseen 26.75.21

TAA 600/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen homevaurioista kärsivien peruskoulujen perusparannuksiin 29.40.34

TAA 601/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Iso Kirja -kansanopiston liikunta- ja monitoimitilan rakentamiseen 29.69.52

TAA 602/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansallisen maataloustuen maksamiseen 30.12.41

TAA 603/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustiestön peruskorjaukseen ja kunnostukseen 31.24.21

TAA 604/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

TAA 605/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen keliakiaa sairastavien erityisruokavalion korvaamiseen 33.19.60

TAA 606/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhusten hoivapalveluihin 33.32.30

TAA 607/2001 vp Marja-Leena Kemppainen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lastensuojelun kustannusten tasausjärjestelmän menoihin 33.32.35

TAA 608/2001 vp Inkeri Kerola /kesk  Määrärahan osoittaminen Pohjois-Suomen Multipolis-ohjelman toimintaan 26.98.43

TAA 609/2001 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävien oppilaitosten perustamis-, rakentamis- ja korjaushankkeisiin 29.40.34

TAA 610/2001 vp Inkeri Kerola /kesk  Määrärahan osoittaminen alempiasteisen tiestön kunnossapitoon 31.24.21

TAA 611/2001 vp Inkeri Kerola /kesk  Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kehittämiseen Raahen seudulla 31.24.79

TAA 612/2001 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseen 33.21.52

TAA 613/2001 vp Niilo Keränen /kesk  Määrärahan osoittaminen valtatien 20 parannukseen tieosuudella Taivalkoski—Jurmu 31.24.79

TAA 614/2001 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kontiomäki—Taivalkoski-radan perusparannukseen 31.40.21

TAA 615/2001 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kasvatuksen keinoja ja vastuita kehittävään hankkeeseen 33.02.21

TAA 616/2001 vp Niilo Keränen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoimintaan Oulussa 33.92.50

TAA 617/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 618/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen kantatien 44 parantamisen aloittamiseen tieosuudella Kauhajärvi—Koskenkylä  31.24.21

TAA 619/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 13353 perusparantamiseen ja päällystämiseen Jalasjärven Ylivallin ja Kihniön välillä 31.24.21

TAA 620/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon Vaasan tiepiirissä 31.25.50

TAA 621/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansainväliseen lapseksiottamiseen 33.15

TAA 622/2001 vp Mari Kiviniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen Suomenlahden ekologisen tilan parantamiseen 35.10.63

TAA 623/2001 vp Paula Kokkonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin Helsingin seudulla 26.98.43

TAA 624/2001 vp Paula Kokkonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen lievävammaisten sotainvalidien koti- ja tukipalvelujen korvaamiseen 33.22.50

TAA 625/2001 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen koulurakennusten uudisrakentamiseen ja korjauksiin 29.40.34

TAA 626/2001 vp Katri Komi /kesk  Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 627/2001 vp Katri Komi /kesk  Määrärahan osoittaminen Joroisten Musiikkipäivien järjestämiseen 29.90.52

TAA 628/2001 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnonmukaisen tuotannon tuotekehitykseen ja kuluttajaneuvontaan 30.13.43

TAA 629/2001 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen itäsuomalaisten raviratojen ympäristö- ja viherrakentamistyöhön 30.15.44

TAA 630/2001 vp Riitta Korhonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

TAA 631/2001 vp Riitta Korhonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen vanhusten asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

TAA 632/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk  Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 633/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk  Määrärahan osoittaminen kalavesien kunnossapidon turvaamiseen 30.41.51

TAA 634/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tampere—Pori-radan tasoristeysten poistamiseen 31.40.77

TAA 635/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk  Määrärahan osoittaminen Satakunnan lääkäriauton toiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 636/2001 vp Juha Korkeaoja /kesk  Määrärahan osoittaminen Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston voimalinjojen korvaamiseen kaapeleilla 35.20.22

TAA 637/2001 vp Valto Koski /sd  Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 638/2001 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ahviontien 3562 perusparannukseen 31.24.21

TAA 639/2001 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen Huhdasjärven—Pärnämäen tiehankkeen maa-alueiden lunastamiseen 31.24.87

TAA 640/2001 vp Valto Koski /sd  Määrärahan osoittaminen Jokelan eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 15 31.24.79

TAA 641/2001 vp Valto Koski /sd  Määrärahan osoittaminen Kausalan ohikulkutien rakentamiseen valtatielle 12 31.24.79

TAA 642/2001 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen välillä Rantahaka—Kouvola 31.24.79

TAA 643/2001 vp Valto Koski /sd  Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Summa—Taavetti 31.24.79

TAA 644/2001 vp Valto Koski /sd  Määrärahan osoittaminen Kimolan ja Voikkaan sulkujen suunnitteluun sekä Pyhäjärven väylän rakentamiseen 31.30.77

TAA 645/2001 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon pieniin hankkeisiin 33.32.31

TAA 646/2001 vp Jari Koskinen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Maaseutuviraston sijoituspaikan selvittämiseen 30.05.21

TAA 647/2001 vp Marjaana Koskinen /sd  Turkistarhauksen tukemiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 30.14.49

TAA 648/2001 vp Marjaana Koskinen /sd  Määrärahan osoittaminen ammattikalastajien elinkeinon turvaamiseen 30.41.62

TAA 649/2001 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen Raision kohdalla 31.24.79

TAA 650/2001 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen korottamiseen 33.32.30

TAA 651/2001 vp Marjaana Koskinen /sd  Määrärahan osoittaminen vammaisten avustajakoiratoimintaan 33.92.50

TAA 652/2001 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen biosfäärialuetoimintaan 35.99.65

TAA 653/2001 vp Risto Kuisma /rem ym. Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitukseen Uudenmaan tiepiirin alueella 31.24.21

TAA 654/2001 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen vaihtoehtoiseen Eurooppa-tiedotukseen 24.99.50

TAA 655/2001 vp Mikko Kuoppa /vas  Määrärahan osoittaminen Viljakkalan kirkonkylän koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.40.34

TAA 656/2001 vp Mikko Kuoppa /vas  Määrärahan osoittaminen Valkeakosken uimahallin peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.98.50

TAA 657/2001 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Katepalin ja moottoritien välisen yhdystien rakentamiseen Lempäälässä 31.24.21

TAA 658/2001 vp Mikko Kuoppa /vas  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kuru—Koivistonperän tienhaara 31.24.21

TAA 659/2001 vp Mikko Kuoppa /vas  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Pirkkala—Lentoasema 31.24.21

TAA 660/2001 vp Mikko Kuoppa /vas  Määrärahan osoittaminen Valkeakosken ja Kangasalan välisen tien oikaisemiseen 31.24.21

TAA 661/2001 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteisiin työllistämistukiin valtionhallinnolle Pirkanmaalla 34.06.02

TAA 662/2001 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämiseen kunnissa ja kuntayhtymissä 34.06.30

TAA 663/2001 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen Helvetinjärven kansallispuiston luontokeskuksen rakentamiseen 35.20.22

TAA 664/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämiseen 26.98.43

TAA 665/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Vuohijärvi—Utti-raakavesihankkeen suunnitteluun ja aloitukseen 30.51.77

TAA 666/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Hillosensalmen sillan uusimiseen Valkealassa 31.24.21

TAA 667/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 26 Taavetin ja Heimalan väliselle tieosuudelle 31.24.21

TAA 668/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Haukilahti—Pulp 31.24.21

TAA 669/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Myllykoski—Jokisilta 31.24.21

TAA 670/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Lammin sillan uusimiseen 31.24.21

TAA 671/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen maantien 368 rakenteen parantamiseen välillä Valkeala—Vuohijärvi 31.24.21

TAA 672/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantien 387 Mattilan ja Kuuselan väliselle tieosuudelle 31.24.21

TAA 673/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen meluvallin rakentamiseen valtatielle 7 Suurniityn ja Karhulan välille 31.24.21

TAA 674/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Ruotsulan paikallistien (14573) rakenteen parantamiseen Kuusankoskella 31.24.21

TAA 675/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Salmin paikallistien (14654) rakenteen parantamiseen Vehkalahdella 31.24.21

TAA 676/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen tieverkoston kehittämiseen 31.24.79

TAA 677/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen ohituskaistan rakentamiseen valtatielle 7 välille Hamina—Vaalimaa 31.24.21

TAA 678/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen valtatien 15 perusparannukseen välillä Tykkimäki—Rantahaka 31.24.79

TAA 679/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Kymijoen kanavoinnin jatkosuunnitteluun 31.30.21

TAA 680/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen Kimolan—Kuusaanlammen sulkujen ja linjauksen rakentamiseen 31.30.77

TAA 681/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Lahti—Kouvola—Vainikkala ja Viipuri—Pietari—Moskova saneeraussuunnitteluun 31.40.78

TAA 682/2001 vp Pekka Kuosmanen /kok  Määrärahan osoittaminen oikoradan rakentamiseen Helsingistä Kouvolaan 31.40.78

TAA 683/2001 vp Esko Kurvinen /kok  Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Oulu—Korvenkylä 31.24.79

TAA 684/2001 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 5224 perusparantamiseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.24.21

TAA 685/2001 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Vähäliikenteisten rataosuuksien säilyttäminen 31.40

TAA 686/2001 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen 32.30.45

TAA 687/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 688/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorisokasvatustyön tukemiseen 29.99.50

TAA 689/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten ennalta ehkäisevään huumetyöhön 29.99.51

TAA 690/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen 29.99.51

TAA 691/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen investointien tukemiseen 30.14.63

TAA 692/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd  Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen 33.22.56

TAA 693/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd  Määrärahan osoittaminen terveyskeskusten ilta- ja yöpäivystysten lisäämiseen 33.32.30

TAA 694/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd  Määrärahan osoittaminen huumepysäkkien perustamiseen 33.53.50

TAA 695/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd  Määrärahan osoittaminen perheneuvonnan tukemiseen 33.92.50

TAA 696/2001 vp Kari Kärkkäinen /kd  Määrärahan osoittaminen opiskelija-asuntotuotannon tukemiseen 35.30

TAA 697/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Karttulan kunnan Pihkainmäen koulun ala-asteen peruskorjaus- ja laajennustöiden aloittamiseen 29.40.34

TAA 698/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Sonkajärven kunnan Rutakon koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 699/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen yläasteen uudisrakentamiseen Juankoskella 29.40.34

TAA 700/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen koulutilojen peruskorjaus-, muutos- ja laajennustöiden aloittamiseen Ylä-Savossa 29.40.34

TAA 701/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen LUMA-projektiin Iisalmessa 29.40.25

TAA 702/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Rautavaaran Metsäkartanon harrasterakennusprojektin toteuttamiseen 29.99.50

TAA 703/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tieosuudelle Siilinjärvi—Maaninka—Pielavesi 31.24.21

TAA 704/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 16495 päällystämiseen välillä Mäntyjärvi—Losomäki 31.24.21

TAA 705/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Palonurmi—Kangaslahti-maantien perusparantamiseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 706/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Pielavedeltä Pyhäsalmeen vievän seututien perusparantamiseen välillä Saarela—Pyhäsalmi 31.24.21

TAA 707/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen välillä Peltosalmi—Laidinmäki (563) ja Peltosalmi—Peltoniemi (5640)  31.24.21

TAA 708/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 570 parannustöiden aloittamiseen välillä Hankamäki—Säyneinen 31.24.21

TAA 709/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuksien Peltosalmi—Ohenmäki, Honkakoskentie ja Niemisentie perusparannukseen ja päällystämiseen Iisalmessa 31.24.21

TAA 710/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 711/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Harjamäen yrityskeskushankkeen toteuttamiseen 32.30.45

TAA 712/2001 vp Seppo Kääriäinen /kesk  Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vesistöjen kunnostusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin 35.10.77

TAA 713/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen homeongelmien korjaamiseen 29.40.34

TAA 714/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen Vantaan koulujen perustamishankkeisiin 29.40.34

TAA 715/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 29.90.50

TAA 716/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen Espoon Pitkäjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 717/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen Hiidenveden ja Lohjanjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 718/2001 vp Jaakko Laakso /vas  Määrärahan osoittaminen taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen korjausavustuksiin Vantaalla 35.30.60

TAA 719/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. Eduskunnan lisätiloihin ehdotetun määrärahan poistaminen 22.02.74

TAA 720/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Polvijärven koulukeskuksen peruskorjauksen aloittamiseen 29.40.34

TAA 721/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Rekivaaran koulun rakentamiseen Pyhäselässä 29.40.34

TAA 722/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Suhmuran ala-asteen saneeraukseen ja laajennukseen Pyhäselän kunnassa 29.40.34

TAA 723/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Enon kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 724/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Ilomantsin Keskuskoulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 725/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 726/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Kesälahden—Kiteen vesihuoltohankkeen loppurahoitukseen 30.51.77

TAA 727/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen hirviaidan tai -tunnelien rakentamiseen valtatielle 6 välille Nunnanlahti—Ahmovaara 31.24.21

TAA 728/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kitee—Koivikko 31.24.21

TAA 729/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatien 6 rinnalle Puhokseen 31.24.21

TAA 730/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 17—Outokumpu 31.24.21

TAA 731/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Kinahmon—Ruvaslahden tien peruskorjauksen toteuttamiseen 31.24.21

TAA 732/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Kunnasniemen paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 733/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien peruskorjaukseen Outokummussa 31.24.21

TAA 734/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjauksen aloittamiseen 31.24.21

TAA 735/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkonkylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.24.21

TAA 736/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Onkamo—Niirala—valtakunnan raja perusparannukseen 31.24.21

TAA 737/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen paikallistien Valtimo—Pajukoski—Lotma peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 738/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—Tasapään paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 739/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen 31.25.50

TAA 740/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionavustuksiin 31.25.50

TAA 741/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kalasatamien rakentamiseen 31.32

TAA 742/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen rataosuuden Niirala—Joensuu—Kontiomäki peruskorjaukseen 31.40.21

TAA 743/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Juuan kunnan Nunnanlahden Kivikylä-hankkeen investointien rahoittamiseen 32.30.45

TAA 744/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korjaamiseen 33.19.60

TAA 745/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen yhdistyksissä yhdistelmätuella työllistettyjen toisen vuoden työllistämistuen maksuun 34.06.63

TAA 746/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 34.06.64

TAA 747/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä 34.06.65

TAA 748/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston käyttöön 34.06.77

TAA 749/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.27

TAA 750/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen 35.10.77

TAA 751/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Liperin kirkonkylän—Ylämyllyn siirtoviemärihankkeen toteuttamiseen 35.10.77

TAA 752/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Tohmajärven kunnassa sijaitsevan Tohmajärven veden laadun parantamiseen 35.10.77

TAA 753/2001 vp Esa Lahtela /sd  Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen biosfäärialuetoiminnan perusrahoitukseen 35.99.22

TAA 754/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen Kuivasensaaren tien 14777 perusparannukseen 31.24.21

TAA 755/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen Muurikkalan paikallistien 14745 parantamiseen välillä Muurikkala—Hurttala—Saivikkala 31.24.21

TAA 756/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 14736 parantamiseen välillä Pitkäkoski—Saivikkala 31.24.21

TAA 757/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen heikkokuntoisten paikallisteiden kunnon parantamiseen 31.24.21

TAA 758/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuihin 31.25.50

TAA 759/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen rintama-avustukseen eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille 33.22.57

TAA 760/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen vanhusten hoidon ja palveluiden tason turvaamiseen 33.32.30

TAA 761/2001 vp Seppo Lahtela /kesk  Määrärahan osoittaminen Miehikkälän palvelukodin keskuskeittiön korjaamiseen ja laajentamiseen 33.32.31

TAA 762/2001 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turun uuden vankilan suunnitteluun 28.60

TAA 763/2001 vp Annika Lapintie /vas  Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuuksien käyttö terveydenhuoltopalveluihin 33.32.30

TAA 764/2001 vp Annika Lapintie /vas  Määrärahan osoittaminen Aurajokilaakson kaupunkipuiston kehittämiseen ja rakentamiseen 35.20.64

TAA 765/2001 vp Markku Laukkanen /kesk  Määrärahan osoittaminen kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaiskeskuksen toimintaan Viipurissa 24.50.66

TAA 766/2001 vp Markku Laukkanen /kesk  Määrärahan osoittaminen puutuotealan osaamiskeskushankkeen aloittamiseen Kymenlaaksossa 29.20.30

TAA 767/2001 vp Markku Laukkanen /kesk  Määrärahan osoittaminen Valkealan kunnan kouluinvestointeihin 29.40.34

TAA 768/2001 vp Markku Laukkanen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 369 parantamiseen välillä Jaala—Tuohikotti 31.24.21

TAA 769/2001 vp Markku Laukkanen /kesk  Määrärahan osoittaminen logistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen aloittamiseen Kouvolassa 32.30.45

TAA 770/2001 vp Henrik Lax /r ym. Määrärahan osoittaminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen 33.32.30

TAA 771/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan tukemiseen 29.99.51

TAA 772/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden menekinedistämiseen 30.13.43

TAA 773/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hyrynsalmen keskustaajaman liikennejärjestelyihin 31.24.21

TAA 774/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Paltamon ja Uvan välisen paikallistien perusparannukseen 31.24.21

TAA 775/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Nurmeksen ja Kontiomäen välisen rataosuuden perusparannuksen suunnitteluun 31.40.21

TAA 776/2001 vp Paula Lehtomäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lentuan ja Lammasjärven väylämerkintöihin 34.06.77

TAA 777/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen huumausaineiden maahantuonnin estämiseen 28.40.21

TAA 778/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutukseen 29.60.31

TAA 779/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen seurantalojen entistämis- ja korjaustöihin 29.90.50

TAA 780/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen Koirakiven—Pertunmaan paikallistien 15076 parantamiseen 31.24.21

TAA 781/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 419 kehittämiseen Mäntyharjulla 31.24.21

TAA 782/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 4143 perusparantamiseen Heinolassa 31.24.21

TAA 783/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen tieosuuden Haukivuori—Porsaskoski perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 784/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnitteluun 31.30

TAA 785/2001 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatilojen neuvonta- ja tukitehtäviin sekä lomakekohtaiseen valvontaan 32.10.22

TAA 786/2001 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen nuorisoyrittäjyyslainajärjestelmän perustamiseen ja nuorisoyrittäjyyslainojen korkotukiin 32.30.42

TAA 787/2001 vp Johannes Leppänen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen perustienpitoon 31.24.21

TAA 788/2001 vp Johannes Leppänen /kesk  Määrärahan osoittaminen Viitasaaren ja Saarijärven välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 789/2001 vp Mika Lintilä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen perustamiseen 32.10.22

TAA 790/2001 vp Eero Lämsä /kesk  Määrärahan osoittaminen homekoulujen kunnostamiseen 29.40.34

TAA 791/2001 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ruutanan ja Haapajärven välisen tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 792/2001 vp Eero Lämsä /kesk  Määrärahan osoittaminen tien 7693 päällystämiseen Kiuruvedellä 31.24.21

TAA 793/2001 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen uusyrityskeskusten perusrahoitukseen 32.30.47

TAA 794/2001 vp Eero Lämsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalousyrittäjien lomituspalveluihin ja lomaoikeuden laajentamiseen 33.47.40

TAA 795/2001 vp Eero Lämsä /kesk  Määrärahan osoittaminen viljelijöiden tukihenkilöverkoston toimintaan 33.92.50

TAA 796/2001 vp Pehr Löv /r ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 797/2001 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Utsjoen kirkon lämpökeskuksen korjaamiseen 29.01.10

TAA 798/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen opintorahan indeksikorotuksiin 29.70.55

TAA 799/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden kesäkuukausien asumislisään 29.70.55

TAA 800/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen saamenkielisten kielipesien toimintaan 29.40.30

TAA 801/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen saamelaisten kulttuurikeskuksen suunnitteluun 29.90.50

TAA 802/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseen 30.13.47

TAA 803/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen porokuolemien korvaamiseen 30.41.43

TAA 804/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen kalaportaiden rakentamiseen Kemijokeen 30.41.77

TAA 805/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen lohentutkimustoiminnan kehittämiseen Utsjoella 30.42.21

TAA 806/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusaseman rakentamiseen Simoon 30.42.74

TAA 807/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Tenojoen rantojen suojaukseen 30.51.77

TAA 808/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Tornionjoen tulvasuojeluun 30.51.77

TAA 809/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Pellon kunnassa 31.24.21

TAA 810/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Pekanpään kylään Ylitornion kunnassa 31.24.21

TAA 811/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Könölän paikallistien 19567 perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 812/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 957 perusparannukseen välillä Pallasjärvi—Raattama 31.24.21

TAA 813/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 970 perusparannukseen välillä Nuvvus—Ailigas 31.24.21

TAA 814/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 9401 kunnostamiseen Äkäslompolossa 31.24.21

TAA 815/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 19621 tiejärjestelyihin Ylitornion kirkonkylän taajamassa 31.24.21

TAA 816/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Simojoen pohjoispuolisen maantien 9241 perusparannukseen välillä Malini—Alaniemi 31.24.21

TAA 817/2001 vp Hannes Manninen /kesk ym. Valtatien 21 Kemin ja Tornion välisen moottoritiehankkeen kustannusarvion tarkistaminen 31.24.77

TAA 818/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun Lapin tiepiirissä 31.25.50

TAA 819/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 820/2001 vp Hannes Manninen /kesk  Määrärahan osoittaminen Kemin Ajoksen satamahankkeeseen 34.06.64

TAA 821/2001 vp Markku Markkula /kok ym. Määrärahan osoittaminen kirjastorakentamisen valtionosuuksien myöntämisvaltuuden kaksinkertaistamiseen 29.90.34

TAA 822/2001 vp Markku Markkula /kok ym. Määrärahan osoittaminen kalastusalan järjestöjen tukemiseen 30.41.51

TAA 823/2001 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Salpausselkä-Uusimaa-projektin pohjavesitutkimuksiin 30.51.22

TAA 824/2001 vp Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pääradan lisäraiteiden rakentamiseen välille Kerava—Järvenpää 31.40.77

TAA 825/2001 vp Jukka Mikkola /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun seudun vesihuollon suunnitteluun 30.51.77

TAA 826/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen poliisivirkojen perustamiseen ja poliisikoulutuksen lisäämiseen 26.75.21

TAA 827/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan avustamiseen 26.80.22

TAA 828/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen Oulun yliopiston rakentamistekniikan osaston uudelleen käynnistämiseen 29.10.21

TAA 829/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen Oulu—Kiiminki-moottoritiehankkeen suunnitteluun ja käynnistämiseen 31.24.79

TAA 830/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 831/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen rautateiden eritasoristeyksien rakentamiseen 31.40.77

TAA 832/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44

TAA 833/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen vähävaraisten sotaveteraanien eläkkeiden korottamiseen ja asumistukeen 33.21.52

TAA 834/2001 vp Kari Myllyniemi /kesk  Määrärahan osoittaminen talvi- ja jatkosodan partisaanihyökkäyksissä vammautuneille 33.22.50

TAA 835/2001 vp Raimo Mähönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Haukivuori—Porsaskoski-tien 4474 peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 836/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen huumerikosten torjuntaan 26.75.21

TAA 837/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien Uudenkylän aluevaraston investointeihin 27.01.74

TAA 838/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalveluiden siirtämiseen Lahteen 28.52.21

TAA 839/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Porvoonjoen kehittämiseen virkistys- ja kalastusjokena 30.51.22

TAA 840/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille paikallisteiden korjaamiseen 31.24.21

TAA 841/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maantien 167 suunnitteluun välillä Orimattila—Myrskylä 31.24.21

TAA 842/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Porvoon ja Juornaankylän välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 843/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pukkilan—Savijoen tien parantamiseen 31.24.21

TAA 844/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 kehittämiseen välillä Lusi—Hartola 31.24.79

TAA 845/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 tiesuunnittelun käynnistämiseen välillä Holma—Kalliola 31.24.21

TAA 846/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahden ratapihan uudistamiseen 31.40.21

TAA 847/2001 vp Tero Mölsä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen alueellisten joukkoliikennepalvelujen ostamiseen 31.60.63

TAA 848/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen huumerikollisuuden kasvun pysäyttämiseen 26.75.21

TAA 849/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen opintorahan tasokorotukseen 29.70.55

TAA 850/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän maksamiseen ympärivuotisesti 29.70.55

TAA 851/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korottamiseen 29.70.57

TAA 852/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen Jyväskylän kaupunginteatterille 29.90.31

TAA 853/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Äänekoskelle välille Kevätlahdentien risteys—Karvalahti 31.24.21

TAA 854/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen Kevätlahdentien päällystämiseen Äänekoskella 31.24.21

TAA 855/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen tieosuuden Saarilampi—Simuna—Laukaa perusparannukseen 31.24.21

TAA 856/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 tieosuuden Jyväskylä—Äänekoski ensimmäisen vaiheen rakentamiseen 31.24.79

TAA 857/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen vaarallisten tasoristeysten poistamiseen 31.40.77

TAA 858/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen Jyväskylä—Haapajärvi-rataosuuden kunnostamiseen 31.40.78

TAA 859/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen ympäristöteollisuuden kehittämiseen 32.20.40

TAA 860/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen huumevalistukseen 33.53.50

TAA 861/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Määrärahan osoittaminen Pyyrinlahden kunnostamiseen Äänekoskella 35.30.77

TAA 862/2001 vp Petri Neittaanmäki /kesk  Valtionvelan nettokuoletuksiin ja velanhallintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 37.01.94

TAA 863/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimustoimintaan 29.20.30

TAA 864/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Henäveden Polvijärven pohjavedenottamon rakentamiseen 30.51.77

TAA 865/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Koskenmyllyn—Koitin maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 866/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Mikkeli—Puumala-tien perusparannukseen 31.24.21

TAA 867/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Mikkelin seudun tieverkoston kehittämiseen 31.24.21

TAA 868/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen Sarvikummuntien loppuosan parantamiseen 31.24.21

TAA 869/2001 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Seinäjoen lentokentille 31.52.41

TAA 870/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.22.59

TAA 871/2001 vp Olli Nepponen /kok  Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojeluun 35.20.22

TAA 872/2001 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen hyljetutkimukseen 30.42.21

TAA 873/2001 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

TAA 874/2001 vp Håkan Nordman /r ym. Määrärahan osoittaminen arvokkaiden rakennusten korjaamiseen Kristiinankaupungissa 35.20.64

TAA 875/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämisrahaksi ja aluekeskuksille 26.98.43

TAA 876/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen oppilaitosten perustamishankkeisiin Itä-Suomessa 29.40.34

TAA 877/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen korottamiseen 30.12.41

TAA 878/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Suomen järvikalastusmuseon toimintaan ja lisärakentamiseen 30.41.77

TAA 879/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen vedenottamon ja runkojohdon rakentamiseen Heinävedellä 30.51.77

TAA 880/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Enonkosken ja Karvilan välisen paikallistien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 881/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Hanhijärven ja Paakkunalan välisen tieosuuden kunnostukseen Enonkoskella 31.24.21

TAA 882/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Heinäveden ja Viljolahden välisen maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 883/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Ihamaniemen ja Heinäveden välisen paikallistien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 884/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Järvenpään ja Kaskiin välisen maantien 434 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 885/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Kauvonniemen ja Kirjavalan välisen maantien 4791 perusparantamiseen 31.24.21

TAA 886/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Kolkonpään ja Sulkavan välisen maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 887/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Kumpurannan paikallistien kunnostukseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 888/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Purujärven ja Punkaharjun välisen maantien parantamiseen 31.24.21

TAA 889/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Rönkönvaaran paikallistien kunnostamiseen Savonrannalla 31.24.21

TAA 890/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Sarvikummun ja Lepikkomäen välisen Petruman paikallistien kunnostukseen Heinävedellä 31.24.21

TAA 891/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Savonlinnan ja Kolin matkailutiehen kuuluvan Sarvikummun tien loppuosan parantamiseen 31.24.21

TAA 892/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Simanalan ja Kinnarahon välisen maantieosuuden parantamiseen Kerimäellä 31.24.21

TAA 893/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Simanalan ja Oravin välisen maantien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 894/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Särkilahden ja Lohikosken välisen maantieosuuden parantamiseen 31.24.21

TAA 895/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Vaaran paikallistien parantamiseen Punkaharjulla 31.24.21

TAA 896/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Vehmaskylän paikallistien peruskorjaukseen ja päällystykseen 31.24.21

TAA 897/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Savonlinnan ohitustien rakentamiseen 31.24.79

TAA 898/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapujen lisäämiseen 31.25.50

TAA 899/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Savonlinnan ja Huutokosken välisen rataosuuden peruskorjaukseen 31.40.21

TAA 900/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen geriatriseen kuntoutukseen 33.18.60

TAA 901/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk  Määrärahan osoittaminen Hytermän luonnonsuojelu- ja museosaarten ylläpitoon Kerimäellä 35.20.22

TAA 902/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin perusrahoitukseen 35.99.65

TAA 903/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Eduskunnan lisätilojen rakentamiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.74

TAA 904/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen Rajavartiolaitoksen toimintamäärärahoihin 26.90.21

TAA 905/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin opintokeskukselle 27.01.74

TAA 906/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin sairaalarakennuksen peruskorjaukseen 27.01.74

TAA 907/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen kasarmin 23 peruskorjaukseen Hennalassa 27.01.74

TAA 908/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen panssariprikaatin liikuntahallin rakentamiseen Parolannummella 27.01.74

TAA 909/2001 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahden yliopistokeskuksen kehittämiseen 29.10.22

TAA 910/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen kalastusmuseon keskusyksikön toimintaan 30.41.50

TAA 911/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen Hämeen tiepiirille perustienpitoon 31.24.21

TAA 912/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen vesiväylän Heinola—Kuusankoski toteuttamiseen 31.30.77

TAA 913/2001 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahden ratapihan kunnostamiseen 31.40.21

TAA 914/2001 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kaarisilta ry:n vammaisten nuorten taide- ja työtoiminnan tukemiseen 33.92.50

TAA 915/2001 vp Tuija Nurmi /kok  Määrärahan osoittaminen veteraanikuntoutukseen 33.92.59

TAA 916/2001 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ympäristökeskuksen projektitoimintojen siirtämiseen Päijät-Hämeeseen 35.60.21

TAA 917/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.75.21

TAA 918/2001 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisen miinanraivauskeskuksen perustamiseen Keuruulle 27.01.74

TAA 919/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Haapamäen avovankilan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen 28.60

TAA 920/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Haapamäen elokuvalukion toimintakustannuksiin Keuruulla 29.40.30

TAA 921/2001 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen taiteen perusopetukseen 29.40.30

TAA 922/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Keuruun kaupungin koulukeskuksen peruskorjauksen kolmannen vaiheen rahoitukseen 29.40.34

TAA 923/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Petäjäveden kunnan koulukeskuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen 29.40.34

TAA 924/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraiseen valtionapuun kyläkoulujen säilyttämiseksi 29.40.30

TAA 925/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen metsien sertifioinnista aiheutuviin kustannuksiin 30.31.42

TAA 926/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamiseen 30.51.31

TAA 927/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen valtatielle 23 Keuruulla 31.24.21

TAA 928/2001 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

TAA 929/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Lehtomäen paikallistien 16853 perusparantamiseen Karstulan ja Soinin kunnan alueella 31.24.21

TAA 930/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 621 Keuruu—Liesjärvi perusparantamiseen 31.24.21

TAA 931/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 6040 Koskenpää—Pohjoislahti perusparantamisen loppuun saattamiseen Keski-Suomen tiepiirissä 31.24.21

TAA 932/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Saarijärven ja Viitasaaren välisen tieyhteyden parantamiseen osuudella Riihipelto—Kumpu 31.24.21

TAA 933/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien rakennus- ja parannustöihin 31.24.21

TAA 934/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen tiepiireille maanteiden perusparantamiseen ja päällystämiseen Keski-Suomessa 31.24.21

TAA 935/2001 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 18 rakennustöiden jatkamiseen Multian ja Ähtärin välillä 31.24.79

TAA 936/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.25.50

TAA 937/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Haapamäki—Pori-radan käyttöönottoa koskevan perusselvityksen tekemiseen 31.40.21

TAA 938/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Suomen Höyryveturit -nimisen säätiön museorakennusten saneeraukseen 31.99.40

TAA 939/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnusten ja niihin liittyvien etuuksien myöntämiseen 33.21.52

TAA 940/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen eläkkeen maksamiseksi sodan aikana palveluksessa olleille lotille 33.21.52

TAA 941/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen laitos- ja kotihoidossa olevien lasten, vanhusten ja vammaisten hoito- ja hoivatyön tukemiseen 33.32.30

TAA 942/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen lääkäreiden yöpäivystyksen ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen 33.32.30

TAA 943/2001 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen 33.53.50

TAA 944/2001 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pääradan ohitusraiteen toteuttamiseen välillä Kerava—Järvenpää 31.40.78

TAA 945/2001 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ulkomaisen adoption avustamiseen 33.15

TAA 946/2001 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen seudullisten virkistysalueiden maanhankintaan 35.20.37

TAA 947/2001 vp Kalevi Olin /sd ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen korjauksiin 29.90.50

TAA 948/2001 vp Heli Paasio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Turun Vanhan Suurtorin kunnostamiseen 29.90.52

TAA 949/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 26.97.34

TAA 950/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen esikoululaisten kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin 29.40.30

TAA 951/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen opetustoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksiin 29.40.30

TAA 952/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen korottamiseen 30.12.41

TAA 953/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 954/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Teknologia- ja kehittämismäärärahojen suuntaaminen 32.20.40

TAA 955/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamiseen 33.18.60

TAA 956/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatioon 33.19.60

TAA 957/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatio 33.19.60

TAA 958/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kotihoidon tuen korottamiseen 33.32.30

TAA 959/2001 vp Mauri Pekkarinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksen suorittamiseksi täysimääräisinä 33.32.30

TAA 960/2001 vp Pirkko Peltomo /sd  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 26.97.34

TAA 961/2001 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan alueelliseen korkeakouluopetukseen 29.10.21

TAA 962/2001 vp Pirkko Peltomo /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakentamiseen välillä Hyvelä—Söörmarkku Satakunnassa 31.24.79

TAA 963/2001 vp Margareta Pietikäinen /r  Erityistarpeita omaavien lasten palvelujen turvaaminen 29.40.21

TAA 964/2001 vp Margareta Pietikäinen /r  Määrärahan osoittaminen viran perustamiseksi esteettömyyden edistämiseen Valtion taidemuseossa 29.90.22

TAA 965/2001 vp Margareta Pietikäinen  /r  Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen 33.01.21

TAA 966/2001 vp Margareta Pietikäinen /r  Määrärahan osoittaminen omaishoitoon  33.32.30

TAA 967/2001 vp Margareta Pietikäinen /r ym. Määrärahan osoittaminen vammaisten tulkkipalveluihin ja henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen 33.32.30

TAA 968/2001 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen Ylä-Savon vedenhankintaprojektiin 30.51.31

TAA 969/2001 vp Iivo Polvi /vas  Määrärahan osoittaminen maantien 570 parantamiseen välillä Rautavaara—Juankoski 31.24.21

TAA 970/2001 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen paikallisteiden perusparantamiseen 31.24.21

TAA 971/2001 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 17 parantamiseen Tulisalmen alueella 31.24.79

TAA 972/2001 vp Iivo Polvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin 34.06.64

TAA 973/2001 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen luonnonkuitujen hyödyntämisen tutkimustoimintaan 29.10.21

TAA 974/2001 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen arboretumien ylläpitoon 30.31.50

TAA 975/2001 vp Osmo Puhakka /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Uskontojen uhrien tuki ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 976/2001 vp Veijo Puhjo /vas  Määrärahan osoittaminen koulujen homevaurioiden korjaamiseen Satakunnassa 29.40.34

TAA 977/2001 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kankaanpään liittymän rakentamiseen valtatiellä 23 31.24.21

TAA 978/2001 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen riista-aitojen rakentamiseen tieosuudelle Humppila—Huittinen 31.24.21

TAA 979/2001 vp Veijo Puhjo /vas  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille Satakunnassa 34.06.30

TAA 980/2001 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen 33.92.50

TAA 981/2001 vp Virpa Puisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaan 35.99.65

TAA 982/2001 vp Erkki Pulliainen /vihr  Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen hakemuspohjaiseen palauttamiseen 33.19.60

TAA 983/2001 vp Susanna Rahkonen /sd  Määrärahan osoittaminen lapsiasiainvaltuutetun viran ja toimiston perustamiseen 33.01.21

TAA 984/2001 vp Susanna Rahkonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen tasa-arvotyön vaatimiin lisäresursseihin 33.01.21

TAA 985/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen turvaamiseen 26.80.22

TAA 986/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen Kuoppakankaan koulun peruskorjaukseen Varkaudessa 29.40.34

TAA 987/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.15.45

TAA 988/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 989/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen Jäppiläntien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Niittypurontie—Lintulantie 31.24.21

TAA 990/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Leppävirran tienristeyksestä Sorsakosken teollisuusalueelle 31.24.21

TAA 991/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen maantien 570 parantamiseen välillä Säyneinen—Hankamäki Juankosken ja Rautavaaran kunnissa 31.24.21

TAA 992/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen paikallistien Kortteinen—Losomäki loppuosan korjaamiseen Pohjois-Savossa 31.24.21

TAA 993/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 994/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen Puurtilantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 23—Kopolanniemi 31.24.21

TAA 995/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen valtatien 5 ja kiertotien tasoliittymän rakentamiseen Varkaudessa  31.24.21

TAA 996/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen tie- ja siltajärjestelyihin Keiteleellä 31.24.21

TAA 997/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen tieverkon kehittämiseen 31.24.79

TAA 998/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 kehittämiseen välillä Joroinen—Varkaus 31.24.79

TAA 999/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon 31.25.50

TAA 1000/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen kanavaperinteen ja kanavamuseoiden toiminnan vahvistamiseen 31.30.21

TAA 1001/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Savon kanavan suunnitteluun 31.30

TAA 1002/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.60.63

TAA 1003/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen kansallisin varoin 32.30.45

TAA 1004/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkaamisen kompensoimiseen 33.19.60

TAA 1005/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen erikoissairaanhoidon kustannuksiin 35.10.77

TAA 1006/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lähialueyhteistyöhön 33.92.50

TAA 1007/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalisen yrityksen itäsuomalainen malli (SYIS) -projektille  34.06.02

TAA 1008/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen 34.06.31

TAA 1009/2001 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseen 34.06.63

TAA 1010/2001 vp Kari Rajamäki /sd  Määrärahan osoittaminen vesihuolto- ja ympäristöhankkeisiin 35.10.77

TAA 1011/2001 vp Jussi Ranta /sd  Määrärahan osoittaminen valtatien 6 rakentamiseen välillä Lappeenranta—Imatra 31.24.79

TAA 1012/2001 vp Jussi Ranta /sd  Määrärahan osoittaminen Rikosuhripäivystyksen toimintaan sekä rikoksen uhreja käsittelevään koulutukseen ja tutkimukseen 33.92.50

TAA 1013/2001 vp Jussi Ranta /sd  Määrärahan osoittaminen saimaannorpan suojelemiseen 35.20.22

TAA 1014/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1015/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen Siikalatvan siirtoviemäreiden ja yhteispuhdistamon rakentamiseen 30.51.77

TAA 1016/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien Haapavesi—Pulkkila kunnostamiseen 31.24.21

TAA 1017/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Oulun tiepiirin alueella 31.24.21

TAA 1018/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen valtatien 20 kehittämiseen välillä Oulu—Kiiminki 31.24.79

TAA 1019/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen EU:n tavoitealueiden ulkopuolisten alueiden yrityshankkeisiin 32.30.45

TAA 1020/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen Teleterveydenhuollon tutkimuskeskuksen perustamiseen Oulun yliopistoon 33.01.64

TAA 1021/2001 vp Antti Rantakangas /kesk  Määrärahan osoittaminen Oulaskankaan sairaalan poliklinikkatilojen peruskorjaukseen 33.32.31

TAA 1022/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.75.21

TAA 1023/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen varusmiesten päivärahojen korottamiseen 27.10.21

TAA 1024/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalouden ympäristötukeen 30.12.45

TAA 1025/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk  Määrärahan osoittaminen Jurvan ja Kurikan välisen maantien 689 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1026/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 Kauhajoki—Äetsä peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1027/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk  Määrärahan osoittaminen Vöyrin ja Tuuralan välisen tien 7210 päällystämisen ja peruskorjauksen loppuun saattamiseen 31.24.21

TAA 1028/2001 vp Aulis Ranta-Muotio /kesk ym. Määrärahan osoittaminen rintamalisän korottamiseen 33.21.52

TAA 1029/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan aloittamiseen Pirkanmaalla 26.80.22

TAA 1030/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen erityisopettajien kouluttamiseen 29.10.21

TAA 1031/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen esiopetuksen pätevöittämiskoulutukseen 29.10.21

TAA 1032/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen opettajien koulutukseen 29.10.21

TAA 1033/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen koululaisten terveyden turvaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 29.40.30

TAA 1034/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 29.40.30

TAA 1035/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen kosteus- ja homeongelmien poistamiseen koulurakennuksista 29.40.34

TAA 1036/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen työssäoppimisen ja opiskelijoiden harjoittelun ohjaamiseen ammatillisessa koulutuksessa 29.60.30

TAA 1037/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansanopistojen käyttökustannuksiin 29.69.50

TAA 1038/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansanopistojen välttämättömiin ylläpitoinvestointeihin 29.69.52

TAA 1039/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien omien kotoutumista edistävien yhdistysten toiminnan tukemiseen 29.90.50

TAA 1040/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.15.52

TAA 1041/2001 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten kotihoidon tuen laajentamiseen ja tason korottamiseen 33.32.30

TAA 1042/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntasairaalan peruskorjaukseen 27.01.74

TAA 1043/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen metsäkone- ja maaseutuopetuskeskuksen opiskelija-asuntolan peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1044/2001 vp Pekka Ravi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen 30.32.21

TAA 1045/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Akkalan kylän paikallisteiden peruskorjaukseen Tohmajärvellä 31.24.21

TAA 1046/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Nurmijärven—Kuhmon maantien 524 peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1047/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Onttolan ja Huhmarisen välisen tieosuuden perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1048/2001 vp Pekka Ravi /kok ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.24.21

TAA 1049/2001 vp Pekka Ravi /kok  Määrärahan osoittaminen Viinijärven ja Komperon välisen paikallistien parannukseen 31.24.21

TAA 1050/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen urheiluseuratoiminnan kehittämiseen 29.98.50

TAA 1051/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Koskimyllyn paikallistien 14033 perusparantamiseen Hollolassa 31.24.21

TAA 1052/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Taulun liittymän parantamiseen Padasjoella 31.24.21

TAA 1053/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Kouvola—Luumäki-rataosan perusparannukseen 31.40.21

TAA 1054/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kemiantekniikan alueryhmän perustamiseen Päijät-Hämeessä 32.20.22

TAA 1055/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin 33.32.31

TAA 1056/2001 vp Juha Rehula /kesk ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen korottamisen 34.06.52

TAA 1057/2001 vp Ola Rosendahl /r  Momentin 30.51.77 vesistö- ja vesihuoltotyöt selvitysosan muuttaminen 30.51.77

TAA 1058/2001 vp Ola Rosendahl /r  Määrärahan osoittaminen paikallisen tieverkon kunnossapitoon Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla 31.24.21

TAA 1059/2001 vp Ola Rosendahl /r  Määrärahan osoittaminen Koskenkylänjoen, Sävträsketin ja Lapinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1060/2001 vp Ola Rosendahl /r  Määrärahan osoittaminen Loviisan historiallisen alakaupungin kunnostamiseen 35.20.64

TAA 1061/2001 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahaan 26.98.43

TAA 1062/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Karttulan Pihkainmäen koulun perusparannukseen ja laajentamiseen 29.40.34

TAA 1063/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallisten toimintaryhmien toiminnan rahoittamiseen 30.14.61

TAA 1064/2001 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen tavoite 1 -ohjelman kansallisiin vastinvaroihin 30.14.62

TAA 1065/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Lempyy—Mäkrämäki-maantien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21

TAA 1066/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen ja päällystämiseen 31.24.21

TAA 1067/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Mäntyjärven paikallistien parantamiseen ja päällystämiseen Losomäkeen saakka Kaavilla 31.24.21

TAA 1068/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Saikarin tien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.24.21

TAA 1069/2001 vp Markku Rossi /kesk  Määrärahan osoittaminen Vesannon sairaalan peruskorjaukseen 33.32.31

TAA 1070/2001 vp Mirja Ryynänen /kesk  Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 1071/2001 vp Mirja Ryynänen /kesk  Määrärahan osoittaminen aikuiskoulutuksen järjestämiseen Itä-Suomessa 29.69.31

TAA 1072/2001 vp Mirja Ryynänen /kesk  Määrärahan osoittaminen yleisten kirjastojen tietoverkkopalvelujen kehittämiseen 29.90.30

TAA 1073/2001 vp Mirja Ryynänen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kotimaisen energian käytön tukemiseen 32.60.40

TAA 1074/2001 vp Mirja Ryynänen /kesk  Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toimintaan 33.92.50

TAA 1075/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutukseen 29.10.21

TAA 1076/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen kansainvälisen adoption tukemiseen 33.15

TAA 1077/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen lapsilisien maksamiseen 17-vuotiaille 33.15.52

TAA 1078/2001 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen huume- ja päihdevieroitushoidon toteuttamiseen 33.32.38

TAA 1079/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen perheiden päihdekasvatuksen tukemiseen 33.92.50

TAA 1080/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen syrjäytymistä ehkäisevään vapaaehtoistoimintaan 33.92.50

TAA 1081/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden palvelutason kohentamiseen 33.92.50

TAA 1082/2001 vp Päivi Räsänen /kd  Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.92.59

TAA 1083/2001 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen Umpisten vanhan kaatopaikan maaperän puhdistamiseen Hausjärvellä 35.10.63

TAA 1084/2001 vp Tero Rönni /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lylyn viestivarikon akkuhuoltolan ja -varaston rakentamiseen 27.01.74

TAA 1085/2001 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan kunnan Oinolan koulun muutos- ja peruskorjaustyöhön 29.40.34

TAA 1086/2001 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valaistuksen ja hirviaidan rakentamiseen valtatielle 1 välille Veikkola—Lohjanharju 31.24.21

TAA 1087/2001 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.24.21

TAA 1088/2001 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sulkuportin rakentamiseen Väänteenjokeen 31.30.77

TAA 1089/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen elintarvikevalvonnan toimintamenoihin 30.72.21

TAA 1090/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Mynämäki—Vehmaa—Vinkkilä-tien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1091/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Nummi-Pusulan Koisjärven ja Someron välisen tien rakentamiseen ja peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1092/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Turun tiepiirille haja-asutusalueiden alemman tieverkon parantamiseen ja uusien pyöräteiden rakentamiseen 31.24.21

TAA 1093/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen ulomman kehätien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1094/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1095/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pk-yritysten puuosaamisen kehittämispalveluihin 32.10.22

TAA 1096/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen TE-keskusten järjestämään koulutukseen pk-yrittäjille 32.30.45

TAA 1097/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kotimaisen lämpöenergiatuotannon investointeihin 32.60.40

TAA 1098/2001 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen huumeriippuvaisten henkilöiden hoitopalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 33.53.50

TAA 1099/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutukseen 29.10.21

TAA 1100/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kokkolan satamatien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1101/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen ohitustien rakentamiseen E8-tielle Sepänkylässä 31.24.79

TAA 1102/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1103/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Vaasa—Seinäjoki sähköistämiseen 31.40.78

TAA 1104/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoen ja Mikkelin lentoasemien ylläpitoon 31.52.41

TAA 1105/2001 vp Petri Salo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Merenkurkun talviliikenteen turvaamiseen 31.60.63

TAA 1106/2001 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maiden ja vesistöjen kunnostamiseen Uudellamaalla 35.10.77

TAA 1107/2001 vp Ismo Seivästö /kd  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 26.97.34

TAA 1108/2001 vp Ismo Seivästö /kd ym. Määrärahan osoittaminen Turku—Helsinki-radan turvallisuuden parantamiseen 31.40.77

TAA 1109/2001 vp Ismo Seivästö /kd  Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeisiin 33.32.31

TAA 1110/2001 vp Ismo Seivästö /kd  Määrärahan osoittaminen huumehoitoon Varsinais-Suomessa 33.32.38

TAA 1111/2001 vp Ismo Seivästö /kd ym. Määrärahan osoittaminen Korpoströmin saaristokeskuksen rakentamiseen 35.20.74

TAA 1112/2001 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 26.80.22

TAA 1113/2001 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen työpajatoiminnan kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään huumetyöhön 29.99.51

TAA 1114/2001 vp Arto Seppälä /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 perusparantamiseen 31.24.79

TAA 1115/2001 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin koulutushalliprojektin toisen rakentamisvaiheen toteuttamiseen 27.01.74

TAA 1116/2001 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan rakentamiseen Asikkalassa 31.24.21

TAA 1117/2001 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Orimattilan ohitustien suunnitteluun 31.24.21

TAA 1118/2001 vp Timo Seppälä /kok ym. Määrärahan osoittaminen huumeriippuvaisten nuorten hoitolaitoksen perustamiseen 33.92.50

TAA 1119/2001 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekevien yhteisöjen tukemiseen 30.04

TAA 1120/2001 vp Anni Sinnemäki /vihr  Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoitteen vähentäminen 30.33

TAA 1121/2001 vp Anni Sinnemäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan 35.99.65

TAA 1122/2001 vp Juhani Sjöblom /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kehä II:n ja Kehä IV:n suunnittelun jatkamiseen 31.24.21

TAA 1123/2001 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtämistä koskevaan selvitystyöhön 30.42.21

TAA 1124/2001 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vesivehmaan ja Kalkkisten välisen Kopsuontien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1125/2001 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen 31.52.41

TAA 1126/2001 vp Sakari Smeds /kd ym. Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66

TAA 1127/2001 vp Sakari Smeds /kd  Määrärahan osoittaminen Rikosuhripäivystyksen toiminnan tukemiseen 25.50.21

TAA 1128/2001 vp Sakari Smeds /kd  Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.99.50

TAA 1129/2001 vp Sakari Smeds /kd  Määrärahan osoittaminen koulujen kerho- ja harrastustoiminnan tukemiseen 29.40.51

TAA 1130/2001 vp Sakari Smeds /kd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Suunnistusliitolle suunnistuskarttojen tekemiseen 29.98.50

TAA 1131/2001 vp Sakari Smeds /kd  Määrärahan osoittaminen kristillistä päihdetyötä tekeville järjestöille 33.92.50

TAA 1132/2001 vp Sakari Smeds /kd  Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77

TAA 1133/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen työeläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen kompensaatioon 28.07.05

TAA 1134/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansantanssiharrastuksen tukemiseen 29.90.33

TAA 1135/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Tampereen läntisen ohikulkutien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1136/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 33.18.60

TAA 1137/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen paluumuuttajien eläkkeiden maksamiseen 33.28

TAA 1138/2001 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas  Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin 33.32.31

TAA 1139/2001 vp Katja Syvärinen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Eurooppalainen Suomi ry:n valtionapuun 24.99.50

TAA 1140/2001 vp Katja Syvärinen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Satakunnan Järvikeskuksen perustamiseen 35.10.63

TAA 1141/2001 vp Säde Tahvanainen /sd  Määrärahan osoittaminen kiviosaamiskeskuksen rakentamiseen Juukaan 29.01.22

TAA 1142/2001 vp Säde Tahvanainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan homekoulujen korjaamiseen 29.40.34

TAA 1143/2001 vp Säde Tahvanainen /sd  Määrärahan osoittaminen Finnvera Oyj:n korkotukiin 32.30.42

TAA 1144/2001 vp Ilkka Taipale /sd  Määrärahan osoittaminen Itämerikeskussäätiön toiminnan tukemiseen 29.90.50

TAA 1145/2001 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen tietokirjallisuuden kääntämiseen suomen kielelle 29.88.53

TAA 1146/2001 vp Ilkka Taipale /sd ym. Määrärahan osoittaminen asunnottomuuden vähentämiseen 35.30.60

TAA 1147/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Lapin kunnille 26.97.34

TAA 1148/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen koulutilojen peruskorjaus-, muutos- ja laajennustöiden aloittamiseen Lapissa 29.40.34

TAA 1149/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen taloudellisessa ahdingossa olevien luontaiselinkeinotilallisten toimeentulomahdollisuuksien turvaamiseen 30.14

TAA 1150/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen kalateiden rakentamiseen Kemijoen voimalaitosten kunnostustöiden yhteydessä 30.41.77

TAA 1151/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen Kuloharjun—Kynsilän maantien peruskorjaamiseen Posiolla 31.24.21

TAA 1152/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien parantamiseen Savukoskella 31.24.21

TAA 1153/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä 31.24.21

TAA 1154/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen neuvostopartisaanien tuhoamissa kylissä eläneiden kuntoutustoimintaan 33.22.56

TAA 1155/2001 vp Hannu Takkula /kesk  Määrärahan osoittaminen eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen 33.92.58

TAA 1156/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen Lapin kunnille 26.97.34

TAA 1157/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Lapin kyläasiamiehen palkkaamiseen 26.98.43

TAA 1158/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Anetjärven koulun toimintaan Posiolla 29.40.30

TAA 1159/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Keminmaan Pölhön koulun peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1160/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Rovaniemen maalaiskunnan ja kaupungin yhteistyönä toteutettavaan Ylikylän koulun laajennukseen 29.40.34

TAA 1161/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Utsjoen Karigasniemen koulun liikuntahallin rakentamiseen 29.40.34

TAA 1162/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen opintotuen asumislisän laajentamiseen ympärivuotiseksi 29.70.55

TAA 1163/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1164/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Vanttauskoskelle Rovaniemen maalaiskunnassa 31.24.21

TAA 1165/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Lapin läänissä 31.24.21

TAA 1166/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Simon Asema—Alaniemi-tien kunnostukseen 31.24.21

TAA 1167/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Tervolan kirkonkylän uuden sisääntulotien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1168/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Tornion AvestaPolaritiin johtavan tien leventämiseen 31.24.21

TAA 1169/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.24.21

TAA 1170/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen valtatien 21 parantamiseen Pellon ja Ylätornion välillä 31.24.21

TAA 1171/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen valtatien 21 peruskorjaukseen välillä Palojoensuu—Kilpisjärvi Luoteis-Lapissa 31.24.21

TAA 1172/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi peruskorjaukseen Kolarissa 31.24.21

TAA 1173/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Kemin—Tornion moottoritien rakentamiseen 31.24.77

TAA 1174/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Ajoksen sataman kehittämiseen 31.32

TAA 1175/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Kemijärvi—Kelloselkä-radan säilyttäminen 31.40.77

TAA 1176/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen Sallan ja Kantalahden välisen radan rakentamiseen 31.40.78

TAA 1177/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen valtionhallinnolle Lapin läänin työttömyystilanteen helpottamiseksi 34.06.02

TAA 1178/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen työministeriölle ympäristötöiden rahoittamiseen Lapin läänissä 34.06.02

TAA 1179/2001 vp Esko-Juhani Tennilä /vas  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille Lapin läänin työttömyyden helpottamiseksi 34.06.30

TAA 1180/2001 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Pälkäneen kirjaston rakentamiseen 29.90.34

TAA 1181/2001 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen Viialan kirjaston rakentamiseen 29.90.34

TAA 1182/2001 vp Marja Tiura /kok ym. Määrärahan osoittaminen ns. matalan kynnyksen huumehoitopaikkojen verkoston perustamiseen 33.92.50

TAA 1183/2001 vp Martti Tiuri /kok ym. Määrärahan osoittaminen teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan opetukseen 29.10.21

TAA 1184/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen ympäristöteknologian osaamiskeskuksen perustamiseen Kaakkois-Suomeen 26.98.43

TAA 1185/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Kotkan Hakalan koulun kosteusvaurioiden korjaamiseen 29.40.34

TAA 1186/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Kotkan Haukkavuoren koulun saneeraukseen 29.40.34

TAA 1187/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Kotkan Kyminlinnan linnoituksen kunnostamistyön jatkamiseen 29.90.75

TAA 1188/2001 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 15 kehittämiseen 31.24.21

TAA 1189/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen E18-tien liikenneturvallisuuden parantamiseen tieosuudella Hamina—Vaalimaa 31.24.21

TAA 1190/2001 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen väyläalus Seilin muuttamiseen avomeri- ja jääolosuhteisiin soveltuvaksi öljyntorjunta-alukseksi 35.10

TAA 1191/2001 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudelta Lahti—Imatra 31.40.77

TAA 1192/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen myöntämiseksi vuonna 1926 syntyneille 33.21.52

TAA 1193/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien toiminnan turvaamiseen 33.32.30

TAA 1194/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Suomenlahden suojeluun ja erityisesti fosforikuormituksen vähentämiseen 35.10.67

TAA 1195/2001 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston perustamiseen 35.20.87

TAA 1196/2001 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Saimaan kansallispuiston perustamiseen 35.20.87

TAA 1197/2001 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen opettajankoulutuksen lisäämiseen 29.10.21

TAA 1198/2001 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenoihin 29.90.21

TAA 1199/2001 vp Irja Tulonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen yhteensovitettujen työeläkkeiden pohjaosaleikkausten kompensoinnin valmisteluun 33.01.21

TAA 1200/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ulkopuolisten selvitysmiesten palkkaamiseen eri uskontokuntien välisen kriisin selvittämiseksi Israelissa 24.99.25

TAA 1201/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien yleisiin valtionosuuksiin 26.97.31

TAA 1202/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien avustamiseen 26.97

TAA 1203/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen Kuopion yliopistolle vaihtoehtoiseen kansanparannustieteeseen ja tutkimustoimintaan 29.10.21

TAA 1204/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen opintokeskusten käyttökustannuksiin 29.69.55

TAA 1205/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen Snellman-instituutin tutkimustoimintaan Kuopiossa 29.88.53

TAA 1206/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen Puutossalmen sillan rakentamiseen 31.24.79

TAA 1207/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Teknologian kehittämiskeskuksen toiminnan tehostaminen Itä-Suomessa 32.20.26

TAA 1208/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 33.32.30

TAA 1209/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen kustannuksiin 33.32.33

TAA 1210/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen syöpätutkimukseen istukkahoidon avulla 33.32.32

TAA 1211/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen nuorille yrittäjille yritysten perustamiseen liittyvien kustannusten kattamiseen 34.06.63

TAA 1212/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen Kuopion turveterveyshoitolan perustamiseen 34.06.77

TAA 1213/2001 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd  Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.30.60

TAA 1214/2001 vp Riitta Uosukainen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle 22.02.21

TAA 1215/2001 vp Kari Uotila /vas  Määrärahan osoittaminen Espoon Iso Omenan itäisiin liikennejärjestelyihin 31.24.79

TAA 1216/2001 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen 31.40.77

TAA 1217/2001 vp Kari Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnan tukemiseen 24.99.50

TAA 1218/2001 vp Kari Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen aluekeskusten kehittämistyöhön 26.98.43

TAA 1219/2001 vp Kari Urpilainen /sd  Määrärahan osoittaminen korkeakouluopintojen laajentamiseen Kokkolassa 29.10.21

TAA 1220/2001 vp Kari Urpilainen /sd  Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen 30.15.45

TAA 1221/2001 vp Kari Urpilainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen tieyhteyden Huopana—Aholanmäki perusparantamiseen Viitasaarella 31.24.21

TAA 1222/2001 vp Kari Urpilainen /sd  Määrärahan osoittaminen Kokkolan satamatien rakentamiseen 31.24.79

TAA 1223/2001 vp Raija Vahasalo /kok  Määrärahan osoittaminen Hangon rannikkopatteriston toiminnan jatkamiseen 27.10.21

TAA 1224/2001 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 51 rakentamiseen välillä Kivenlahti—Kirkkonummi 31.24.79

TAA 1225/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Raahen teknologiakeskuksen rakentamiseen 29.10.21

TAA 1226/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen keskuskoulun peruskorjaukseen Pyhäjoella 29.40.34

TAA 1227/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen keskuskoulun rakentamiseen Kärsämäellä 29.40.34

TAA 1228/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Ollinsaaren ala-asteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1229/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Oulaisten ala-asteen peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1230/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Pattasten homekoulun korjaamiseen Pattijoella 29.40.34

TAA 1231/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Raahen ammattioppilaitoksen metalliosaston laajennukseen ja peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1232/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Ruukin maaseutuoppilaitoksen asuntolan peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1233/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Vihannin yläasteen/lukion peruskorjaukseen 29.40.34

TAA 1234/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen Parhalahdelle Haaralan—Pietiläntien risteykseen 31.24.21

TAA 1235/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Sikapaari—Sattumäki Ylivieskassa 31.24.21

TAA 1236/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamiseen välillä Ruukki—Huumola 31.24.21

TAA 1237/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Louhua—Ylipää—Heinolanperä-paikallistien peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1238/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen maantien 7891 perusparantamiseen Pyhäjoella 31.24.21

TAA 1239/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Oulun läänin haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 31.24.21

TAA 1240/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen—Vihannin maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1241/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Raudaskylän—Sievin maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1242/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Siikajoen ja Revonlahden välisen tien päällystämiseen 31.24.21

TAA 1243/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Ylivieska—Pulkkila-tien kehittämiseen 31.24.21

TAA 1244/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamiseen Mettalanmäen kohdalla Raahessa 31.24.79

TAA 1245/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Tauvon sataman uusimiseen Siikajoella 31.30.77

TAA 1246/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen Raahen seutukunnan korkean teknologian tutkimushankkeisiin 32.20.26

TAA 1247/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen teollisuusrakennuksen rakentamiseen Kalajoelle 32.30.45

TAA 1248/2001 vp Unto Valpas /vas  Määrärahan osoittaminen vanhainkoti Mainingin peruskorjaukseen ja muuttamiseen palvelukodiksi Raahessa 33.32.31

TAA 1249/2001 vp Matti Vanhanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen vesihuollon kehittämiseen haja-asutusalueilla 30.51.31

TAA 1250/2001 vp Matti Vanhanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Karjaan läntisen ohikulkutien suunnitteluun ja rakentamiseen 31.24.79

TAA 1251/2001 vp Matti Vanhanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen kutsutaksipalvelujen ostamiseen 31.60.63

TAA 1252/2001 vp Matti Vanhanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lapinjärven kirkonkylän lämmönhuoltoverkon muuttamiseen 32.60.50

TAA 1253/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen lääkärikoulutukseen ja maahanmuuttajalääkäreiden lisäkoulutukseen 29.10.21

TAA 1254/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen oikeustieteellisen tiedekunnan perustamiseen Joensuun yliopistoon 29.10.21

TAA 1255/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen yliopistojen työllistymispalveluihin 29.10.21

TAA 1256/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen mielenterveyshenkilöstön kouluttamiseen 29.20.30

TAA 1257/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssä oppimisen kehittämiseen 29.60.25

TAA 1258/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ammatilliseen lisäkoulutukseen Itä-Suomessa 29.69.31

TAA 1259/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen opintotukiasiamiehen viran perustamiseen 29.70.55

TAA 1260/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen opiskelijoiden ateriatukeen 29.70.57

TAA 1261/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen ja -avustuksiin 29.90.31

TAA 1262/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen karjalankielisen kirjallisuuden ja karjalan kieltä edistävien järjestöjen tukemiseen 29.90.50

TAA 1263/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen monitoimihallin rakentamiseen Joensuuhun 29.98.50

TAA 1264/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk  Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjälainajärjestelmän perustamiseen 32.30.42

TAA 1265/2001 vp Anu Vehviläinen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin Pohjois-Karjalassa 34.06.64

TAA 1266/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Siirtolaismuseon perustamiseen Peräseinäjoelle 29.90.32

TAA 1267/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Itäkylän ja Huopanan välisen paikallistien peruskorjaamiseen Lappajärvellä 31.24.21

TAA 1268/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 6194 parantamiseen Kalakosken ja vanhan Hämeen lääninrajan välillä 31.24.21

TAA 1269/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen maantien 7091 peruskorjaamiseen välillä Niemisvesi—Kukko 31.24.21

TAA 1270/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 17719 ja 17721 peruskorjaamiseen Alajärvellä 31.24.21

TAA 1271/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 17027 peruskorjaamiseen Isojoella välillä Vanhakylä—Kärjenkoski 31.24.21

TAA 1272/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen paikallistien 17541 peruskorjaamiseen välillä Kortekylä—Soini 31.24.21

TAA 1273/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen tien rakentamiseen välille Rengonkylä—Honkakylä Ilmajoella 31.24.21

TAA 1274/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk  Määrärahan osoittaminen valtatien 18 rakentamiseen välille Myllymäki—Multia 31.24.79

TAA 1275/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ilmatieteen laitoksen säätutkan rakentamiseen Kauhavalle 31.80.21

TAA 1276/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen parantamiseen 33.21.52

TAA 1277/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen 33.22.56

TAA 1278/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen veteraanien kuntoutustoimintaan 33.92.59

TAA 1279/2001 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen opintokeskuksille 29.69.55

TAA 1280/2001 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suodenniemen ja Sävin välisen maantien perusparantamiseen 31.24.21

TAA 1281/2001 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten yrittäjälainajärjestelmän perustamiseen 32.30.42

TAA 1282/2001 vp Pekka Vilkuna /kesk ym. Eduskunnan lisärakennuksen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin ehdotetun määrärahan vähentäminen 22.02.74

TAA 1283/2001 vp Pekka Vilkuna /kesk ym. Määrärahan osoittaminen radan Ylivieska—Rahjan satama esiselvityksen laatimiseen 31.40.78

TAA 1284/2001 vp Pekka Vilkuna /kesk  Määrärahan osoittaminen Ylivieskan lentokentän ylläpitoon 31.52.41

TAA 1285/2001 vp Pekka Vilkuna /kesk  Määrärahan osoittaminen rauhoitettujen lintujen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 35.20.63

TAA 1286/2001 vp Lasse Virén /kok  Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin suunnattuihin avustuksiin 30.51.31

TAA 1287/2001 vp Lasse Virén /kok  Määrärahan osoittaminen Itä-Uudenmaan alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.24.21

TAA 1288/2001 vp Lasse Virén /kok  Määrärahan osoittaminen Koskenkylä—Kouvola-tiehankkeen loppuun saattamiseen 31.24.79

TAA 1289/2001 vp Lasse Virén /kok  Määrärahan osoittaminen nuorten huumausaineongelmien ehkäisemiseen ja torjuntaan 33.53.50

TAA 1290/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen poliisin talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.75.21

TAA 1291/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen koulujen homevaurioiden ja -haittojen poistamiseen ja ehkäisyyn 29.40.34

TAA 1292/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.12.41

TAA 1293/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.14

TAA 1294/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.41.51

TAA 1295/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Hautakylän tien peruskorjaamiseen Soinissa 31.24.21

TAA 1296/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Jokikylän tien kunnostamiseen Evijärvellä 31.24.21

TAA 1297/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Kalliojärven tien peruskorjaukseen Vetelissä 31.24.21

TAA 1298/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 7122 Kurejoen kylässä 31.24.21

TAA 1299/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatielle 19 välille Kivisaari—Teppo 31.24.21

TAA 1300/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Lehtomäen paikallistien 16853 peruskorjaamiseen 31.24.21

TAA 1301/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Leppälän tien 17469 perusparannukseen ja muihin liikenneturvallisuutta lisääviin toimiin Kuortaneella 31.24.21

TAA 1302/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.24.21

TAA 1303/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 723 perusparannukseen välillä Rannanjärvi—Ilomäki 31.24.21

TAA 1304/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 7056 kunnostamiseen välillä Autionmäki—Katteluskylä 31.24.21

TAA 1305/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 7071 perusparantamiseen välillä Rantatöysä—Kätkänjoki 31.24.21

TAA 1306/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 7112 kunnostamiseen Lapualla 31.24.21

TAA 1307/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 7210 peruskorjaukseen välillä Vöyri—Tuurala 31.24.21

TAA 1308/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 7411 peruskorjaamiseen välillä Purmojärvi—Kuoppa-aho 31.24.21

TAA 1309/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 17541 peruskorjaamiseen välillä Laasala—Jokivarsi 31.24.21

TAA 1310/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen maantien 17613 peruskorjaamiseen välillä Hanhikoski—Malkamäki 31.24.21

TAA 1311/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen paikallisteiden 17847 ja 17849 perusparantamiseen Lappajärvellä 31.24.21

TAA 1312/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen paikallistien 15911 peruskorjaamiseen ja päällystämiseen Nurmeksessa 31.24.21

TAA 1313/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Porasen paikallistien 17803 kunnostamiseen Perhossa 31.24.21

TAA 1314/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Ruonan ja Menkijärven välisen tien kunnostamiseen Kuortaneella ja Alajärvellä 31.24.21

TAA 1315/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Sykäräisen—Rahkosen paikallistien peruskorjaamiseen Ullavassa ja Toholammella 31.24.21

TAA 1316/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.25.50

TAA 1317/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen pienlentokenttien rakennus- ja perusparannushankkeisiin 31.52.41

TAA 1318/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.18.60

TAA 1319/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen vuonna 1926 syntyneiden veteraanien rintamalisiin 33.21.52

TAA 1320/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen partisaanien uhrien korvauksiin 33.22.50

TAA 1321/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen varusmiesten ja heidän vanhempiensa toimeentulon parantamiseen 33.32.30

TAA 1322/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen veteraanien ja kotirintamanaisten koti- ja ateriapalveluun 33.32.30

TAA 1323/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 33.92.50

TAA 1324/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen työttömyyden torjumiseksi käynnistettäviin investointeihin 34.06.77

TAA 1325/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1326/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77

TAA 1327/2001 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77

TAA 1328/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen 35.10.77

TAA 1329/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen turkistarhojen siirtämiseen pohjavesialueilta  35.10.77

TAA 1330/2001 vp Raimo Vistbacka /ps  Määrärahan osoittaminen veteraanien asuntojen peruskorjausavustuksiin 35.30.60

TAA 1331/2001 vp Matti Vähänäkki /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 26 parantamiseen välillä Taavetti (Luumäki)—Summa (Vehkalahti) 31.24.79

TAA 1332/2001 vp Matti Vähänäkki /sd ym. Määrärahan osoittaminen eteläisen rannikko—HELI-radan suunnitteluun 31.40.78

TAA 1333/2001 vp Matti Vähänäkki /sd  Määrärahan osoittaminen selvityksen tekemiseen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamiseksi 33.01.21

TAA 1334/2001 vp Matti Väistö /kesk  Määrärahan osoittaminen rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 26.90.21

TAA 1335/2001 vp Matti Väistö /kesk  Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinopohjan vahvistamiseen Pohjois-Karjalassa 30.14.61

TAA 1336/2001 vp Matti Väistö /kesk  Määrärahan osoittaminen minimisairauspäivärahan palauttamiseksi 33.18.60

TAA 1337/2001 vp Matti Väistö /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin 33.32.31

TAA 1338/2001 vp Matti Väistö /kesk  Määrärahan osoittaminen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn 33.53.50

TAA 1339/2001 vp Harry Wallin /sd  Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston toiminnan turvaamiseen 29.69.50

TAA 1340/2001 vp Harry Wallin /sd  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Seinäjoen Heikkilänmäki—Kiikun risteys 31.24.21

TAA 1341/2001 vp Jaana Ylä-Mononen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen alueellisen pelastustoimen kehittämiseen 26.80.21

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan.

Vuoden 2002 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

Määräajan jälkeen ovat lisäksi lausunnon antaneet

Mainitut lausunnot on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Jaostokäsittely

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

YLEISPERUSTELUT

Suhdannetilanne.

Valtion ensi vuoden talousarvio on jouduttu laatimaan olosuhteissa, joissa kansainvälisen talouden näkymät ovat muuttuneet kuluvan vuoden mittaan yhä epävarmemmiksi ja päätökset taloutta ohjaavista toimista joudutaan tekemään varsin epäkiitollisissa olosuhteissa. Riskit arvioitua heikommasta kansainvälisen talouden kehityksestä ovat valtiovarainministeriön kansantalousosaston 8.11.2001 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan merkittävät. Maailmanlaajuiseksi levinnyt laskusuhdanne ja talouden yleinen epävarmuus saattavat viivästyttää noususuhdanteen alkua Yhdysvalloissa ja alentaa maailmantalouden kasvua aiemmin arvioidusta vuonna 2002.

Suomi on ollut 1990-luvun alkuun verrattuna vahva vastaanottamaan kansainvälisen talouden taantuman, koska suomalaisten yritysten kilpailukyky ja tase ovat vahvoja, kotitaloudet ovat vähemmän velkaantuneita ja ostovoimaa on enemmän kuin 1990-luvun alussa. Myös korkokehitys näyttää vakaalta.

Maailmantalouden kehitystä seurannut kotimaisen suhdannetilanteen heikentyminen vuoden 2001 aikana on kuitenkin muuttanut merkittävästi Suomen julkisen talouden lähinäkymiä. Kansainvälisen kasvun hidastuminen on taittanut viennin kasvun. Suomen päävientisektorien, elektroniikka- ja metsäteollisuuden, vienti on heikentynyt yhtä aikaa ennakoitua nopeammin ja tällä on ollut suora vaikutus koko kansantalouteen. Myös kolmannen tärkeän vientialan, metalliteollisuuden, viennin arvioidaan hidastuvan jatkossa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yleinen taloudellinen epävakaus pitää vientinäkymät heikkoina myös ensi vuoden alkupuoliskolla, jolloin viennin kasvuksi on arvioitu vain 0,5 prosenttia.

Talouden epävakaus on lisännyt kuluttajien ja yritysten varovaisuutta ja alentanut kulutuskysyntää ja investointihalukkuutta. Laskeneet osakekurssit ja heikko talouskasvu ovat pienentäneet verotuottoja, ja niiden kertymisen arvioidaan hidastuvan myös ensi vuonna.

Arviot ensi vuoden työllisyyskehityksestä vaihtelevat suuresti: Valtiovarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen nousevan tämänvuotisesta 9,2 prosentista vain hieman eli 9,4 prosenttiin, jolloin työttömyyden kokonaiskasvu olisi noin 7 000 henkilöä. Työministeriö on arvioinut työttömyyden kasvuksi peräti 30 000—40 000 henkilöä, mutta todennut, että hallituksen jo tekemät elvyttävät ratkaisut ja kotimarkkinoiden vahva tilanne leikkaavat työttömyyden nousua. Valiokunta kiinnittää huomiota ennusteiden suureen eroon ja tähdentää sellaisten ratkaisujen merkitystä, joilla työllisyyttä voidaan ylläpitää myös hitaan kasvun olosuhteissa. Valiokunnan mielestä työllisyystilannetta tulee seurata ja ottaa se huomioon kevään budjettikehyksistä päätettäessä.

Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusylijäämän on arvioitu alenevan vuosina 2002—2004 hallituksen tavoitteeksi asettamasta 4,5 prosentista runsaaseen 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka hallitusohjelmassa asetettu valtion velan supistumistavoite onkin saavutettu jo nyt, vuosittaisia tavoitteita joudutaan ilmeisesti alentamaan. Valiokunta korostaa kuitenkin harjoitetun talouspolitiikan suunnan säilyttämistä, jotta Suomen kansainvälisesti kilpailukykyinen asema ja hyvä maine kansainvälisten yritysten sijoittautumiskohteena voidaan säilyttää tulevaisuudessakin.

TE-keskusten toimivuus.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ohjaus- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta koskevan tarkastuksen (VTV:n tarkastuskertomus 9/2001). Se totesi, että uudistuksessa on edetty sinänsä määrätietoisesti, mutta kaikkia sille asetettuja tavoitteita ei ole kuitenkaan saavutettu.

Tarkastusvirasto pitää pahimpana puutteena, että TE-keskusten ohjauksen ja kehittämisen suunnasta puuttuu TE-keskusministeriöiden yhteinen näkemys. Myös TE-keskusten edustajat ovat tuoneet valiokunnan asiantuntijakuulemisissa selvästi esille vastuuministeriöiden yhteistyön puutteen. Työnjakoon liittyvät ongelmat ministeriötasolla heijastuvat TE-keskusten käytännön toimintaan ja ilmenevät muun muassa johtamisen ongelmina sekä puutteellisena yhteistyönä osastojen välillä.

TE-keskusten yritysosastoilla olevilla teknologiayksiköillä ei ole yhteistyötä TE-keskusten tai niiden yritysosastojen kanssa sen enempää kuin ennen uudistusta, vaikka toimintojen resurssointi kuuluukin TE-keskuksille. Myöskään maaseutu- ja työvoimaosastojen toimintaan uudistus ei tarkastuksen mukaan ole tuonut tavoiteltuja synergiaetuja. Sillä ei ole ollut myöskään positiivisia vaikutuksia osastojen käytännön toimintaan.

TE-keskusten maaseutuosastoilla on runsaasti lakisääteisiä tehtäviä. Käytännössä tehtävät painottuvat vahvasti maatalouden ja kalatalouden tuki- ja valvontatehtävien hoitamiseen. Varsinaisia yhteisiä tehtäviä muiden osastojen kanssa on saadun selvityksen mukaan noin 10—15 prosenttia. Näitä ovat 5b-/1-ohjelman sekä ALMAn (alueellinen maaseutuohjelma) toteutus ja siihen liittyvät erityistuet.

Yhteisiä asiakkaita maaseutuosastoilla on muiden osastojen kanssa noin 10 prosenttia asiakkaista. Maaseutuosaston asiakaskunta koostuu lähinnä yksittäisistä viljelijöistä. Kuten tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa on todettu, maaseutuosastoilla koetaan asiakaskunnasta johtuen oltavan hieman erillään muusta TE-keskuksesta. Yhdistäviä tekijöitä maaseutu- ja muiden osastojen välillä tai teknologiayksikön suuntaan on TE-keskusuudistuksesta huolimatta syntynyt varsin vähän.

Maaseutuosastojen keskeisiä yhteistyötahoja ovat edelleen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja maaseutukeskukset. EU-jäsenyyden myötä yhteistyö myös metsäkeskusten, alueellisten ympäristökeskusten ja maakunnan liittojen kanssa on tiivistynyt. Ennen TE-keskusuudistusta useat näistä tahoista toimivat samoissa tiloissa ns. maa- ja metsätaloissa. Tällöin asiakkaat saivat palvelunsa pitkälti ns. yhden luukun periaatteen pohjalta.

Hallinnon tulostavoitteeksi on asetettu vuodeksi 2002 alueellisesti tehokas elinkeinopolitiikka. Valiokunta katsoo, että tehokkuutta tulee tarkastella niin alueellisen toiminnan (seutuistamisen) kuin alueellisen viennin edistämisenkin näkökulmasta. Aluehallinnon toimintamahdollisuudet ja voimavarat pitää sen vuoksi mitoittaa valiokunnan mielestä niin, että TE-keskukset pystyvät tarjoamaan kehittämispalveluita maa- ja seutukunnan tarpeisiin. Lisäksi niiden tulee kyetä antamaan kansainvälistymisen ja vienninedistämisen peruspalveluita vientiin tähtääville yrityksille. Tällaiseen entistä laajempaan toimintatapaan viittaa myös yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistä tarkastellut toimikunta (VKE-toimikunta) mietinnössään 30.9.2001.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että etenkin rakennerahastoasioiden hoidon kannalta TE-keskus organisaationa toimii hyvin. Kaikkien osastojen hankehakemukset käydään ennen päätöksentekoa ns. hanketyöryhmässä läpi. Tällä tavalla päätökset saadaan sovitetuksi yhteen eri rahastojen kesken ja kaikilla osastoilla on ajan tasalla oleva tieto toisten hakemuksista.

Monissa TE-keskuksissa yhteistyö eri osastojen välillä on toiminut hyvin ja toimintakulttuuri kuluneen neljän vuoden aikana on pitkälle vakiintunut. Toimivuudessa on kyse valiokunnan käsityksen mukaan pitkälti ennen muuta johtamisesta ja eri osastojen välisistä henkilösuhteista. Tähän viittaa myös se, että käsittelyajat eri TE-keskuksissa vaihtelevat varsin paljon. Ongelmia lienee eräissä TE-keskuksissa myös osastojen sisäisten toimintojen organisoinnissa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että TE-keskuksia on pyritty kehittämään uudistuksen käynnistymisen jälkeen myös käytännön toimin. Niihin on saatu esimerkiksi teknologia-asiamiehen virat. Kehittämistoimia tulee edelleen jatkaa. Toiminnan tehostamiseksi on ryhdyttävä muun muassa niihin toimiin, joita Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää alue- ja keskushallinnon kehittämiseksi. Tämä merkitsee ennen kaikkea vastuuministeriöiden nykyistä jäntevämpää yhteistä tavoitteiden asetantaa ja keskinäistä yhteistyötä, TE-keskusten johtajien aseman tarkistamista ja uusien synergiaetujen etsimistä osastojen kesken.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota TE-keskusten riittävään resursointiin; muun muassa VKE-toimikunta asettaa TE-keskuksille entistä laajemman tehtävän kansainvälistymisen ja vienninedistämisen peruspalveluiden tarjoajana kaikkialla Suomessa. Tämän onnistumisen edellytyksenä on pätevä ja riittävä henkilöstö.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 22

EDUSKUNTA

02 Eduskunnan kanslia

21. Toimintamenot (arviomääräraha)

Talousarvioaloitteen TAA 1214/2001 vp perusteella momentille lisätään 50 000 euroa valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseen Lohjalle. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 118 000 euroa. Näköispatsaan rahoittamiseksi on tarkoitus järjestää kansalaiskeräys, johon osallistuvat yksityishenkilöiden ohella myös Johannes Virolaista lähellä olleet yhteisöt. Talousarvioaloitteen perustelujen mukaan Lohjan kaupunki on jo osaltaan päättänyt tehdä tarpeelliset muutostyöt muistomerkin sijaintipaikalla ja päättänyt vastata alueen ylläpitokustannuksista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 43 022 000 euroa.

Määrärahasta osoitetaan 50 000 euroa valtioneuvos Johannes Virolaisen muistomerkin pystyttämiseksi Lohjalle. (Uusi)

74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v)

Kuluvan vuoden talousarviossa momentille myönnettiin 40 miljoonaa markkaa eduskunnan tarvitsemien lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksiin. Kyseessä oli ensimmäinen talousarvio, jossa rahaa myönnettiin suunnittelun lisäksi myös rakentamiseen. Tässä yhteydessä eduskunta hyväksyi myös lausuman, jossa se edellytti, että suhdannetilanteen vaikutus otetaan eduskunnan lisärakennuksen rakentamisen käynnistämistä koskevaa päätöstä tehtäessä huomioon.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisärakennushankkeen aikataulu on siirtynyt talousarvioehdotuksen valmistelussa kaavaillusta ajasta noin 4—5 kuukautta, jolloin määrärahatarve hankkeeseen on esitettyä alempi.

Momentilta vähennetään 13 796 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 750 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01 Ulkoasiainhallinto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että se on ottanut toimintamenoihin kantaa ulkoasiainhallinnon tehtävistä ja voimavaroista ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa VaVL 27/2001 vp. Lausunnossaan valiokunta kiinnitti huomiota toimintamenomäärärahojen niukkuuteen. Toimintaa on viime vuosina jouduttu merkittävästi rahoittamaan edelliseltä vuodelta siirtyneillä määrärahoilla. Tämän siirtyvän erän osuus on vuosi vuodelta vähentynyt eikä sen avulla enää voida ratkaista ulkoasiainhallinnon rahoitusongelmia. Momentille lisätään 1 177 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 152 226 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

30 Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Talousarvioesitykseen sisältyy kehitysyhteistyömäärärahoja eri pääluokissa yhteensä runsaat 479 miljoonaa euroa. Näistä noin 400 miljoonaa euroa on budjetoitu ulkoasiainministeriön hallinnonalalle. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden BKT:sta on hallituksen budjettiesityksessä laskettu olevan 0,341 prosenttia.

Valtiovarainvaliokunta on useina vuosina budjettimietinnöissään muistuttanut YK:n suosittelemasta kehitysyhteistyömenojen 0,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta. Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus nostaa kehitysyhteistyövaroja lisärahoituksella ja tavoittelee YK:n suosituksen mukaista tasoa taloudellisen tilanteen niin salliessa. Valtiovarainvaliokunta toistaa kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 43/2000 vp esittämänsä kannan, että valtioneuvoston tulee esittää eduskunnan hyväksyttäväksi ohjelma, jonka mukaisesti kehitysyhteistyömäärärahojen kasvulle asetetut tavoitteet saavutetaan.

Kehitysyhteistyömäärärahojen taso oli esillä myös EU:n Göteborgin huippukokouksessa viime kesäkuussa, jolloin unioni vahvisti sitoumuksensa saavuttaa mahdollisimman pian YK:n asettama virallinen kehitysaputavoite. Komissio on kuluvan vuoden marraskuussa tiedustellut jäsenmaiden aikataulua 0,7 prosentin BKT-tavoitteen suhteen. Maaliskuussa 2002 Meksikossa pidetään YK:n kehitysrahoituskokous, jossa erityisesti teollisuusmailta odotetaan uusia aloitteita kehitysrahoituksen laajentamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä todettu ohjelma/suunnitelma esitetään eduskunnalle ennen YK:n kehitysrahoituskokousta. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman:

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii ohjelman aikatauluineen siitä, kuinka Suomi saavuttaa YK:n suositteleman kehitysyhteistyömenojen tason eli 0,7 % bruttokansantuotteesta.

Lukuperusteluissa on todettu, että Suomi pyrkii keskittämään kahdenvälisen yhteistyönsä nykyistä harvempiin yhteistyömaihin ja suurempiin maaohjelmakokonaisuuksiin. Samalla monenkeskisen kehitysrahoituksen selkiinnyttämistä pyritään edistämään. Suomelle keskeisten YK-järjestöjen kanssa solmitaan monivuotisia rahoitussitoumuksia. Aiemmin tehtyjä yleisempiä linjauksia selkiyttää myös maininta varautumisesta köyhien maiden kestämättömän velkatilanteen ratkaisuun tukemalla ns. HIPC-aloitteen mukaista lisärahoitusta sekä aloitteen piirissä olevien maiden kahdenvälisten kehitysluottojen mitätöintiä. Saadun selvityksen mukaan Suomi on jo antanut anteeksi suurimman osan kahdenvälisistä kehitysluotoistaan. Viimeisimmästä näistä eli Kenian kehitysluoton anteeksiannosta päätettiin kuluvan vuoden kolmannen lisätalousarvion yhteydessä.

Ulkoasiainvaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa UaVL 4/2001 vp kiinnittänyt huomiota siihen, että monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön osoitetut, useampivuotisen yhteistyön mahdollistavat sopimus- ja myöntövaltuudet ovat merkittävästi eli noin 44 miljoonaa euroa ulkoasiainministeriön talousarvion valmistelun yhteydessä esittämää alemmat. Hallituksen esittämä valtuus ei mahdollista monivuotisten sitoumusten tekoa kaikkien YK-järjestöjen kanssa. Maa- ja aluekohtaisten valtuuksien sisällyttäminen talousarvioon alkuperäisen esityksen mukaisina olisi mahdollistanut pitkäjänteisen kehitysyhteistyön suunnittelun Suomen pitkäaikaisiksi yhteistyömaiksi valittujen köyhien kehitysmaiden kanssa. Valtuuksien avulla olisi mahdollista kasvattaa maaohjelmia hallitusti esimerkiksi Mosambikissa ja Vietnamissa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön osoitettujen valtuuksien riittävyyttä ja antaa tarvittaessa tätä koskevat muutosesitykset eduskunnalle lisätalousarvion yhteydessä.

Saadun selvityksen mukaan myös maa- ja aluekohtaiset kehitysyhteistyön valtuudet ovat (noin 16 miljoonaa euroa) ulkoasiainministeriön alkuperäistä esitystä alemmat. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Maailmanpankin arvion mukaan syyskuussa tapahtuneet terrori-iskut tyrehdyttävät merkittävässä määrin yksityisiä rahavirtoja kehitysmaihin, jolloin YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten rahoitustarve kasvaa. Arvioidaan myös, että Afganistanin tilanne asettaa huomattavia lisärahoituspaineita näille järjestöille.

99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä valiokunta korosti sekä Eurooppalainen Suomi ry:n että Vaihtoehto EU:lle — Tiedotuskeskus ry:n pitkäjänteisen toiminnan turvaamista määrärahoja jaettaessa ja osoitti ensin mainitulle 1 200 000 markan ja jälkimmäiselle 300 000 markan määrärahan. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen kuluvalle vuodelle varattiin yhteensä 3 000 000 markkaa.

Ehdotuksessa vuoden 2002 talousarvioksi kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen esitetään 335 000 euroa (noin 1 990 000 markkaa). Vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna on siten 170 000 euroa eli runsaat miljoona markkaa.

Valiokunta ehdottaa momentin käyttösuunnitelman kohtaan Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus lisättäväksi 170 000 euroa. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen näin yhteensä osoitettavasta 505 000 euron määrärahasta osoitetaan talousarvioaloitteiden TAA 1217/2001 vp ja TAA 1139/2001 vp perusteella 219 000 euroa Eurooppalainen Suomi ry:lle ja talousarvioaloitteen TAA 654/2001 vp perusteella 51 000 euroa Vaihtoehto EU:lle — Tiedotuskeskus ry:lle.

EU:n kehittyminen kansalaisten unioniksi, sen rakenteiden kehittäminen ja lähiajan suurin haaste, laajentuminen, lisäävät kotimaassa kansalaisia lähellä tapahtuvan tiedotustyön merkitystä. Aiempaan tapaan valiokunta korostaa moniarvoisen Eurooppa-tiedotuksen merkitystä, jossa myös EU:n ulkopuolella olevat Euroopan maat otetaan huomioon.

Kuluvan vuoden talousarviosta antamansa mietinnön mukaisesti valiokunta kiinnittää huomiota YK-pohjaisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin ja ehdottaa lisättäväksi käyttösuunnitelman kohtaan Suomen YK-liitto ry 17 000 euroa.

Momentin loppusumma kasvaa em. muutosten johdosta yhteensä 187 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 306 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eurooppalainen Suomi ry:lle 219 000 euroa ja Vaihtoehto EU:lle — Tiedotuskeskus ry:lle 51 000 euroa.

Käyttösuunnitelma:
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 505 000
Suomen YK-liitto ry 210 000
Suomen Pakolaisapu ry 202 000
Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi 109 000
Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry 84 000
YK:n Naisten Kehitysrahasto, Suomen Yhdistys ry 50 000
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt 42 000
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa 54 000
Muut kansainvälistä toimintaa harjoittavat yhteisöt 50 000
Yhteensä 1 306 000

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01 Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Rikosuhripäivystys.

Lakivaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa LaVL 17/2001 vp viimevuotiseen tapaan kiinnittänyt huomiota Rikosuhripäivystyksen toiminnan tärkeyteen ja rahoituksen järjestämiseen valtion budjettivaroin. Rikosuhripäivystyksen toiminnan turvaamiseksi valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että oikeusministeriön avustus säilyy vähintään tämän vuoden tasolla. Valtiovarainvaliokunnan tekemän lisäyksen jälkeen kuluvan vuoden määräraha tähän tarkoitukseen on ollut 700 000 markkaa. Yhdessä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen kanssa tarkoitukseen on ollut kuluvana vuonna käytettävissä 3,2 miljoonaa markkaa.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2002 hallitus esittää myönnettäväksi avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville 202 000 euroa, josta Rikosuhripäivystykselle saadun selvityksen mukaan myönnettäisiin avustuksena vajaat 34 000 euroa eli 200 000 markkaa. Talousarvion käsittelyn yhteydessä oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö sopivat, että yhdistyksen toiminta pyritään vuonna 2002 turvaamaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen kautta. RAY:n avustussuunnitelmassa vuodelle 2002 tarkoitukseen on varattu 437 000 euroa eli 2 601 000 markkaa. Saadun selvityksen mukaan valtioneuvoston budjettikäsittelyn loppuvaiheessa on lisäksi alustavasti sovittu noin 80 000 euron (noin 500 000 markan) käyttämisestä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista Rikosuhripäivystyksen tasokorotukseen. Rikosuhripäivystykseen on vuonna 2002 siten käytettävissä yhteensä noin 551 000 euroa (noin 3,3 miljoonaa markkaa) eli noin 100 000 markkaa kuluvaa vuotta enemmän.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että Rikosuhripäivystyksen toiminnan rahoitusvastuun siirtäminen entistä enemmän Raha-automaattiyhdistyksen vastuulle vaikeuttaa pitkällä tähtäyksellä yhdistyksen mahdollisuuksia todellisen tarpeen mukaiseen rahoituksen lisäykseen. Samalla se vaikeuttaa Rikosuhripäivystyksen pitkäjänteisen toiminnan suunnittelua. Valiokunta viittaa Rikosuhritoimikunnan mietintöön sekä Euroopan unionin kuluvan vuoden maaliskuussa hyväksymään puitepäätökseen uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyssä ja katsoo, että rikosuhripäivystystoiminta tulevaisuudessa on saatava valtion kustantamaksi, pysyväksi valtakunnalliseksi palveluksi. Tavoitteena tulee olla, että suunnitelmat tästä voitaisiin tehdä jo vuoden 2002 aikana siten, että uudistus voitaisiin toteuttaa jo vuoden 2003 talousarviossa.

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.

Momentin määrärahasta käytetään momentin perusteluihin sisältyvän käyttösuunnitelman mukaan 992 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen. Saamelaiskäräjien toiminnasta aiheutuvien menojen (palkat, vuokrat, matkakustannukset ym.) lisäksi määrärahasta on vuosittain varattu 200 000 markkaa saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain (516/1991) mukaisiin korvauksiin saamelaisten kotiseutualueen kunnille ym.

Saamen kielen asema on vahvistunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi Utsjoen kunnassa tämä on näkynyt saamen kielilain soveltamisesta aiheutuneiden kustannusten kasvuna. Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta lisäsi 200 000 markkaa käytettäväksi saamelaisalueen kunnille ja viranomaisille tarjottaviin käännöspalveluihin. Eduskunnan päätöstä on valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 43/2001 vp sisältyvä perustelu huomioon ottaen tulkittu niin, että varat on tarkoitettu käytettäväksi kielenkääntäjän palkkaamiseen Saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston Utsjoen toimipisteeseen. Uuden kielenkääntäjän vuoden 2002 palkkakustannukset sisältyvät talousarvioesityksessä ehdotettuun avustusmäärärahaan.

Saadun selvityksen mukaan nykyiset kielenkääntäjäresurssit ovat Utsjoen kunnassa riittämättömät. Kunnan henkilökunnasta arviolta puolet osaa puhua saamen kieltä. Kirjoitetun saamen kielen tulisi olla siinä määrin täsmällistä, ettei päätösten tulkintaan jää aukkoja. Oikeusministeriöllä ei ole mahdollisuuksia kasvattaa saamen kielilain 26 §:n mukaisten avustusten rahallista määrää, ellei tarkoitukseen osoiteta ylimääräisiä varoja. Momentille lisätään 25 000 euroa käyttösuunnitelman kohtaan Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen. Määräraha on tarkoitettu saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain mukaisiin korvauksiin saamelaisten kotiseutualueen kunnille ja muille itsehallintoyhdyskunnille.

Saamelaisten kotiseutualueelle on jo pitempään suunniteltu rakennettavaksi erityinen saamelaiskulttuurikeskus. Kulttuurikeskukseen sijoitettaisiin toimitilat Saamelaiskäräjille, Inarin kunnan sivukirjastolle ja saamelaiselle erikoiskirjastolle, saamelaisyhdistyksille, -taiteilijoille ja -tutkijoille sekä yrittäjille. Keskus loisi myös edellytyksiä järjestää Inarissa suuria kansallisia ja kansainvälisiä kokouksia ja konferensseja. Uudisrakennuksen alustava kustannusarvio on 33,3 miljoonaa markkaa. Valiokunta katsoo, että oikeusministeriön tulee seurata saamelaisten kulttuurikeskuksen hankeselvityksen valmistumista ja antaa tukea toteuttamisvaihtoehtojen, esimerkiksi EU-tukien kartoittamisessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 098 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.

Käyttösuunnitelma:
Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 6 610 000
Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille 202 000
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 1 017 000
Avustukset ympäristöoikeudenkäyntikuluihin ryhmäkannetyyppisissä asioissa 34 000
Muut avustukset 235 000
Yhteensä 8 098 000

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

75 Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on ehdottanut poliisille 500,8 miljoonan euron (2 977 miljoonaa markkaa) suuruista nettomäärärahaa toimintamenoihin. Oikaisuerien jälkeen näihin menoihin on käytettävissä noin 537,5 miljoonaa euroa, missä lisäystä kuluvaan vuoteen on 4,8 prosenttia. Lisäyksestä huolimatta määrärahat eivät saadun selvityksen mukaan riitä poliisin toiminnalle asetettavien vaatimusten täyttämiseen.

Lukuperustelujen selvitysosan mukaan poliisin tietoon tullut rikollisuus on ollut selvässä kasvussa. Erityisesti huumausainerikollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisuuden monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää tehtävämäärien kasvun lisäksi.

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että poliisin voimavaroja lisätään ja vahvistetaan toimintaedellytyksiä estää huumausainerikollisuutta, selvittää talousrikoksia sekä ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Valtiovarainvaliokunta piti kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 43/2000 vp tärkeänä, että poliisin määrärahat ovat hallitusohjelman edellyttämällä tasolla siten, että poliisin palvelujen saatavuus myös suurten kaupunkien ulkopuolella voidaan turvata. Käytännössä tämä tarkoittaa, että on huolehdittava poliisien määrän riittävyydestä.

Sopeuttamissuunnitelmien ja rahoituslaskelmien pohjalta näyttää siltä, että poliisimiesten määrä voitaneen pitää ensi vuonnakin kuluvan vuoden tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa sitä, että ensi vuonna valmistuvista poliisimiehistä noin 120—170 poliisia ei pystyttäisi palkkaamaan vuoden 2002 määrärahoilla.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota poliisin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Myös viime aikojen kehitykseen liittyy piirteitä, jotka vaikuttavat poliisin toimintaan. Yhtenä esimerkkinä näistä on Yhdysvaltoihin kohdistunut terrori-isku, joka on heijastunut myös Suomen poliisin toimintaan. Ennen muuta terrorismin uhka merkinnee tarvetta lisätä suojelupoliisin voimavaroja.

Vuonna 2002 jouduttaneen investoimaan myös telepakkokeinojen käytön mahdollistavaan tekniikkaan ja lisääntyviin käyttökustannuksiin. Telepakkokeinojen käyttö on olennainen osa kaikkein vakavimman rikollisuuden, myös terrorismina ilmenevien rikosten, ennalta estämistä ja rikosten selvittämistä. Ensimmäiset asiantuntija-arviot osoittavat, että ensi vuonna näihin saatetaan joutua investoimaan noin 3,5 miljoonaa euroa. Vuosina 2003 ja 2004 lisäinvestointien tarve lienee kumpanakin vuonna yli 5 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä valiokunta piti tärkeänä, että poliisitoimen vaatima kokonaisrahoitustarve selvitetään pikaisesti. Saadun selvityksen mukaan kuluvana vuonna poliisin rahoitustilannetta ja syitä vallitsevaan tilanteeseen on arvioinut ulkopuolinen, sisäasiainministeriön asettama selvitysmies. Selvitykset ovat osoittaneet, että poliisin rahoitustaso muuhun kuin palkkojen ja vuokrien maksuun on laskenut kestämättömälle tasolle.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa poliisihallinnon selviytymistä edellä todetuista ja muista velvoitteista. Mikäli erityisesti sellaiset tekijät, jotka eivät olleet tiedossa talousarvioesityksen valmisteluvaiheessa, aiheuttavat lisäystarvetta, tätä koskevat esitykset on tuotava eduskuntaan pikaisesti.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 1 000 000 euroa suojelupoliisin toiminnan turvaamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 501 837 000 euroa.

80 Pelastustoimi
Pelastushelikopteritoiminta.

Sisäasiainministeriön asettama helikopterityöryhmä ehdotti vuoden 1999 alussa jättämässään mietinnössä, että ensihoito- ja pelastustehtävissä käytettäviä helikoptereita koskeva toiminta järjestettäisiin kahdeksalle toimipaikalle koko maassa siten, että toimintaan osallistuisivat valtio ja kunnat yhdessä. Yhtenäinen helikopterijärjestelmä alkaisi asteittain, aluksi kahdella paikkakunnalla. Järjestelmän kokonaiskustannukset työryhmä arvioi 65 miljoonaksi markaksi.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että pelastushelikopteritoiminnan rahoitusjärjestelyt eivät ole edenneet sisäasiainministeriön työryhmän esittämällä tavalla huolimatta siitä, että myös valtiovarainvaliokunta on jo kahtena vuonna talousarviokäsittelyn yhteydessä kiirehtinyt asiaa. Tällä hetkellä yksityistä lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa on Helsingissä, Turussa, Varkaudessa, Oulussa ja Sodankylässä. Sodankylää lukuun ottamatta toimipaikkojen kustannuksista on vastannut keskeisesti Raha-automaattiyhdistys. Vuonna 2000 RAY:n avustusten määrä tähän tarkoitukseen oli 18,2 miljoonaa markkaa ja kuluvana vuonna 15 miljoonaa markkaa. Vuosina 1993—2001 raha-automaattiavustuksia lääkäri- ja monitoimihelikopteritoimintaan on myönnetty yhteensä lähes 100 miljoonaa markkaa.

Pelastushelikopteritoiminta on kehittynyt ilman ohjaavaa lainsäädäntöä lähinnä helikopterioperaattorien ja kannatusyhdistysten omista ja/tai toimialakohtaisista lähtökohdista. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin menettelytapoihin ja jättänyt eri osapuolten ja julkisen sektorin vastuut epäselviksi toiminnan järjestämisen suhteen. Myöskään Raha-automaattiyhdistyksellä ei ole ollut erityisiä mahdollisuuksia valvoa toiminnan sisältöä ja organisointia. Myös helikopterien sijoittuminen on perustunut paikalliseen aktiivisuuteen ilman valtakunnallista kokonaistarkastelua.

Valtiovarainvaliokunta pitää em. työryhmän esitystä tähän asti esitetyistä vaihtoehdoista käyttökelpoisimpana pelastushelikopteritoiminnan järjestämisessä. Tämä malli merkitsisi Raha-automaattiyhdistyksen avustusten korvaamista valtion talousarvioon otettavalla erällä. Talousarviomääräraha merkitsisi myös viranomaisille mahdollisuutta toiminnan tehokkaampaan järjestämiseen ja ohjaamiseen. Helikopterit olisi mahdollista liittää normaaleja viranomaistoimintoja tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla täydentäväksi palveluksi, jonka käyttö- ja hälyttämisperiaatteet viranomaiset voisivat nykyistä paremmin määritellä. Tässä yhteydessä tulee selvittää myös yhteistyömahdollisuudet rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien sekä naapurimaiden kanssa.

90 Rajavartiolaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin hallitus esittää 179,2 miljoonaa euroa (1 065 miljoonaa markkaa). Tässä on lisäystä kuluvan vuoden määrärahoihin 5,3 prosenttia.

Hallintovaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa HaVL 14/2001 vp todennut, että hallituksen esityksen mukainen toimintamenojen taso tarkoittaa sitä, että ruuhkat rajanylityspaikoilla jatkuvat ja pahenevat entisestään liikenteen kasvaessa. Rajatarkastuksia ei kyetä tekemään täysimääräisesti Suomea sitovien Schengenin säännösten mukaisesti ja rajat ylittävän rikollisuuden paljastaminen ja torjunta vaikeutuu. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan toimintamenojen taso ei mahdollista myöskään rajavartiolaitoksen henkilöstön lisäämistä kuluvan vuoden loppuun mennessä avautuvilla Sallan ja Imatran kansainvälisillä ylikulkupaikoilla.

Valiokunta katsoi jo kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 43/2000 vp, että rajatilanteen kehitys Venäjällä edellyttää rajavalvonnan määrän lisäämistä Suomessa. Saadun selvityksen mukaan rajavartiolaitos on joutunut vähentämään huomattavasti partiointiaan myös itärajalla, koska henkilöstöä on vähennetty ja kohdennettu rajanylityspaikoille. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta rajavalvonnan tasoon. Rajavalvonnan määrän laskua ei voida korvata myöskään teknisellä valvonnalla.

Rajavalvontatehtävien täyttäminen edellyttää valiokunnan käsityksen mukaan monipuolista keinovalikoimaa. On ilmeistä, että Venäjän rajavartiopalvelun reformin aiheuttamaan kasvavaan laittoman maahantulon uhkaan ei voida vastata ilman rajavalvontahenkilöstön lisäämistä. Valiokunta katsoo, että tämän ohella myös työaikajoustojen käyttöönotolle on rajavalvonnan kausivaihtelusta johtuen olemassa perusteltu tarve. Työaikajoustojen käyttöönotosta on sovittava hallinnonalakohtaisella tarkentavalla virkaehtosopimuksella. Työaikajoustoista neuvoteltaessa lähtökohtana on niiden perustuminen vapaaehtoisuuteen, jolloin henkilöstön halukkuus osallistua tähän järjestelmään riippuu työaika- ja palkkausjärjestelyistä. Siten myös työaikajoustojen käyttöönotto edellyttää rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahojen lisäämistä.

Momentille lisätään 2 500 000 euroa rajavartiolaitoksen lisääntyneiden tehtävien hoitamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 181 736 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE)

97 Avustukset kunnille

Kuntatalous on kokonaistasolla ollut viime vuosina tasapainossa ja tasapainon arvioidaan jatkuvan ainakin vuoteen 2003. Vuonna 2000 kunnallistalous vahvistui. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli valiokunnan saaman selvityksen mukaan 10,2 miljardia markkaa, missä oli lähes miljardin markan nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä riitti kattamaan nettoinvestoinnit, joten kuntatalous oli viime vuonna ylijäämäinen. Toisaalta kuntien tulosta rasittivat muun muassa samalle vuodelle osuneet kahdet kunnallisveron tilitysten oikaisut, mikä heikentää vertailtavuutta edellisten vuosien kanssa.

Kunnittain, maakunnittain ja kuntakoon mukaan tarkastellen kuntatalouden kehityserot olivat huomattavat vuonna 2000. Kehityserojen kasvu jatkui neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä kasvoi edellisvuoden 87 kunnasta 196 kuntaan vuonna 2000. Samalla negatiivisen vuosikatteen markkamäärä kasvoi 372 miljoonalla markalla ja oli noin 513 miljoonaa markkaa vuonna 2000. Ilman kuntien harkinnanvaraisen avustuksen tason nostoa 190 miljoonalla markalla edellisvuoteen verrattuna olisi negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä ollut edellä todettuakin suurempi.

Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus oli saadun selvityksen mukaan edelleen tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä selvästi pienemmille kunnille. Huolestuttavaa näiden kuntien kannalta on, että investointien vähenemisestä huolimatta niiden lainakanta on lisääntynyt. Rahoitusongelmien lisääntyessä käyttömenoja katetaan yhä useammin lainarahalla.

Tänä vuonna kunnallistalouden tila kokonaisuutena ottaen edelleenkin paranee. Kunnallisveron kasvu on tänä vuonna poikkeuksellisen nopeaa. Tuoreimpien arvioiden mukaan myös yhteisöveroa kertyy tänä vuonna selvästi enemmän kuin alkusyksystä arvioitiin. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton on yhteensä arvioitu olevan noin 3,5 miljardia markkaa alkusyksyn arvioita suurempi. Hyvän verotulokehityksen ohella myös valtionosuuksien kasvu on ripeää; tänä vuonna valtionosuudet ovat lähes yhdeksän prosenttia viime vuotisia suuremmat. Kuntatalouden tilaa voidaan kokonaisuutena ottaen luonnehtia yleiseen taloustilanteeseen nähden poikkeuksellisen hyväksi. Vuosikate paranee alustavien laskelmien mukaan noin 3,5 miljardilla markalla vuoteen 2000 verrattuna.

Erityisesti yhteisöveron suhdanneherkkyys on viime vuosina vähentänyt kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta. Yhteisöveron epätasaisesta kasvusta, valtionosuusjärjestelmän ja yhteisöveron perusteiden uudistamisesta sekä muun muassa kunnallisverotuksen vähennysten kasvusta on aiheutunut, että kuntien väliset taloudellisen liikkumavaran erot ovat kuntaryhmittäin ja alueellisesti tarkastellen tähän vuoteen saakka jatkuvasti kasvaneet. Kuntakohtaiset erot rahoitustilanteen kehityksessä ovat pysyneet suurina väestön mittavan muuttoliikkeen ja kuntien tulopohjan suhdanneherkkyyden takia.

Verotulojen kasvun heikkenemistä kompensoi jossakin määrin vuosille 2001—2002 ajoittuva kustannusten jaon tarkistuksista johtuva valtionosuuksien lisäys. Keskipitkällä tähtäyksellä lisääntyvien menopaineiden ja tulopohjan kehityksen epävarmuuden lisääntymisen seurauksena pysyy kuntatalous kireänä.

Kuntatalouden vakauttamiseksi sisältyy vuoden 2002 talousarvioesitykseen luopuminen kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä. Luopuminen toteutetaan kustannusneutraalisti alentamalla kuntien osuutta yhteisöverosta. Uudistuksen yhteydessä valtionosuuksia vähennetään siltä osin kuin arvonlisävero poistuu valtionosuuksien perusteina olevista kustannuspohjista. Esitetyt vakauttamistoimet merkitsevät valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan, että kuntien taloudessa olevat erot jossain määrin kaventuvat.

Kuntien tehtävät ja kustannukset ovat edelleen lisääntymässä lainsäädännön myötä. Tapahtunut ja tapahtumassa oleva kehitys viittaa siihen, etteivät kaikki kunnat kykene nykyisellä järjestelmällä turvaamaan hyväksyttävän tasoisia peruspalveluja. Vuoden 2001 alusta tuli kuntalakiin vaatimus, että kunnan on budjetissa tai sen hyväksymisen yhteydessä osoitettava suunnitelmakaudella kattamistoimenpiteet yhteenlasketulle alijäämälle, joka on syntynyt aiemmissa tilinpäätöksissä ja arvion mukaan kuluvana vuonna. Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että alijäämäisten kuntien on vaikeaa, usein lähes mahdotonta päästä edes nollatulokseen — puhumattakaan alijäämän kattamisesta.

Sisäasiainministeriö on kuluvan vuoden elokuussa asettanut työryhmän vauhdittamaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan kuntien mahdollisuuksia tehdä valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä sekä parantamaan työllistämisedellytyksiä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella. Saadun selvityksen mukaan työryhmän toimeksiantoa tullaan laajentamaan siten, että se käsittää tällä hetkellä erityisissä vaikeuksissa olevien Pohjois-Suomen kuntien taloudellisen tilanteen selvittämisen laajemminkin.

Kuntien talouden eriytymiskehityksen seurauksena harkinnanvaraisten rahoitusavustusten tarve säilyy vähintäänkin entisellään. Näihin on talousarvioesityksessä varattu vajaat 50,5 miljoonaa euroa (300 miljoonaa markkaa) vuodelle 2002, missä on vähennystä kuluvaan vuoteen noin 8,4 miljoonaa euroa (50 miljoonaa markkaa). Lähtökohtaisesti harkinnanvarainen rahoitusavustus on tarkoitettu poikkeukselliseksi ja tilapäiseksi. Se, että samat kunnat ovat vuodesta toiseen hakemassa harkinnanvaraista rahoitusavustusta, viittaa siihen, että tasaus- ja sektorikohtaiset järjestelmät eivät tältä osin toimi. Valtiovarainvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan talousarvioesityksestä antamaan lausuntoon (HaVL 14/2001 vp), jossa osana pysyvämpiä ratkaisuja kiirehditään muun muassa valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 3 700 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 54 157 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

98 Alueiden kehittäminen

Kuten luvun perustelujen selvitysosassa on todettu, valtioneuvosto päätti alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta 9.11.2000. Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä vuosina 2000—2003. Tavoiteohjelman muutostarpeiden mukaisesti aluekehityslainsäädäntö uudistetaan kilpailukykyisen aluerakenteen kehittämiseksi koko maassa. Alueiden kasvuedellytyksiä parannetaan kehittämällä tasapainoista aluerakennetta sekä lisäämällä yhteistyötä alueilla ja seutukunnissa.

Aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin on talousarvioesityksessä ehdotettu vajaat 7 miljoonaa euroa. Aluekeskusten lukumäärä noussee 34:ään ja kaupunkipoliittisia toimia vahvistetaan. Jälkimmäisillä tarkoitetaan lähinnä eri tyyppisten kaupunkiseutujen ongelmiin tai erityispiirteisiin liittyviä määräaikaisia pilottihankkeita, joiden tuloksia voidaan hyödyntää aluekeskusohjelmassa. Lisäksi kaupunki—maaseutu-vuorovaikutuksen tehostaminen on merkittävä kehittämisen kohde. Nämä tavoitteet huomioon ottaen ehdotettua määrärahaa voidaan pitää varsin niukkana. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että vuodelta 2001 säästyviä varoja voidaan käyttää tarkoitukseen vuonna 2002.

Osaamiskeskusten kehittämiseen on varattu runsaat 5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 43/2000 vp valtiovarainvaliokunta ehdotti, että osaamiskeskusohjelmien perusrahoitus koottaisiin yhden ministeriön hallinnonalalle. Tämän mukaisesti vuonna 2002 osaamiskeskusohjelman perusrahoitus tulee kokonaan maakunnan kehittämisrahasta, mikä tehostaa ohjelman toteuttamista. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ohjelma avataan ensi vuonna uusille osaamisaloille ja -keskuksille. Tämä edellyttää lisärahoitusta osaamiskeskusohjelmaan vuodesta 2003 lähtien.

Valtiovarainvaliokunta pitää tehostettuja aluepoliittisia toimia tarpeellisina. Kuten tuoreesta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksestä ilmenee, aluekehitys on eriytynyt entistä selvemmin 1990-luvun lamasta toipumisesta alkaen. Laajat alueet ovat kärsineet muuttotappiosta ja väkeä on siirtynyt muutamille kasvukeskusalueille. Myöskään nämä eivät ole selvinneet ongelmitta. Nopeasti kasvavilla ja suurilla kaupunkiseuduilla, kuten Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa on samanaikaisesti vaikea rakenteellinen työttömyys, pulaa osaavasta työvoimasta, riittämätön asuntotuotanto, nousevat asumiskustannukset, terveydenhoidon ja sosiaalitoimen kasvava palvelutarve jne.

Valiokunta pitää epäkohtana sitä, että nykyinen aluekehittämisen järjestelmä on pirstoutunut lukuisiin, eri tavoitteita palveleviin rahoitusohjelmiin sekä moniportaiseen rahoitus-, hallinnointi- ja päätöksentekojärjestelmään. Valiokunta esittää harkittavaksi jatkossa aluekehitystyön keskitetympää koordinaatiota valtakunnallisella tasolla. Tärkeää on, että jatkossakin aluekeskusohjelmien rinnalla harjoitetaan laaja-alaista, erilaisten alueiden kehittämiseen tähtäävää politiikkaa ml. maaseutupolitiikka.

Aluekehitystyön tärkeimmiksi haasteiksi valiokunta näkee yleisen osaamistason noston, uusien innovatiivisten työpaikkojen luomisen, koulutettujen henkilöiden rekrytoimisen sekä uusien yritysten perustamisen ja jo toimivien yritysten uusiutumiskyvyn lisäämisen. Valtiovalta voi edistää näitä tavoitteita oikein suunnatulla alueellisella kehittämispolitiikalla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että EU-tukea saavien merkittävien hankkeiden kansallinen rahoitusosuus turvataan.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 2 691 000 euroa, josta 1 009 000 euroa osoitetaan aluekeskusohjelmatyöhön.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 16 591 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksen mukainen 515,5 miljoonaa euroa (3 065 miljoonaa markkaa) puolustusmateriaalihankintoihin sisältää aiemmin aloitettujen tilausvaltuuksien osuuksia 436,6 miljoonaa euroa ja uusia, vuonna 2002 alkavia tilausvaltuuksia 30,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 suunnitellaan käynnistettäväksi kaksi uutta tilausvaltuutta, pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuus sekä puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuus. Ensin mainittu tilausvaltuus on osa vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaista strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn kehittämisohjelmaa. Myös toinen tilausvaltuus perustuu em. selontekoon sekä sen pohjalta laadittuihin työryhmien raportteihin.

Teknisen tutkimuksen ja kehityksen tilausvaltuudella rahoitetaan tutkimus- ja kehitystyötä, jolla uudistetaan tai kehitetään koko puolustusvoimien valmiuksia ottaa käyttöön PTS-kauden 2001—2012 loppupuolella ja sen jälkeen uusia, myös kotimaiseen teknologiaosaamiseen perustuvia asejärjestelmiä. Valiokunta pitää tätä tilausvaltuutta, jolla ensimmäistä kertaa Suomessa ollaan erottamassa tutkimustoimintaa ja tuotekehitystä materiaalihankinnasta, erittäin tärkeänä. Nimenomaan tällä tilausvaltuudella luodaan edellytyksiä kotimaisen osaamisen pitkäaikaiselle kehittämiselle niin, että teollisuus voi jatkossa osallistua hankintoihin oman alajärjestelmänsä toimittajana, ehkä myös kokonaisvastuullisena järjestelmätoimittajana.

Lukuperustelujen mukaan kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaiselta teollisuudelta tehtäviä, ensisijaisesti strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukoille suunnattujen hankintojen osuutta pyritään lisäämään. Tarkoituksena on, että vuoden 2003 loppuun mennessä vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Saadun selvityksen mukaan puolustusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tämän vaatimuksen toteuttamista.

Vuoden 2002 talousarvioehdotuksen mukaisella rahoituksella sekä kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa toteutetulla 100 miljoonan markan lisäyksellä hankintoihin kotimaiselta ruuti- ja ampumatarviketeollisuudelta mahdollistetaan saadun selvityksen mukaan koulutusampumatarvikkeiden hankinta minimitasolla. Sillä turvataan myös toistaiseksi kotimaisen teollisuuden tilauskannan säilyminen tuotantoa ylläpitävällä tasolla ja ylläpidetään näin edellytyksiä vuoden 2001 selonteon mukaiselle sotatalouden ja logistiikan kehittämiselle.

Muilta osin valtiovarainvaliokunta viittaa em. selonteosta puolustusvaliokunnalle antamaansa lausuntoon VaVL 31/2001 vp.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2001 perusteella puolustusvoimien toimintamenojen kehys kasvoi 59,1 miljoonaa euroa (351,4 miljoonaa markkaa) alkuperäiseen menokehykseen nähden. Lisäys on saadun selvityksen mukaan kohdistettu puolustusvoimien toiminnan tehostamiseen, kuten

  • maa- ja ilmavoimien lentotoimintaan sekä alustoimintaan
  • varusmies- ja reserviläiskoulutukseen
  • koulutusampumatarvikkeiden hankintaan
  • kaluston kunnossapitoon ja varaosiin.

Lisäksi määrärahaa on varattu selonteon 2001 mukaisen rakennemuutoksen edellyttämien toimenpiteiden käynnistämiseen ja tarvittaviin tukitoimenpiteisiin.

Rakennemuutoksen edellyttämät rationalisointitoimenpiteet, muun muassa eräiden joukko-osastojen ja varikoiden lakkauttamiset, aiheuttavat saadun selvityksen mukaan ilmeisesti noin 200 siviilitehtävän vähentämisen jo vuosina 2003—2004. Tehtävien vähentäminen luonnollista poistumaa käyttäen on mahdollista vain hyvin rajoitetusti. Useissa tapauksissa työpaikan säilyttäminen merkitsee vähintäänkin siirtymistä toiselle paikkakunnalle. Valiokunta katsoo, että siirroista aiheutuvien haittojen minimoimiseen on varattava erillinen määräraha. Määrärahoja tulisi mahdollisissa irtisanomistapauksissa varata määräaikaisesti myös henkilöiden työllistämiseen toisen työnantajan palvelukseen.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

60 Senaatti-kiinteistöt

Valtion kiinteistölaitos muuttui 1.3.2001 lukien Senaatti-kiinteistöiksi, joka on edelleen valtion liikelaitos.

Senaatti-kiinteistöjen rooli markkinoilla on kehittynyt valtion kiinteistöstrategian mukaisesti: Liikelaitoksen hallinnassa on pääosa valtion virastojen ja laitosten toimintaan liittyvistä käyttökiinteistöistä. Kiinteistökantaan liitettiin vuoden 2001 alusta vankeinhoidon kiinteistöt. Seuraavaksi on tarkoitus siirtää puolustuslaitoksen kiinteistöt vuonna 2003. Näiden muutosten jälkeen Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunta kasvaa merkittävästi, samoin tase, liikevaihto ja investoinnit.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on huolehtia vastuulleen annetuista kiinteistöistä, ja tarjota kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin toimitiloja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille. Toiminnalla pyritään pääoman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokralaisuskollisuuteen.

Senaatti-kiinteistöjen tulee toimia liiketaloudellisin perustein kannattavasti. Valtiovarainministeriö asettaa sille vuotuiset palvelu-, tulos- ja tuloutustavoitteet, investointien enimmäismäärän ja tärkeimmät kohteet sekä lainanoton, jotka ilmenevät talousarvion luvusta 28.60.

Senaatti-kiinteistöt on omaksunut korostetusti tulosohjaukseen ja asiakaslähtöisyyteen perustuvan toimintatavan. Se on saavuttanut sille asetetut tulos- ja tuloutustavoitteet: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto on kasvanut ennakoidusti (9 %), samoin sijoitetun pääoman tuotto (4,6 %). Investointien osuus liikevaihdosta laskettuna muodostuu ennakoitua suuremmaksi (57 %), ja se on arvion mukaan vuonna 2002 peräti 80 % liikevaihdosta. Investointien määrä onkin ollut niin suuri, että Senaatti-kiinteistöille asetettu tuottovaatimus saattaa osoittautua jopa liian pieneksi.

Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoimintaan kohdistuu toiminnan lähtökohdista ja tuloksekkaasta toiminnasta huolimatta merkittävää julkista kritiikkiä. Erityisesti yliopistot ovat pitäneet vuokria korkeina budjetoituihin menonlisäyksiin nähden. Toisaalta ulkopuoliset kilpailevat vuokranantajat ovat pitäneet Senaatti-kiinteistöjen vuokrahinnoittelua liian alhaisena avoimessa kilpailutilanteessa.

Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet Senaatti-kiinteistöihin kohdistuneen tarkastuksen, jossa kritiikki on käyty huolellisesti läpi. Tarkastusraportti on julkaistu 29.11.2001.

Valtiontilintarkastajat ovat todenneet, että valtion kiinteistöhallinnon tavoitteet, kiinteistöomaisuuden siirron toteutus ja vuokrapolitiikan määrittely ovat jääneet useille valtion vuokralaisille epäselviksi. Epäselvyyttä on kohdistunut mm. loppuun kuoletettujen tai lahjoituksena saatujen kiinteistöjen vuokratuottojen määrittelyyn. Markkinapohjaista ajattelua on pidetty vaikeasti sovellettavana mm. siksi, että Senaatti-kiinteistöillä on käytännössä lähes monopoli monien valtion laitosten vuokranantajana.

Valtiontilintarkastajat kyseenalaistavat nykyisen menettelyn ja pitävät perusteltuna tilanteen selvittämistä puolueettoman ulkoisen arvioinnin avulla. Selvitystyössä tulee kiinnittää huomiota mm. (1) vuokrauspolitiikan vaikutukseen vapaaehtoisjärjestöjen, säätiöiden ja kuntien lahjoitusmotivaatioon valtiolle, (2) toimitilojen käyttötarkoituksen ja kustannusperusteisuuden osuuteen vuokran määräytymisperusteessa, (3) vuokrasopimuskäytäntöjen tulkintaerimielisyyksien ratkaisemiseen, (4) investointien ja hankepäätösten edellyttämän asiantuntemuksen palauttamiseen asianomaisille hallinnonaloille, (5) yliopistojen toimintarahoituksen turvaamiseen vuokrankorotusten jatkuessa, (6) yliopistojen rakentamattomien maa-alueiden siirtoon yliopistojen omaisuudeksi sekä (7) henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden toimintaedellytysten turvaamiseen Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimissa tiloissa.

Valtiontilintarkastajat pitävät myös tärkeänä sitä, että Senaatti-kiinteistöjen maine vuokranantajana ja sen koko yrityskuva valtion liikelaitoksena on moitteeton niin vuokralaisten kuin kansalaisten ja kiinteistöyhteisönkin silmissä.

Valiokunta katsoo, että valtiontilintarkastajien ehdottama arviointityö tulee käynnistää heti, jotta siinä tehdyt havainnot ja suositukset voidaan ottaa huomioon myös parhaillaan vireillä olevassa valtion liikelaitoslain uudistamistyössä ja sitä seuraavissa liikelaitoskohtaisten lakien uudistushankkeissa.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valiokunta yhtyy siihen hallituksen esityksen perusteluissa todettuun, että taloudellinen menestys ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista. Opetusministeriön hallinnonalan painopisteitä ensi vuonna ovat muun muassa opetus- ja kulttuuritoimen peruspalvelujen toimintaedellytysten parantaminen, opetustoimen arvioinnin kehittäminen, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saatavuuden lisääminen tasa-arvoisesti ja kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen koulutus- ja tutkimustoimintaa kehittämällä. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien korottamisella poistetaan 1990-luvulla laman seurauksena tehdyt yksikköhintojen leikkaukset. Näin kunnilla on paremmat mahdollisuudet helpottaa koulun arkista työtä ja antaa koulutuksen järjestäjille paremmat edellytykset laadukkaiden koulupalvelujen tuottamiseen. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota myös siihen, että eduskunnan hyväksymä korkeakoulujen kehittämislain muutos (HE 30/2001 vp) turvaa yliopistoille selkeästi nykyistä paremman määrärahakehityksen.

Taiteen ja kulttuurin määrärahat kasvavat noin neljällä prosentilla. Taide- ja kulttuuripolitiikalla pyritään käytettävissä olevien taloudellisten voimavarojen rajoissa muun muassa edistämään kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista, toteuttamaan sisältötuotantohankkeiden sekä kirjastopolitiikan lähivuosien toimenpideohjelmaa ja parantamaan audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koko kulttuuripolitiikan toimialan valtionrahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus on hallituksen esityksen mukaan 79 prosenttia. Veikkausvoittovarojen tuoton arvioidaan hallituksen esityksessä kasvavan 2,2 prosentilla. Valiokunnan mielestä tavoite on kunnianhimoinen, koska kuluvankin vuoden tuotto jää varsinaisessa valtion talousarviossa esitettyä alemmas ja tuottoarvioita on jouduttu kolmannessa lisätalousarviossa (HE 177/2001 vp) alentamaan 103 miljoonalla markalla. Kulttuuritoimen rahoitusperustan turvaamiseksi valiokunta pitääkin välttämättömänä toimenpiteitä kansallisten raha-arpa-, veikkaus- ja vedonlyöntipelejä harjoittavien yksinoikeusyhteisöjen toiminnan turvaamiseksi.

01 Opetusministeriö

10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Utsjoen kirkko ja sen lämpökeskus ovat viimeinen kirkollinen kiinteistö opetusministeriön hallinnassa. Kirkkohallituksen ja Utsjoen seurakunnan kanssa on käyty neuvotteluja sen siirtämiseksi Utsjoen seurakunnalle. Ongelmana on kuitenkin se, että kirkon lämpökeskus vaatii korjausta eikä Utsjoen seurakunnalla ole varaa rahoittaa korjausta. Valiokunta pitää välttämättömänä peruskorjauksen toteuttamista pikaisesti. Sen vuoksi momentille lisätään 90 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 290 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

05 Kirkollisasiat

21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ortodoksisen teologian opetusta on annettu Joensuun yliopistossa yli kymmenen vuotta. Ortodoksinen seminaari täydentää tärkeällä tavalla akateemista opetusta ortodoksisen spiritualiteetin ja identiteetin kannalta. Jotta korkeimman tason ortodoksiseen koulutukseen saataisiin ortodoksisen identiteetin omaavia henkilöitä, tulee seminaarin opettajavoimia vahvistaa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että ortodoksiseen seminaariin perustetaan toinen opettajan virka.

08 Kansainvälinen yhteistyö

25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Viipuri-keskus ja karjalan kielen kehittäminen.

Luovutetun Karjalan historian ja kulttuurin sekä alueen suomalaisen kauden kansalaisyhteisötoiminnan perinteiden tunnetuksi tekemiseksi Viipuriin on kesäkuussa 2001 perustettu kulttuuri-, tiedotus- ja kansalaistoiminnan keskus. Keskus tarjoaa myös elinkeinoelämän toimijoille ja alueella yrittämisestä kiinnostuneille yhteyksiä paikalliseen talous- ja elinkeinoelämään. Keskusta ylläpitää Karjalan Liitto ry. Valiokunta katsoo, että kulttuuri- ja tiedotuskeskuksen toiminta voi muodostua luontevaksi lähialueyhteistyöksi sekä kulttuurien kohtaamispaikaksi. Se voi lähentää alueen entisen ja nykyisen väestön kanssakäymistä sekä edistää alueen kehitystä. Valiokunta pitää Viipuri-keskuksen toiminnan tukemista tarkoituksenmukaisena. Sen vuoksi momentille lisätään 42 000 euroa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös karjalan kielen kehittämiseen. Karjalan kielen tutkimuksen tavoitteena on karjalan kielen elvyttäminen ja karjalan kielen aseman vahvistaminen Suomessa sekä yhteistyö rajan takaisen karjalankielisen väestön kanssa. Merkittävä osa karjalaisväestöstä on puhunut karjalaa yli vuosituhannen ajan. Karjalaa puhui 1930-luvun lopulla sittemmin luovutetuissa Raja-Karjalan pitäjissä arviolta 30 000—40 000 henkeä. Nykyisin karjalan kielen taitajia ei ole Suomessa tilastoitu, mutta valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan useampi tuhat puhuu karjalan kieltä. Valiokunta pitää tärkeänä käynnistää selvitys, jossa kartoitetaan karjalan kielen asema ja tarvittavat toimenpiteet karjalan kielen kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Pohjoismainen yhteistyö.

Pohjoismaiden neuvosto ja siten virallinen pohjoismainen yhteistyö täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on omissa valmisteluissaan valinnut nuoriin ja lapsiin kohdistuvan toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Tulevaisuuden pohjoismaista yhteistyötä ajatellen on ensiarvoisen tärkeää, että nuorisolle ja ennen kaikkea koululaisille taataan riittävät voimavarat pohjoismaiseen kanssakäymiseen ja tutustumiseen muihin Pohjoismaihin sekä niiden kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään. Valiokunta painottaa sitä, että pohjoismaisen vaihto-ohjelmatoiminnan lisäksi Suomessa myös kansallisella tasolla luodaan edellytykset erilaisten vaihto-ohjelmien toteutumiseen ja siihen, että pohjoismaista opettaja- ja oppilasvaihtotoimintaa voidaan ylläpitää kasvavaa tarvetta ja kiinnostusta vastaavasti. Valiokunta pitää tärkeänä myös niiden suunnitelmien toteuttamista, joiden mukaan oppilasvaihtoa laajennetaan koskemaan myös Ruotsissa asuvia suomenkielisiä koululaisia, joille halutaan järjestää tilaisuus tutustua omaan suomenkieliseen kulttuuriin ja omaan kielelliseen identiteettiinsä Suomessa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 369 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

10 Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Lääkärikoulutus.

Kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä eduskunta lisäsi lääkärikoulutukseen osoitettavia määrärahoja lääkärikoulutuksen lisäämiseksi 70 aloituspaikalla. Valiokunta viittaa siinä yhteydessä lausuttuun (VaVM 10/2001 vp). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäkoulutuksesta aiheutuvia lisämäärärahoja ensi vuodelle ei ole kuitenkaan talousarvioehdotukseen otettu. Valiokunta pitää valitettavana, että opetusministeriö ei ole syksyn aikana pystynyt selvittämään tarkasti millaisia lisäkustannuksia tiedekunnille aiheutuu peruskoulutuksen lisäämisestä, vaan tehtävään asetetun selvitysmiehen työ valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä lisämäärärahojen osoittamista lisättyyn lääkärikoulutukseen. Sen vuoksi momentille lisätään 824 000 euroa.

Opettajankoulutus.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan on varattu talousarvioehdotuksessa yhteensä noin 7,4 miljoonaa euroa. Lisäksi momentilta 29.10.22 osoitetaan määrärahoja esiopetusuudistukseen liittyvään pätevöittämiskoulutukseen ja opettajien kouluttajien täydennyskoulutuksen menojen maksamiseen.

OPEPRO-selvityksen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on seuraavan kymmenvuotiskauden aikana varauduttava yhteensä noin 16 000 opettajan poistumaan. Suunnitellut opettajankoulutuksen lisäysmäärät eivät riitä täyttämään tulevaa vajetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aineenopettajakoulutuksessa opettajankoulutukseen otettavien välitön lisäämistarve on ainakin englannin kielessä, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa, liikunnassa ja erityisopetuksessa.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen nykykapasiteetti, joka vuonna 2001 on 1 190, riittää valiokunnan saaman selvityksen mukaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opettajatarpeen tyydyttämiseen. Vastaava määrä uusia pedagogisesti koulutettuja opettajia tarvitaan vuosittain ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajiksi. Tämä edellyttää ammatillisten opettajakorkeakoulujen vuosittaisen sisäänoton nostamista nykyisestään. Nykyiset vuotuiset koulutusmäärät on kaksinkertaistettava, jotta tuleva opettajatarve pystytään tyydyttämään. Suurin opettajatarve on tietotekniikassa, tekniikan alalla ja kulttuurin alalla.

Valiokunta pitää opettajankoulutuksen laajentamiseen varattuja määrärahoja talousarvioehdotuksessa riittämättöminä. Sen vuoksi momentille lisätään 330 000 euroa.

Diplomi-insinöörikoulutus.

Vaasan yliopisto on kehittänyt teknillis-tieteellistä koulutusta yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (Espoo) kanssa. Opintojen alkuvaihe suoritetaan Vaasan yliopistossa ja loppuvaihe Teknillisessä korkeakoulussa. Koulutukseen otetaan vuosittain noin 60 uutta opiskelijaa.

Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että Vaasan yliopistolla ei ole tutkinnonanto-oikeutta diplomi-insinöörikoulutuksessa. Nykyisessä toimintamallissa, jossa tutkinnon antaa Teknillinen korkeakoulu, pääosa opiskelijoista jää pääkaupunkiseudulle työhön. Jos tutkinto suoritettaisiin kokonaan Vaasassa, voitaisiin alueen elinkeinoelämän työvoimatarve tyydyttää tarkoituksenmukaisimmin. Muualla saatujen kokemusten myötä voidaan arvioida, että Vaasaan tutkinnon suorittaneista alueelle jäisi noin viidennes diplomi-insinööreistä.

Valiokunta katsoo, että Vaasan yliopistolle tulisi myöntää oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkintoja. Samassa yhteydessä tulisi selvittää Turun yliopiston DI-tutkinnonanto-oikeus. Lisäksi valiokunta toteaa, että on tarpeen tehdä opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen pohjalta kokonaisselvitys tekniikan alan yliopisto-opetuksen tasapuolisesta kehittämisestä ja alueellisesta jakautumisesta.

Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutus.

Läntinen teologia on kuulunut Joensuun yliopiston ainevalikoimaan vuodesta 1997 alkaen. Joensuun yliopiston hallitus on 21.3.2001 päättänyt teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tiedekunta aloittaa toimintansa 1.1.2002. Evankelisluterilainen kirkko tukee tiedekunnan perustamista yhteensä 1,5 miljoonalla markalla vuosina 2001—2003. Opetusministeriö on vuonna 2000 myöntänyt Joensuun yliopistolle 700 000 markkaa evankelisluterilaisen kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen aloittamiseen vuoden 2001 aikana. Kirkon virkoihin pätevöittävän koulutuksen käynnistämiseen läntisessä teologiassa on tarkoitus osoittaa vuosina 2002—2003 erillistä hankerahoitusta yhteensä 582 000 euroa. Valiokunta pitää välttämättömänä edelleenkin kehittää Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 090 137 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE)

40 Yleissivistävä koulutus

Eduskunta on lisännyt kahtena vuonna talousarvioon erillismäärärahan lasten- ja nuortenpsykiatrian tarpeisiin. Näillä määrärahoilla on voitu mm. tehostaa lasten ja nuorten psykiatrisia palveluja ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Nämä määrärahat eivät ole tähän mennessä kohdentuneet sairaalakoulutuksen kehittämiseen. Lapsen ollessa sairaalahoidossa sairaalan sijaintikunta on perusopetuslain 4 §:n 3 momentin mukaan velvollinen järjestämään opetuksen. Oppilaan kotikunta puolestaan maksaa oppilaasta sairaalan sijaintikunnalle maksuosuuden, joka perustuu todellisiin kustannuksiin. Maksuosuuksilla pyritään turvaamaan huomattavasti muuta opetusta kalliimman sairaalaopetuksen järjestämisen edellytykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten tehostetun psykiatrisen hoidon johdosta koulunkäynnille ja erityisesti sairaalaopetukseen aiheutuvat lisätarpeet huomioidaan niin, että lapsi tai nuori voi saada asianmukaisesti opetusta sairaalassaoloajan ja tarvitsemansa tuen siirtyessään takaisin omaan kouluunsa.

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioehdotuksesta antamaansa mietintöön (VaVM 43/2000 vp) ja siinä oppilaitosten perustamishankkeiden rahoituksesta todettuun. Valiokunta painottaa sitä, että koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan ehdotetuista hanke-esityksistä voitiin rahoitussuunnitelmaan ottaa alle 23 prosenttia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen hankkeista ja noin 15 prosenttia aikuiskoulutuksen hankkeista (mom. 29.69.52).

Valiokunta korostaa sitä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa hankkeita ilman valtionosuutta, joten osa hankkeista siirtyy myöhempään ajankohtaan valtionosuuksiin varattujen määrärahojen puuttuessa. Kehitys on ollut myös viime vuosina huononeva. Määrärahojen vähyyden johdosta rahoitussuunnitelmaan on voitu ottaa yhä pienempi osa siihen esitetyistä hankkeista. Edellä todetun johdosta momentille lisätään 2 miljoonaa euroa muun muassa home- ja kosteusvaurioista kärsivien koulujen peruskorjaukseen. Tämän johdosta myös valtionosuuksien myöntämisvaltuutta ja toteutusaikaista myöntämisvaltuutta korotetaan kumpaakin 3 miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 67 550 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Vuonna 2002 saa myöntää valtionosuutta perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2002 kustannustasossa yhteensä enintään 44 000 000 euroa. Valtionosuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään 9 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Vuonna 2002 saa edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionosuus tullaan myöntämäään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa on yhteensä enintään 45 000 000 euroa.

69 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa aikuiskoulutuksen riittävän tarjonnan ja keskeisten järjestäjien toimintaedellytykset turvaavan rahoitusjärjestelmän aikaansaaminen, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta edistävän arvioinnin kehittäminen, keski-ikäisen ja huonon pohjakoulutuksen omaavan väestön oppimisvalmiuksien ja aikuiskoulutukseen osallistumisen lisääminen sekä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistaminen.

Eduskunta on useasti kiinnittänyt huomiota huolestuneena ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahojen supistumiseen. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa voitiin lisätä ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja 100 miljoonalla markalla. Valiokunta korostaa, että ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahatarvetta tulee tarkastella uudestaan heti, kun rahoitusjärjestelmää selvittävän työryhmän työ vuoden 2002 alkupuolella valmistuu.

Valiokunta painottaa edelleenkin sitä, että ammatillisella aikuiskoulutuksella on suomalaisen yhteiskunnan kehittymisessä ja kehittämishankkeissa keskeinen osa. Sen vuoksi on välttämätöntä, että ammatillista lisäkoulutusta voidaan järjestää asianmukaisesti koulutustarpeen mukaan.

30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansalaisopistojen valtionosuuden laskentaperusteiden uudistamiseksi vuoden 2002 alusta. Valiokunta ei voi hyväksyä sitä, että tarvittavia muutosesityksiä ei ole annettu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyisestä asutusrakenneryhmittelystä aiheutuvat ongelmat pikaisesti poistetaan ja kansalaisopistot saatetaan asutusrakenteesta ja paikallisista olosuhteista riippumatta tasavertaiseen asemaan. Valiokunta edelleenkin kiirehtii kansalaisopistojen valtionosuuden laskentaperusteiden uudistamista.

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää hallituksen antavan kansalaisopistojen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat muutosehdotukset eduskunnalle ensi tilassa.

32. Valtionavustus ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen (kiinteä määräraha)

Edellä lukuperusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 4 miljoonaa euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 24 319 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on tehnyt momentin päätösosan 2. kappaleeseen teknisen korjauksen. Momentin loppusumma ei tämän johdosta muutu.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE)

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain mukaisesti lääninhallitusten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/1996) mukaisesti tekemien ammatillisen lisäkoulutuksen koulutushankintojen maksamiseen mukaan lukien yliopistojen ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen lyhytkestoinen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 8/2001 vp) ehdottanut, että momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä kansanopistojen perustamiskustannuksiin. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 336 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä kansanopistojen perustamiskustannuksiin. Tämän johdosta myös myöntämisvaltuutta korotetaan 500 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 345 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Vuonna 2002 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 1 850 000 euroa. Edellisen lisäksi vuonna 2002 saadaan määrätä valtionavustuksen enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2003 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 2002 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 500 000 euroa.

55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että momentille lisätään 600 000 euroa käytettäväksi opintokeskusten toimintaan. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 500 000 euroa ja valtionosuuteen oikeuttavien laskennallisten opetustuntien määrää korotetaan tätä vastaavasti 8 800 tunnilla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 12 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen, mukaan lukien opintosetelikokeilu, muihin kehittämishankkeisiin ja ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 673 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 175 800. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut, että momentille lisätään 300 000 euroa käytettäväksi kesäyliopistojen toimintaan. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 300 000 euroa ja valtionosuuteen oikeuttavien laskennallisten opetustuntien määrää korotetaan tätä vastaavasti 7 800 tunnilla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 474 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja tietoyhteiskuntaohjelman kehittämishankkeisiin, mukaan lukien opintosetelikokeilu, sekä ylimääräisiin avustuksiin yhteensä enintään 336 000 euroa. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on 81 800. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

88 Tiede

Suomalainen tiedepolitiikka on viime vuosina ollut johdonmukaista. Tieteellinen tutkimus on nähty keskeiseksi osaksi rakennettaessa tietoon ja osaamiseen perustuvaa yhteiskuntaa. Suomalainen tiedejärjestelmä on ollut myös kansainvälisesti vertaillen tuloksellinen sekä tutkimuksen ja koulutuksen määrällä tai laadulla tai eri toimijoiden yhteistyösuhteilla mitattaessa. Suomen tutkimuspanos on kehittynyt edelleen 2000-luvulla suotuisasti sekä määrältään että suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suotuisa kehitys on lähinnä yritysten vahvasti kasvaneiden tutkimusinvestointien ansiota. Suomen tutkimusvolyymi ylitti 4 350 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja oli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan vuonna 2001 voidaan saavuttaa 4 700 miljoonan euron taso eli 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion rahoitusosuus on tasaisesti laskenut 1990-luvulla ja on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Sekä yrityssektorin että ulkomaisten rahoituslähteiden osuus on kasvanut. Suomen kannalta on huolestuttavaa myös se, että yrityssektorin tutkimustoiminnan kasvusta yhä suurempi osa toteutuu ulkomailla. Suomalaisyritysten kotimaassa tehtävän tutkimuksen osuudeksi on arvioitu vuonna 2001 enää 62 prosenttia ja osuus pienenee kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Valtion rahoittaman tutkimuksen painotus muuttuu talousarvioehdotuksessa. Tutkimusorganisaatioiden määrärahat kasvavat sekä nimellisesti että reaalisesti, mutta rahoitusorganisaatioiden voimavarat supistuvat. Yliopistojen laskennallisten tutkimusvarojen nimelliskasvu ylittää 7 prosenttia ja tutkimuslaitosten 5,5 prosenttia. Yliopistojen tutkimusvarojen myönteinen kehitys perustuu eduskunnan hyväksymään lakiin yliopistojen perusvoimavarojen kehittämiseksi vuosina 2002—2004.

Valiokunta pitää edelleenkin välttämättömänä julkista panostusta tutkimustoimintaan, jotta eri alojen kehitysedellytykset voidaan turvata nykyistä paremmin.

Tietokirjoittamisen tuki.

Opetusministeriössä on valmisteltu tietokirjoittamisen tuen kehittämistä. Asiaa tutkinut työryhmä on ehdottanut toimenpiteitä tietokirjailijoiden aseman ja yleensä tiedonjulkistamisen kehittämiseksi. Valmisteilla on toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on mm. tietokirjoittamisen ja tietokirjallisuuden kääntämisen tukijärjestelmien yhtenäistäminen. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon, jossa kiirehditään tietokirjoittamisen tukijärjestelmän kehittämistä ja ehdotetaan harkittavaksi tietokirjoittamisen tuen nostamista ensi vuoden talousarviossa 150 000 eurolla, josta vähintään puolet tietokirjallisuuden kääntämiseen huomioiden myös erityisesti lasten ja nuorten tietokirjallisuuden kääntäminen.

Edellä olevan perusteella ja sivistysvaliokunnan lausuntoon viittaten valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti valmistelevan esitykset tietokirjoittamisen tuen kehittämiseksi niin, että tukijärjestelmän toimeenpanemiseksi varataan myös riittävät voimavarat.
90 Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta on hyväksyessään hallituksen esityksen arpajaislainsäädännöksi hyväksynyt samalla lain, jonka mukaan kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet asteittain siirretään yleisistä budjettivaroista rahoitettaviksi. Ottaen huomioon tämän eduskunnan päätöksen valiokunta on lisätessään tässä talousarvioehdotuksessa veikkausvoittovaroista rahoitettavien kohteiden määrärahoja siirtänyt vastaavalla määrällä kirjastojen valtionosuuksia rahoitettavaksi yleisestä budjetista. Sen vuoksi ja momenttien 29.90.52 ja 29.98.50 perusteluihin viitaten momentille lisätään 2 128 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 598 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarvioehdotuksesta antamassaan mietinnössä (VaVM 43/2000 vp) teattereiden valtionosuuksista todettuun.

Valtionosuuden lisäksi teatteritoimintaa tuetaan harkinnanvaraisilla avustuksilla. Tämä määräraha on kuluvalle vuodelle teattereille enintään 8,95 milj. mk (1,5 miljoonaa euroa). Määrärahalla tuetaan alueteatteritoimintaa, kiertuetoimintaa sekä ruotsinkielistä teatteritoimintaa. Lisäksi määrärahasta osoitetaan tukea tanssitaiteelle ja lastenteatteritoiminnalle, koska erityisesti lastenteatteritoiminnan pieneksi jäävät lipputulot ja henkilötyövuosiin perustuva valtionapu eivät riitä täysin toiminnan ylläpitämiseen. Alueteatteritoimintaan tarkoitettua tukea saavat vuonna 2001 Rovaniemen, Kajaanin ja Joensuun kaupunginteatterit sekä Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater. Talousarvioesityksessä vuodelle 2002 harkinnanvaraisiin avustuksiin tarkoitettua määrärahaa ei ole korotettu.

Lakisääteistä valtionosuutta saavien teattereiden valtionosuuksiin ei ole ensi vuodelle ehdotettu indeksikorotusta. Myös henkilötyövuosien määrässä, johon teattereiden saama valtionosuus perustuu, on suuri vaje.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alueellista esitystoimintaa harjoittavien orkestereiden asemaan. Teatteri- ja orkesterilain mukaan voidaan myös valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville orkestereille myöntää ylimääräistä avustusta. Vuodesta 1999 alkaen orkestereille on myönnetty yhteensä vain 550 000 markkaa tätä harkinnanvaraista avustusta. Valiokunta katsoo, että haja-asutusalueilla tärkeää kulttuurityötä tekeville merkittäville alueorkestereille tulisi myöntää ylimääräistä avustusta ottaen huomioon esim. matkoista aiheutuvat, nykyisin korkeatkin kustannukset.

Kaiken kaikkiaan valiokunta katsoo, että nykyinen teattereiden rahoitusjärjestelmä ei kokonaisuudessaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Valiokunta pitääkin välttämättömänä selvittää teattereiden tukijärjestelmän kehittämismahdollisuudet ja ehdottaa tätä koskevaa lausumaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 336 000 euroa teattereiden valtionosuuksiin ja päätösosan perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuden perustana käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden. Lisäksi momentille lisätään 336 000 euroa käytettäväksi valtionosuutta saavien teattereiden harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 003 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä vuonna 2002 on teattereilla enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on teattereilla 30 223 euroa henkilötyövuotta kohden.

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha)

Opetusministeriö myöntää avustuksia kulttuuritilojen peruskorjauksiin. Avustuksen enimmäismäärä on ollut 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ongelmia peruskorjauksen toteuttamisessa tulee, jos kunnalla tai muilla rahoittajilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kattaa loppuosaa kustannuksista. Esimerkiksi Tankavaaran kultamuseo ei ole pystynyt hankkimaan tarvittavaa omarahoitusosuutta museon katon korjaamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että opetusministeriö pyrkii löytämään ratkaisun siihen, miten kulttuurilaitosten välttämättömät peruskorjaukset tällaisissa tapauksissa voitaisiin toteuttaa.

Valtion taidemuseon saavutettavuusprojekti.

Valtion taidemuseo käynnisti vuonna 1999 projektin taidemuseon eri yksiköiden esteettömyyden parantamiseksi. Toiminnastaan Ateneum sai tänä vuonna pohjoismaisen vammaisneuvoston ensimmäisen palkinnon tehdystä työstä varsinkin näkö- ja liikuntaesteisten museovieraiden hyväksi. Valiokunta pitää tärkeänä turvata Valtion taidemuseon toimintamahdollisuudet palvella tasa-arvoisesti kaikkia väestöryhmiä ja siten tärkeältä osaltaan toimia ihmisten hyvinvoinnin, jaksamisen ja itsetunnon vahvistajana.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa talousarvioaloitteeseen TAA 410/2001 vp, jossa ehdotetaan momentille lisäystä rauhantyön edistämiseen. Aloitteen perusteluihin viitaten momentille lisätään käytettäväksi rauhantyön edistämiseen yhteensä 84 000 euroa, josta 42 000 euroa käytettäväksi Ihmisoikeusliiton avustukseen.

Työväen- ja seurantalojen korjausavustuksiin varattu määräraha on vuodesta 1998 ollut 7,5 milj. markkaa, mutta ensi vuoden talousarvioon ehdotetaan 151 370 euroa (900 000 mk) vähemmän. Valiokunta katsoo, että määräraha on riittämätön ottaen huomioon, että monet korjaustarpeessa olevista rakennuksista ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja tärkeitä alueen väestön sivistys-, harrastus- ja muun kansalaistoiminnan kannalta. Momentille lisätään 168 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä työväen- ja seurantalojen korjausavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 328 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen (arviomääräraha)

Elokuvan tuki.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan ehdottanut että momentille lisätään 2 miljoonaa euroa lisäyksenä kotimaisen elokuvan tukeen. Lausunnon perusteluihin viitaten momentille lisätään 436 000 euroa käytettäväksi kotimaisen elokuvan tukeen. Tämän johdosta kirjastojen valtionosuuksia vähennetään samalla määrällä tältä momentilta ja lisätään momentille 29.90.30. Lisäksi kirjastojen valtionosuuksiin varattavaa määrärahaa vähennetään 1 692 000 euroa tältä momentilta siirtona momentille 29.90.30. Muutos johtuu momentille 29.98.50 tehdystä lisäyksestä. Edellä todetun johdosta tämän momentin loppusumma vähenee 1 692 000 eurolla.

Tanssitaiteen tuki.

Tanssitaide on kehittynyt voimakkaasti maassamme viime vuosikymmeninä. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa ammattitanssijakoulutuksen laajeneminen, oman taidetoimikunnan saaminen valtion taidehallintoon sekä tanssikeskusten ja -festivaalien toiminnan vilkastuminen. Vuosittain valmistuu yhä useampia kantaesityksiä ja vastaavasti tanssin yleisömäärä on jatkuvasti kasvanut. Teatteri- ja orkesterilain piirissä on 10 tanssiteatteria. Näistä kuusi sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tanssitaiteen tukemiseen osoitetut määrärahat ovat niukat. Kuluvana vuonna tanssitaiteen tukemiseen on osoitettu harkinnanvaraista määrärahaa 2,55 miljoonaa markkaa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määräraha on saman suuruinen.

Valiokunta pitää tärkeänä tanssitaiteen tuen kehittämistä tanssitaidepoliittisen työryhmän ehdotusten pohjalta (OPM:n työryhmien muistioita 24/1999). Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että nykytasoisen taloudellisen tuen puitteissa ei ole mahdollista pitää koulutusmääriä nykyisen suuruisina.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 218 635 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE)

98 Liikuntatoimi

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha)

Lasten ja nuorten liikuntaohjelman avulla on vuonna 2001 rahoitettu esimerkiksi 759 paikallisen liikuntapainotteisen iltapäiväkerhon toimintaa, lasten ja nuorten harrastepainotteisia hankkeita paikallisissa liikuntaseuroissa, useita lasten ja nuorten liikuntaharrastukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä lasten iltapäivätoimintaa. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan varattu määräraha ei ole riittävä läheskään kaikille hakijoille.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että liikuntapaikkarakentamisella luodaan edellytyksiä toiminnallisten painopisteiden toteutukselle. Valiokunta korostaa lähiliikuntapaikkojen merkitystä ja tarvetta aktivoida eri ohjauskeinoin niiden rakentamista.

Edellä todetun perusteella momentille lisätään 846 000 euroa käytettäväksi Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tukemiseen ja 846 000 euroa lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nykyaikaiset suuret urheilutapahtumat asettavat tiukat vaatimukset suorituspaikoille. Toukokuussa 2001 Euroopan yleisurheiluliitto on myöntänyt Suomen järjestettäväksi nuorten Euroopan mestaruuskilpailut. Nuorten yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään heinäkuussa 2003 ja nuorten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut elokuussa 2003. Lisäksi Suomi on hakenut jalkapalloilun vuoden 2008 Euroopan mestaruuskilpailuja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen saadessa tällaisia suurtapahtumia myös suorituspaikat ja muut niihin liittyvät tilat ovat asianmukaisessa kunnossa. Tämä edellyttää muun muassa Tampereen stadionin peruskorjausta ja kehittämistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös liikunnan koulutuskeskusten lisääntyneeseen peruskorjaus- ja rakentamisavustustarpeeseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 83 520 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE)

99 Nuorisotyö

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha)

Suomen Nuorisoseurojen Liitto on siirretty opetusministeriön päätöksellä valtakunnallisista nuorisojärjestöistä nuorisotyötä tekevien järjestöjen ryhmään. Suomen Nuorisoseurojen Liiton vuotuista avustusosuutta ei kuitenkaan ollut lisätty nuorisotyötä tekevien järjestöjen määrärahaan. Talousarvioehdotuksessa momentin selvitysosassa oleva määrärahaerittely on ohjeellinen laadittaessa vuosittaista talousarvion tilijaottelua. Momentin selvitysosan mukaan yllä mainittu avustus on sisällytetty määrärahaerittelyn kohtaan Opetusministeriön käytettäväksi. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että tehtävässä tilijaottelussa määräraha sisällytetään määrärahaerittelyn kohtaan Nuorisotyötä tekevät järjestöt ja vastaava summa vähennetään opetusministeriön käytettäväksi tarkoitetusta määrärahasta.

51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Huumausainepolitiikan toimeenpanosta vastaavat ministeriöt ovat esittäneet valtion talousarvioehdotukseen huumausaineohjelman toimeenpanoon liittyvät määrärahaesitykset. Opetusministeriön osuudeksi ehdotettiin ensi vuoden talousarvioon otettavaksi 5 miljoonan markan (noin 841 000 euroa) määräraha ennaltaehkäisevään huumetyöhön nuorisotyön alueella. Hallituksen talousarvioehdotukseen sisällytettiin kuitenkin vain 300 000 euron (1,8 milj. mk) määräraha tähän toimintaan.

Valiokunta korostaa sitä, että huumeongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti Suomessa. Vaikkakaan tilanne ei ole kansainvälisesti tarkasteltuna vielä vaikea, niin kehityssuunta on huolestuttava. Valiokunta painottaa sitä, että nuorten työpajoissa tehdään arvokasta ennalta ehkäisevää huumetyötä, joka kohdistuu nimenomaan riskialttiiseen ryhmään. Valiokunta pitää välttämättömänä korottaa ennalta ehkäisevään huumetyöhön osoitettua määrärahaa ja on lisännyt momentille 541 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 648 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Elintarviketeollisuuden tulevaisuuden näkymät.

Elintarviketeollisuus on tällä hetkellä neljänneksi suurin teollisuudenala Suomessa metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2000 lähes 49 miljardia markkaa. Elintarviketeollisuus työllistää laskutavasta riippuen noin 30 000—40 000 ihmistä ja alan toimipaikkoja on runsaat 700. Suurimmat toimialat ovat lihanjalostus-, leipomo- sekä maidonjalostusteollisuus.

Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Erityisesti lähellä alkutuotantoa olevilla sektoreilla muutos oli suuri. Maatalouden tuottajahinnoissa tapahtui 40—50 prosentin lasku ja kuluttajahintojen keskimääräinen alennus oli 11 prosenttia.

Elintarviketeollisuus on ollut pitkälle kotimaista toimintaa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista tulee noin 85 prosenttia Suomesta. Myös tällä teollisuuden alalla keskittyminen ja kansainvälistyminen ovat viime vuosina kuitenkin lisääntyneet. Erityisesti suurimmat yritykset ovat parantaneet kilpailukykyään keskittämällä tuotantoaan. Suorat sijoitukset ulkomaiseen elintarviketeollisuuteen Suomesta ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin ulkomaiset sijoitukset Suomen elintarviketeollisuuteen. Merkittäviä suomalaisia yrityksiä on kuitenkin myös siirtynyt kokonaan ulkomaiseen omistukseen.

Elintarvikesektorin toimintaympäristö tulee jatkossakin muuttumaan. Tähän vaikuttavat yhtäältä maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät WTO-neuvottelut. EU:n maatalouspolitiikan reformin mukaiset raaka-aineiden hinnan alennukset eivät ole riittäviä takaamaan tasa-arvoisia kilpailuolosuhteita jalosteiden viennissä kolmansiin maihin, mikäli vientitukea tullaan olennaisesti leikkaamaan suurten viejämaiden vaatimusten mukaisesti. WTO-prosessin lisäksi EU:n laajentumisen vaikutukset tulevat olemaan maatalous- ja elintarvikesektorille suuremmat kuin monille muille toimialoille. Samalla kun sisämarkkinoiden kysyntä lisääntyy, itälaajentuminen tuo uusia kilpailijoita EU:n elintarvikemarkkinoille.

Elintarviketeollisuuden keskittymiskehitys on Suomessa tarkoittanut tuotannon siirtymistä enenevästi Etelä- ja Länsi-Suomeen. Elintarvikealan keskittäminen ja yritystoiminnan lopettaminen heikentävät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen pienten kuntien työllisyyttä.

Elintarviketeollisuuden keskittämisen on nähty sopivan huonosti kuluttajien vaatimuksiin turvallisesta ja ympäristöä säästävin menetelmin tuotetusta ruoasta. Tuotanto ja jalostus ovat usein eri puolilla Suomea ja esimerkiksi eläinten kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Myös valmiiden elintarvikkeiden kuljetusmatkat ovat pitkät, mikä vaikuttaa tuotteiden laatuun. Tästä huolimatta suomalaisten kuluttajien luottamus kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin on säilynyt varsin hyvänä. Erityisesti tämä johtuu muualla tapahtuneesta BSE-taudin laajasta leviämisestä ja sen yhteydessä esiin tulleista laiminlyönneistä elintarvikkeiden tuotannossa ja valvonnassa.

Suomalainen elintarviketeollisuus on ottanut ruoan turvallisuuden ja laadun keskeiseksi strategiseksi tavoitteekseen omassa tuotannossaan. Kaikki elintarvikeketjun toimijat pyrkivät siihen, että ne ovat todennettavien laatujärjestelmien piirissä vuoteen 2006 mennessä. Laatutyön taustalla on vuonna 1999 hyväksytty kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen laatutavoitteet. Osana laatutyötä julkistettiin kuluvan vuoden keväällä elintarvikeklusterin laatuselvityshankkeen loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön elintarvikevalvonnan yhteistyöryhmä kehittää ja yhteensovittaa elintarviketurvallisuuden laatustrategiaa. Laatujärjestelmien kehittämiseen on talousarvioesityksessä (30.13.44) varattu 1 513 000 euroa. Valtiovarainvaliokunta pitää laatustrategian konkreettiseen toteuttamiseen osoitettuja resursseja varsin niukkoina.

Väestön ikääntyminen ja terveystietouden lisääntyminen luovat kasvavia markkinoita erityisesti terveysvaikutteisille, funktionaalisille elintarvikkeille. Näiden kehittämisessä Suomi on tällä hetkellä maailman kärkimaita. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät ja yleisen hygieniatason parantaminen ovat tulevaisuuden kehityssuuntia, joihin myös suomalaisen elintarviketeollisuuden tulee voida vastata. Ongelmana ovat tällaisten elintarvikkeiden korkeat kehittämiskustannukset ja pitkä, jopa 15 vuoden aikajänne tutkimuksesta tuotteen markkinoille tuloon. Eräissä tapauksissa uutuuselintarvikkeet tarvitsevat myös monivaiheisia hyväksymismenettelyjä.

Viljelijöiden tulokehitys.

Maa- ja puutarhatalouden yhteenlaskettu maataloustulo (viljelijöille jäävä palkka omasta työstä ja korvaus maatilaan sijoitetulle omalle pääomalle) on EU-jäsenyyden aikana alentunut noin neljänneksellä jäsenyyttä edeltävään aikaan verrattuna. Maataloustulon reaalinen arvo on heikentynyt vielä tätäkin enemmän yleisen hintatason nousun myötä. Jos toimialan koko maataloustulo jaetaan tukea saaneiden viljelijöiden lukumäärällä, myös viljelijää kohti lasketut tulot ovat alentuneet ajanjaksolla 1994—2000. Osaltaan tämä aiheutuu siitä, että maataloustulon suhteellinen alentuminen on ollut nopeampaa kuin tukea saaneiden tilojen määrän alentuminen.

Vuonna 2000 maatalousyrittäjien omalle työpanokselle ja pääomalle saatavaa korvausta osoittava maataloustulo nousi edellisvuodesta noin 9,5 prosenttia. Tämä selittyy pitkälle maidon ja sianlihan tuottajahintojen nousulla sekä kahden heikomman vuoden jälkeen saadulla hyvällä sadolla. Noususta huolimatta nimellinen maataloustulo jäi alle vuosien 1996—1997 tason. Tuottojen ohella myös maatalouden kustannukset nousivat merkittävästi ollen 5,5 prosenttia edellisvuotta korkeammat.

Yrityskohtaiset tiedot maatilojen tulokehityksestä valmistuvat kokonaistason laskelmia pidemmällä viiveellä. Uusin käytettävissä oleva tilasto on Tilastokeskuksen julkaisema maatilojen verotustietoihin perustuva maatalouden yritys- ja tulotilasto vuodelta 1999. Tilaston mukaan tulos maataloudesta aleni keskimäärin vajaat 1 800 markkaa (2,5 prosenttia) tilaa kohti vuodesta 1997 vuoteen 1999. Tilastoon perustuvasta maataloustulon tuloluokittaisesta jakaumasta ilmenee, että vuonna 1999 lähes 13 prosenttia tiloista teki negatiivisen tuloksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilalla kustannukset ylittivät myyntitulojen, tukien ym. maatilatulojen yhteismäärän. Tuloluokkaan 0—100 000 markkaa kuului vuonna 1999 runsaat 60 prosenttia tiloista. Lisäksi on otettava huomioon, että tulot saadaan aikaan viljelijäperheen yhteisellä työpanoksella.

Viljelijäperheiden maatilatalouden ulkopuoliset tulot ovat lisääntyneet EU-jäsenyyden aikana. Tämä antaa viitteitä siitä, että reaalisesti laskeneet tulot maataloudesta ovat pakottaneet viljelijäperheitä etsimään muita tulonlähteitä.

Tulotilastojen vertailu viljelijäväestön ja esimerkiksi palkansaajien välillä on vaikeata. Maataloudessa tilastoyksikkönä olevaa maatilaa ja/tai viljelijäperhettä ei voida suoraan verrata yksittäiseen palkansaajaan. Myös muihin yrittäjiin vertaaminen on ongelmallista; viljelijöiden vaikutusmahdollisuudet omiin tuloihinsa ovat hyvin rajoitetut. Tukien osuus on noin puolet viljelijöiden kokonaistuloista. Maataloustuotteiden hintoja säädellään merkittävästi EU:n markkinaorganisaatioiden kautta, mutta toisaalta niihin vaikuttavat merkittävästi myös markkinavoimat. Maatalouden tuotantovälineiden hinnat muodostuvat markkinoilla, joihin viljelijöillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia.

Maataloustulon kehitysarviointi on vaikeaa vielä kuluvallekin vuodelle, sillä tuotanto- ja panosmäärien sekä tuottaja- ja tuontantovälineiden hintojen arviointiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Eräissä ennusteissa on esitetty, että kansantalouden tilinpidon mukainen maatalouden yrittäjätulo kasvaisi tänä vuonna noin 5 prosenttia, mutta laskisi ensi vuonna jälleen 3 prosenttia. Kuluvan vuoden tulojen nousu aiheutuisi pääasiassa kotieläintuotteiden hintojen vahvistumisesta ja kustannusten vuotta 2000 hitaammasta noususta.

Vuoden 2002 tulokehityksen ennakointi edellyttäisi hyvin monen eri tekijän arviointia. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi maatalouden tuotantomäärä, maataloustuotteiden myyntihinnat, ostopanosten käyttömäärä ja hinnat sekä maatalouden tukijärjestelmien kautta tulevat rahamäärät. Kannattavuuteen tilatasolla vaikuttaa muun muassa tuotantosuunta ja tilan alueellinen sijainti.

Viljelijöiden riippuvuus maatalouden tuesta on Agenda 2000 -päätösten myötä entisestään kasvanut. Suomen edun mukaista olisi saada EU:lta oikeutus maksaa maatalouden tuet mahdollisimman pitkälle tuotantoon sidottuina. Erityisesti tämä koskee peltoviljelyä, mutta myös kotieläintuotantoa. Lähivuosien tärkein tavoite on valiokunnan mielestä Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkuvuuden turvaaminen ja kannattavan tuotannon edellytysten vakiinnuttaminen vuodesta 2004 eteenpäin. Myös pohjoisen tuen järjestelmä on pidettävä riittävän joustavana, jotta tuotannon luontainen kehitys olisi mahdollista muun muassa kotimaisessa kysynnässä tapahtuvien muutosten mukaisesti. Erityisenä tulokehityksen uhkana valiokunta näkee ympäristötuen rahoituksen suuren vajauksen kuluvan ohjelmakauden lopulla vuosina 2005—2006, mikäli rahoitusongelmaa ei onnistuta ratkaisemaan. Pidemmällä aikavälillä maatalouden tulokehitykseen vaikuttavat myös ne EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokset, jotka aiheutuvat meneillään olevista WTO-neuvotteluista sekä EU:n laajentumisesta, joihin on viitattu edellä.

01 Maa- ja metsätalousministeriö

21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta, momentille lisätään 8 450 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 100 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE)

02 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta, luvun perustelut poistetaan.

Lukuperustelut:

(Poist.)

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp) eikä Maaseutuvirastoa perusteta. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toiminta jatkuu siten nykymuotoisena. Momentille lisätään 7 407 000 euroa ja momentin perustelujen päätösosan toinen kappale poistetaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 832 000 euroa.

(Poist.)

05 Maaseutuvirasto

Sen johdosta, että hallitus on peruuttanut vuoden 2002 talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuviraston perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 140/2001 vp), luku ja sen momentti 30.05.21 poistetaan.

Luku ja momentti:

(Poist.)

13 Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen

43. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Luomutuotteiden markkinointi.

Momentin määrärahaa käytetään muun ohella myös luomutuotteiden markkinoinnin kehittämiseen ja menekinedistämiseen.

Kuluttajat suhtautuvat luomutuotteisiin myönteisesti ja luomua vähintään kokeilleiden kuluttajien määrä kasvaa. Luomutuotteiden osuus ostoskorista on kuitenkin vielä pieni. Luomutuotteiden kulutuksen kasvua hidastavat tarjonnassa olevien ongelmien lisäksi myös niiden usein selkeästi korkeampi hinta sekä etenkin luomuvihannesten ja tuoretuotteiden vaihteleva laatu. Teollisuus on kärsinyt luomuraaka-aineiden puutteista etenkin kotieläintuotteiden osalta.

Valiokunta pitää ilmeisenä, että luomutuotteiden menekki kasvaa sitä mukaa, kun tarjonta määrältään ja valikoimaltaan vastaa nykyaikaisen kuluttajan tottumuksia. Tämä edellyttää panostusta luomuelintarvikealan kotimaiseen tuotekehitykseen ja keräilytukeen. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää luomutuotteiden markkinoinnin rahoituksen turvaamista.

Noin kolmannes ruokatarjonnasta kulkee saadun selvityksen mukaan nykyisin ammattikeittiöiden kautta, joten ne tarjoavat merkittävän markkinakanavan kasvavalle luomutuotannolle. Finfood LUOMU käynnisti suurkeittiöhankkeen keväällä 1999 osana tuotekehitysprojektia. Suurkeittiöhankkeen tavoitteena oli parantaa suurkeittiöiden edellytyksiä luomuruoan tarjoamiseen. Luomukeittiökeskus puolestaan on saanut rahoitusta ammattikeittiöiden luomuruokatuotannon kehittämiseen kahden vuoden ajan. Hankkeen rahoituksella laadittiin muun muassa hankesuunnitelma Pohjois-Savon osaava luomuketju -hankkeelle, joka käynnistyi lokakuussa 2000. Vuonna 2000 saatiin rahoitusta valtakunnallisen toiminnan vakiinnuttamiseen.

Luomukeittiökeskuksen saama rahoitus valtakunnalliseen toimintaan on loppumassa. Ammattikeittiöiden luomutarjonnan edistämiseen on tarpeen suunnata lisämäärärahoja. Vuonna 2002 tällä rahoituksella kehitetään logistista ketjua pienten luomutuotteita jalostavien yritysten ja ammattikeittiöiden välillä sekä osallistutaan pohjoismaiseen luomuruokayhteistyöhön.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 50 000 euroa Finfood LUOMUlle suunnattavaksi ammattikeittiöille.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 692 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

14 Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmia sekä Leader+- ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on lausunnossaan MmVL 19/2001 vp todennut, että Suomessa on 58 paikallista toimintaryhmää käsittäen 422 kuntaa ja 2,41 miljoonaa asukasta. Näistä kahdella ryhmällä, Ylä-Savon Veturilla ja Jyväskylän lähistöllä toimivalla Jyväs-Riihellä on tällä hetkellä rahoitusongelma. Lisäksi maa- ja metsätalousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota Pomo+-ryhmien alhaiseen kehykseen suhteessa asukasmäärään. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että jäljellä oleva toimintaryhmätyön rahoituspulma ratkaistaan ja että toimintaryhmiä kohdellaan tasapuolisesti.

Saamaansa selvitykseen pohjautuen valtiovarainvaliokunta toteaa, että myös edellä todettu kahden toimintaryhmän rahoitusongelma on ratkaistavissa, mikäli TE-keskukset asettavat nämä hankkeet etusijalle. Maa- ja metsätalousministeriöltä saadun selvityksen mukaan toimintaryhmien rahoitus voidaan turvata myös esitettyä alemmalla momentin määrärahatasolla.

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 62 184 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE)

15  Muut maatalouden menot

40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Laatustrategian toteuttaminen.

Hallituksen esitykseen sisältyy 8 552 000 euron määräraha maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Tämä määräraha vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valtionapu kohdistuu neuvontaan, jonka toteuttavat suomen- ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset.

Edellä pääluokkaperusteluissa on viitattu elintarvikkeiden kansalliseen laatustrategiaan, joka on huomioitu myös hallitusohjelmassa. Strategian olennaisina tavoitteina on saada kaikki toimivat maatilat järjestelmällisen laatutyön piiriin vuoteen 2006 mennessä. Laatustrategian toisena olennaisena osana on koko elintarvikeketjun läpinäkyvyys, mikä edellyttää kansallisten tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä. Näihin kuuluu muun muassa nautaeläinten tunnisterekisteri. Tietojärjestelmien osalta joudutaan tekemään mittavia uudistuksia, jotta ne toimisivat myös tulevaisuudessa nopeasti kehittyvässä it-teknologiaympäristössä.

Neuvontajärjestöt ovat tärkein vaikuttaja laatustrategian toteuttamisessa maatilatasolla ja ovat osaltaan panostaneet myös tietojärjestelmien uudistamiseen. Viimeksi mainittu uudistustyö on kuitenkin osoittautunut mittavammaksi kuin mihin järjestöjen rahalliset resurssit riittävät.

Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta katsoo, että neuvontajärjestöjen tulee siirtää vuonna 2002 toimintansa painopistettä ja resursseja tarvittavissa määrin elintarvikkeiden kansallisen laatustrategian toteuttamiseen.

45. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

4H-järjestön ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Toimintamenetelminä on tukea nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja, yhteistyötaitoja, kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta.

4H-järjestö on kehittämässä voimakkaasti toimintaansa. Keskeiseksi toimintamuodoksi luodaan nuorten tavoitteellista toimintaa ja pitkäjänteisyyttä edistävä oppimispolkujärjestelmä. Tietojärjestelmiä uudistetaan käytettäväksi sekä interaktiivisessa nuorisotyössä että hallinnon apuvälineenä. Järjestö on kehittämässä myös taajamiin soveltuvia toimintamalleja.

Viime vuosina 4H-nuorisotyön taloudellinen tilanne on olennaisesti vaikeutunut. Rahoitusta ei ole kyetty järjestämään kustannusten nousua vastaavasti. Vaikea taloudellinen tilanne ei voi olla vaikuttamatta erittäin haitallisesti nuorisotyöhön.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 168 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 490 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

32 Metsäntutkimuslaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Saadun selvityksen mukaan momentin mitoitus perustuu maa- ja metsätalousministeriön antamaan kehykseen. Kehyksen pohjana on vuoden 2001 talousarvio — kuitenkin siten, että Joensuun tutkimuskeskukselle vuodelle 2001 myönnettyä 5 miljoonan markan kehittämisrahaa on pienennetty 4 miljoonalla markalla. Valtiovarainvaliokunta teki vastaavan suuruisen lisäyksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen käsitellessään kuluvan vuoden talousarviota.

Valtioneuvosto päätti vuoden 2000 alussa vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa. Joensuun tutkimusasema muutettiin tutkimuskeskukseksi ja pysyvän henkilöstön määrä sovittiin kaksinkertaistettavaksi (100 pysyvää virkaa) vuoteen 2005 mennessä. Vakinaisen henkilöstön lisäksi tutkimushankkeissa työskentelee 50—100 määräaikaista henkilöä.

Tarkoituksenmukaista on, että tutkimuskeskukselle myönnetty kehittämisraha on pysyvä määräraha, koska sen tarkoituksena on toiminnan kasvusta aiheutuvien pysyvien menojen kattaminen. Näitä menoja ovat eräiden uusien avainvirkojen (professorit) perustaminen, virkarakenteen muutoksista aiheutuvat lisäkulut sekä uusien tutkimusalojen käynnistämisen vaatimat kulut.

Pääongelmana tällä hetkellä ovat Senaatti-kiinteistöille maksettavat korkeat vuokrat. Senaatti-kiinteistöjen seitsemän prosentin tuottovaatimus tekee tällaisista tiloista kalliita. Ongelmana on, että vuokratiloissa toimiville virastoille ei ole osoitettu vuokraa vastaavaa määrärahaa budjetissa.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 672 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 299 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

33 Metsähallitus
Tuloutustavoite.

Luvun perustelujen selvitysosassa on todettu, että maa- ja metsätalousministeriö on asettanut alustavasti Metsähallituksen tulostavoitteeksi 66,7 miljoonaa euroa. Alustavana tavoitteena on, että vuoden 2002 voitosta tuloutetaan vuonna 2003 valtiolle 47,1 miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,4 prosentin tuottoa peruspääomalle.

Metsähallituksen tuloutus vuonna 2002 arvioidusta tuloksesta maksetaan vuonna 2003. Valtiovarainvaliokunta toteaa, että asetettu tuloutustavoite on jatkoa jo useita vuosia jatkuneelle Metsähallituksen rahoitusasemaa heikentäneelle linjalle. Metsähallitukselle jää tuloutusten jälkeen terveen liiketoiminnan edellyttämää kassareserviä riittämättömästi. Eduskunta edellytti jo kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä, että Metsähallituksen tuloutustavoitetta määriteltäessä varmistetaan, ettei siihen jouduta käyttämään lainarahoitusta. Saadun tiedon mukaan lainarahoitukselta vältyttäneen, mutta ei ilman ongelmia.

41 Kala-, riista- ja porotalous

42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Erityisesti suurpetokanta on lisääntynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Samoin ovat lisääntyneet maasuurpetojen aiheuttamat vahingot porotaloudelle. Suurpetojen tappamien porojen (runsaat 2 800) korvaamiseen käytettiin vuonna 2000 yli 10 miljoonaa markkaa.

Petokorvausten osuus poronomistajien taloudessa on viime vuosina korostunut. Tämän vuoksi on tärkeää, että petovahingot korvataan mahdollisimman täysimääräisinä ja mahdollisimman reaaliaikaisesti vahinkoa kärsineille. Valiokunta katsoo, että maasuurpetojen tappamien porojen korvaukset tulisi maksaa puolivuosittain.

42 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on selvittänyt suurpetojen osuutta porojen vasakuolemissa vuodesta 1997 lähtien. Vasakuolleisuusselvitys valmistuu kuluvan vuoden lopussa. Tutkimuslaitoksen tehtäviin ei sen sijaan kuulu suurpetojen tappamien porojen lukumäärän selvittäminen. Tutkimuksella voidaan löytää uusia menettelytapoja myös petoasioiden hoitamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti vasahävikkitutkimusta voidaan tehostaa osoittamalla sille riittävät resurssit.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että momentin määrärahaa tulee käyttää myös ennalta arvaamattomien ja elinkeinon kannalta merkittävien porokuolemien syiden selvittämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin.

51 Vesivarojen käyttö ja hoito

Vesivarojen käyttöön ja hoitoon on talousarvioesityksessä esitetty yhteensä 25,7 miljoonaa euroa (152,8 miljoonaa markkaa). Määrärahataso on siten hieman alempi kuin kuluvan vuoden talousarvion 159,8 miljoonaa markkaa. Lisäksi ympäristöministeriön pääluokassa on budjetoitu vesivaratehtävien hoitoon yhteensä noin 10 miljoonaa euroa (noin 60 miljoonaa markkaa).

Momentin 30.51.77 vesistö- ja vesihuoltotöihin tarkoitettu määräraha supistuu viisi prosenttia vuoden 2001 tasosta. Supistus hidastaa jonkin verran erityisesti keskeneräisten hankkeiden toteutusta ja suunniteltuja perusparannustoimia. Samalla se heikentää hankkeiden toteutuksen taloudellisuutta ja estää kunnille ja niiden asukkaille tärkeiden ja kiireellisten uusien hankkeiden käynnistymisen. Useilla alueilla tätä määrärahaa tarvittaisiin muun muassa entisten perkausten, järvenlaskujen ja rehevöitymisen aiheuttamien kunnostustarpeiden hoitoon.

Momentin 30.51.30 uusien korkotukilainojen myöntämisvaltuus poistuu. Myöntämisvaltuuden poistuminen on tarkoitus lähivuosina kompensoida täysimääräisesti lisäämällä vastaavasti momentin 30.51.31 vesihuoltoavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja. Talousarvioesitykseen sisältyy tämä kompensaatio vuoden 2002 osalta. Valtionavustusten määrää olisi tarvetta lisätä lähivuosina huomattavasti kompensaatiolisäystä enemmänkin. Merkittävä osa maaseudun vesihuollosta toimii vesiosuuskuntien avulla. Ne rakentavat verkostojaan pitkälti vesihuoltoavustusten turvin. Monin paikoin vesihuolto ei vastaa asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeita, ja ilman valtion tukea välttämättömistä vesihuoltoinvestoinneista saattaa aiheutua kohtuutonta painetta asukkailta perittäviin maksuihin. Näin on erityisesti maaseudulla keskustaajamien ulkopuolella, missä uuden vesihuoltolainsäädännön tavoitteiden mukaisesti tulisi erityisesti parantaa vesihuoltopalveluja.

Valiokunta toteaa, että vesivarahankkeita voidaan tässä luvussa olevien määrärahojen lisäksi toteuttaa myös työllisyysvaroin ja EU:n tuella. Rahastokaudella 2000—2006 EAKR:n tuella toteutettavien vesivarahankkeiden rahoituksen arvioidaan säilyvän edellisen kauden tasolla eli noin viidessä miljoonassa eurossa/vuosi. Maaseudun kehittämiseen liittyviä vesivarahankkeita voidaan toteuttaa myös EMOTR:n tuella.

Talousarvioesitys sisältää myös ympäristökeskusten rakentamisorganisaation muutoksen. Rakentamistöiden tilaaminen ja tekeminen on tarkoitus eriyttää organisatorisesti toisistaan 1.7.2002 lähtien. Valiokunta pitää mahdollisena, että muutos ei vähennä pysyviä resurssitarpeita ja on omiaan lisäämään ympäristökeskuksen sisäisen toiminnan byrokratiaa.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Luvun perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään 1 110 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 14 565 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kuluvana vuonna on tehty merkittäviä liikenneinfrastruktuurin kehittämistä koskevia päätöksiä ja vuotta 2002 koskeva talousarvioehdotus onkin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan näkökulmasta varsin myönteinen. Sekä E18- hanke että Kerava—Lahti-oikoratahanke, joiden rakentamisaikatauluja koskevien päätösten tekemistä valtiovarainvaliokunta edellytti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä, ovat merkittäviä ja kauaskantoisia ratkaisuja. Niillä on sekä tärkeä alueellinen merkitys että myös huomattava merkitys koko maan elinkeinopolitiikan ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Hankkeiden nopea käynnistyminen on myös suhdannepoliittisesti perusteltua.

Väylästön kehittämisen ja ylläpidon rahoitus on edellä mainituista päätöksistä huolimatta edelleen riittämätön ja etenkin suuret kehittämishankkeet on jatkossakin toteutettava kehyksen ulkopuolisella rahoituksella. Liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän 3.12.1998 laatimassa mietinnössä ehdotettujen ja vielä aloittamatta olevien hankkeiden kokonaisarvo on kaikkiaan n. 3,5 miljardia markkaa. Eduskunnan edellyttämällä tavalla liikenne- ja viestintäministeriön toimesta laaditaan parhaillaan selvitystä uusista rahoitusmalleista.

Liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä on kysymys myös alueellisen eriarvoisuuden poistamisesta ja maan eri osien elinkelpoisuuden turvaamisesta. Lähivuosien liikennehankkeita suunniteltaessa tulisi korostaa mm. aluekehitystä tukevia hankkeita ja ottaa huomioon elinkeinopolitiikan muuttuneet tarpeet. Liikennepolitiikan suuntaviivojen suunnitteluun on perusteltua liittää myös parlamentaarinen edustus.

01 Liikenne- ja viestintäministeriö

22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 532 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

24 Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Perustienpidon määrärahat nousevat noin 10 prosenttia. Määrärahakorotus on sinänsä myönteistä, mutta käytännössä se kuluu suurelta osin kohonneiden kustannusten peittämiseen. Koko tieverkon kannalta määrärahat ovat edelleen riittämättömät, sillä suuri osa alemmasta tieverkosta on huonokuntoista. Esim. päällystettyjä teitä pystytään nykyisellään uusimaan keskimäärin vain 21 vuoden välein kun tarve olisi 12—13 vuoden välein ja huonokuntoisia päällystettyjä teitä puretaan sorateiksi vuosittain noin 100 km. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuodelle ehdotettu tasokorotus ei jää kertaluonteiseksi, vaan että perustienpidon määrärahoihin tehdään pysyvä ja selkeä tasokorotus.

Teiden huonokuntoisuuden ja kasvavien liikennemäärien vuoksi valiokunta on huolissaan liikenneturvallisuudesta ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Esim. raskas liikenne joutuu monin paikoin käyttämään taajamien katuverkkoa, mikä aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti kevyelle liikenteelle.

Valtiovarainvaliokunnan ja ministeriön yhteistyöllä käynnistettiin aikanaan ns. lossi-siltaohjelma, johon sisältyi 24 hanketta ja jota oli tarkoitus toteuttaa vuosina 1997—2007. Hankkeiden kustannusarvio oli yhteensä 517 milj. markkaa, mutta sittemmin se on kasvanut lähes 750 milj. markkaan. Tämän vuoden alkuun mennessä on valmistunut 11 hanketta, joiden kustannukset ovat olleet 227 milj. markkaa. Valiokunta on pitänyt tärkeänä nimenomaan taajamayhdyskuntarakenteen osana olevien lossien korvaamista silloilla, mutta esim. noin 45 milj. markan sillan rakentaminen lähinnä loma-asutuksen tarpeisiin ei ole nykyisten määrärahojen puitteissa perusteltua. Ennen kuin ohjelmaa jatketaan, on valiokunnan mielestä arvioitava ohjelman tarkoituksenmukaisuus suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin ja tieverkon kokonaiskehittämistarpeeseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota eri intressitahojen yhteistyöhön sellaisten liikennehankkeiden suunnittelussa ja rahoituksessa, kuten liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet sekä liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. Esimerkiksi Länsiväylällä Piispansillan itäisten liittymäjärjestelyjen parantamisessa pitäisi kiirehtiä ratkaisua, jossa rahoitukseen osallistuvat valtion ohella Espoon kaupunki ja alueella toimiva liikekeskus.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös EU:n rakennerahastovarojen käyttämiseen erilaisiin liikennehankkeisiin. Kaakkois-Suomi on hyvä esimerkki rakennerahastovarojen käyttämisestä valtatien 6 perusparannukseen, jonka jatkorakentamisessa vuonna 2002 on turvattava kansallinen rahoitusosuus. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että valtion tulee omalta osaltaan yleisestikin huolehtia kansallisen rahoitusosuuden riittävyydestä EU-hankkeisiin.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2,5 milj. euroa, josta osoitetaan 850 000 euroa hankkeen valtatie 4, Lahti—Heinola rahoitusmallin kehittämiseen ja loppuosa liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 606 085 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE)

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviossa edellyttänyt, että hankkeet valtatie 8, Raision kohta, valtatie 5, Joroinen—Varkaus ja valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie aloitetaan määrärahatilanteen salliessa. Edellä mainitut hankkeet sisältyvät liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän 3.12.1998 laatimaan mietintöön. Valiokunta pitää tärkeänä, että pienemmät, eli valtatietä 8 ja valtatietä 5 koskevat hankkeet, käynnistetään mahdollisimman pian. Tämä on myös työllisyysnäkymien kannalta perusteltua, sillä suuret infrahankkeet alkavat käytännössä vasta vuoden loppupuolella. Hankkeen valtatie 8, Raision kohta hyöty-kustannussuhde on 3,84 ja kustannusarvio 14,3 milj. euroa. Hankkeen valtatie 5, Joroinen—Varkaus hyöty-kustannussuhde on 1,7 ja kustannusarvio 27 milj. euroa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmän mietintöön sisältyvistä vielä aloittamatta olevista hankkeista käynnistetään ensisijaisesti hankkeet valtatie 8, Raision kohta ja valtatie 5, Joroinen—Varkaus.

Eduskunta on kuluvan vuoden talousarviomietinnössä edellyttänyt, että ministeriö tarkentaa ns. jälkirahoitusmallia ja että tieosuuden Lahti—Heinola rakentaminen moottoritieksi aloitetaan mahdollisimman pian. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2 ja kustannusarvio 41 milj. euroa.

Valiokunnan lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että hanke valtatie 4, Lahti—Heinola toteutetaan esimerkiksi ns. elinkaarivastuumallin pohjalta siten, että hanke käynnistetään edullisimman rahoitusvaihtoehdon mukaisesti mahdollisimman pian.

Hankkeen valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie kustannusarvio on n. 106 milj. euroa ja sen hyöty-kustannussuhde on 3,2. Valiokunta katsoo, että kustannusarvion suuruuden vuoksi hankkeen suunnittelua tulee jatkaa siten, että hanke voidaan toteuttaa vaiheittain.

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hankkeen valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie valmistelua jatketaan vaiheittain ja että hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistetään mahdollisimman pian.

Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainittujen hankkeiden lisäksi pyritään lisätalousarviomenettelyllä käynnistämään työllisyys- ja suhdannetilanne huomioon ottaen muitakin em. ministerityöryhmän mietintöön sisältyviä vielä aloittamatta olevia hankkeita.

Savonlinnan liikennekysymyksiä koskeva selvitys on valmistunut ja lähivuosina on tehtävä myös sitä koskevat ratkaisut. Valiokunta kiirehtii myös tieosuuden Jyväskylä—Kirri kunnostusta. Mainittu tieosuus on tavaraliikenteen pääväylä pohjois-eteläsuunnassa. Raskaan liikenteen kasvu valtatiellä 4 on ollut viimeisten viiden vuoden aikana paikoin yli 50 prosenttia.

Eri puolilla maata on myös useita hankkeita, jotka eivät sisälly em. ministerityöryhmän mietintöön, mutta joiden toteuttaminen olisi liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää. Eräänä tällaisena hankkeena mainittakoon Kokkolan satamatie, joka kulkee kaupungin katuverkon kautta ja jolla kulkee päivittäin mm. lähes 60 rekkalastillista vaarallisia aineita. Myös valtatien 2 parantamiseen liittyvien hankkeiden jatkaminen on mm. teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeää, samoin turvallisuuden parantaminen Sköldvikin öljynjalostamon risteysalueella.

25 Tienpidon valtionavut

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan noin 1,7 milj. euron lisäystä. Valiokunta pitää määrärahan korotusta myönteisenä. Kun otetaan huomioon myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain antamat mahdollisuudet yksityisteiden perusparannuksiin, voidaan määrärahaa pitää viime vuosien tasoon nähden tyydyttävänä. Todellinen tarve on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä alemman tieverkon kunnon säilyttäminen edellyttäisi määrärahatason nostamista noin 20 prosentilla viime vuosien tasoon verrattuna.

Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Suomen Tieyhdistyksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton käynnistämään MATTI-projektiin, jonka tarkoituksena on hakea uusia ratkaisuja maaseututiestön tienpitoon. Yhtenä keskeisenä osana hankkeessa on yksityistiekuntien yhteistyön tehostaminen sekä tiekuntien kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin. Valiokunta pitää hanketta erittäin myönteisenä ja katsoo, että vastaavanlaisia kehittämishankkeita on syytä käynnistää eri puolilla maata. Hankkeiden käynnistymistä ja maaseututiestön tehokkaiden tienpitoratkaisujen löytämistä tulisi edistää erityisellä "porkkanarahalla".

30 Merenkulkulaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Muun muassa maankohoamisesta johtuen eräät kauppamerenkulun väylät ovat madaltuneet. Ilman kunnostustoimenpiteitä väylien sallittua kulkusyvyyttä joudutaan alentamaan, mikä lisää kuljetuskustannuksia ja heikentää alueen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kilpailukykyä. Teollisuudelle aiheutuu myös ylimääräisiä kustannuksia, jos laivojen täyttöastetta ei voida täysin hyödyntää. Nämä ongelmat ovat nousseet esille myös itäisellä Suomenlahdella, mm. Loviisan satamaan johtavalla väylällä. Myös sisävesikanavien rakenteet ovat monin paikoin huonoja ja peruskorjauksen tarpeessa. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 2,5 milj. euroa väylien kunnostukseen. Määrärahasta tulee osoittaa 500 000 euroa sisävesikanavien parantamiseen ja kanavaperinteen vahvistamiseen.

Merenkulkulaitoksen tarkoituksena oli vuokrata monitoimimurtaja ulkomaille kertaluonteisesti ensi talvikaudeksi. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan hanke on kuitenkin peruuntunut. Edellä olevan johdosta valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 841 000 euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että jäänmurtajakapasiteettia käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Valiokunnan mielestä murtajien ns. talvirahtaus on kuitenkin ongelmallista. Monitoimimurtajaan on aikanaan tehty suuret investoinnit ja se on hankittu nimenomaan Suomen talvimerenkulun hoitamiseen. On myös kiinnitettävä huomiota Suomen merenkululle myönnettyjen EU-tukien jatkuvuuteen. Jatkoa varten on syytä selvittää, minkälaista jäänmurtajakapasiteettia Suomessa ylipäänsä tarvitaan huomioiden myös lisääntyvä öljyntorjuntakapasiteetin tarve.

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana arvioidaan Suomen jäänmurtajakapasiteetin ja jäänmurtajapalveluiden tarve sekä monitoimimurtajan toimintamalli.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 541 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

32 Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen matkustajaliikenteelle myönnettävästä tuesta. Suomessa ei oteta käyttöön täysimittaista tukea matkustaja-alussektorin osalta, vaan tuki vastaa niitä verotuloja, jotka joka tapauksessa menetettäisiin ulosliputuksessa. Arvioitujen verotulojen menetyksen perusteella on päädytty 27,7 miljoonan euron tukitasoon, jonka arvioidaan vastaavan noin 97 prosenttia laivojen työntekijöiden ennakonpidätyksistä. Varustamot ja työntekijäjärjestöt ovat tyytymättömiä ratkaisuun. On pidetty mahdollisena, että lainmuutoksesta huolimatta varustamot päätyvät ulosliputukseen. Mm. suomalaisen merenkulun ja siihen liittyvän osaamisen säilymisen kannalta on luonnollisesti tärkeää, että ulosliputusta ei tapahtuisi. Valiokunta korostaa suomalaisen merenkulun merkitystä ja viittaa eduskunnan hyväksymään lausumaan, jossa hallituksen edellytetään seuraavan tilannetta ja ryhtyvän tilanteen kulloinkin vaatimiin toimenpiteisiin.

40 Ratahallintokeskus

Valiokunta on tyytyväinen rataverkon kehittämiseen suunnattuihin määrärahoihin sekä toteutettaviin hankkeisiin. Kerava—Lahti-oikorata parantaa huomattavasti koko pääradan kapasiteettia ja vauhdittaa nopeiden junayhteyksien saamista Pietariin. Pietarin yhteyksien kehittäminen edellyttää jatkossa myös Kouvola—Vainikkala-rataosan kunnostusta sekä Luumäen—Vainikkalan kaksoisraiteen rakentamista kapasiteettitarpeen mukaisesti.

Pääradan kapasiteetin vahvistaminen välillä Kerava—Riihimäki on tärkeää, jotta sekä paikallisliikenne että pendolinoliikenne saadaan hoidetuiksi. Valiokunta korostaa myös sitä, että Kerava—Lahti-oikoradan ja sen liikenteen suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä työmatkaliikenteen korkean palvelutason saavuttamiseen. Valiokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota Marja-rataa koskevan hankkeen tärkeyteen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseksi. Myös Leppävaaran kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskukseen on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä.

Vuoden 2004 aikana on tarkoitus lakkauttaa rataosa Kemijärvi—Kelloselkä. Lisäksi suunnitteilla on neljän muun rataosan jättäminen RHK:n investointiohjelmien ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että tavaraliikenteen toimivuuden kannalta rataverkon tulee olla mahdollisimman laaja. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöön ja toteaa edelleen, että teollisuuden kuljetustarpeisiin tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Vähäliikenteiset rataosat voivat olla osa pitempää kuljetusketjua, jolloin maantiekuljetus ei ole realistinen vaihtoehto. Valiokunta katsoo kuitenkin, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuudet rahoitusmalliin, jossa teollisuus osallistuisi vähäliikenteisten rataosien kunnostuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että vähäliikenteisten rataosien lakkauttamisesta ei toistaiseksi tehdä lopullisia päätöksiä ja että jatkossa selvitetään teollisuuden ja muiden intressitahojen mahdollisuudet osallistua rataosien kunnostuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että rataverkkoa sähköistettäessä eräät huomattavat teollisuuslaitokset, kuten Tornion uusi jaloterästehdas ja Stora Enson Uimaharjussa sijaitseva sellutehdas ovat jääneet tai uhkaavat jäädä sähköistettävän verkon ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että näiden rataosuuksien sähköistämistä tulee selvittää.

50 Ilmailulaitos

Valiokunta katsoo, että jatkossa tulee selvittää mahdollisuudet suunnata Ilmailulaitoksen osinkotuottoa ilmaliikenteen kehittämiseen. Näin voitaisiin parantaa mm. alueellisen kehityksen kannalta tärkeiden pienten lentokenttien toimintamahdollisuuksia.

52 Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut

41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (kiinteä määräraha)

Seinäjoen ja Mikkelin lentokentillä on huomattava merkitys koko maakunnan elinkeinoelämän ja kehitysedellytysten kannalta. Kenttien pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää, että valtion avustuksen määrässä ei tapahdu vuosittain suuria vaihteluita. Valiokunta ehdottaa, että momentin määräraha palautetaan kuluvan vuoden tasolle ja momentille lisätään 160 000 euroa ja että valtionavun määrä korotetaan 80 prosentista 90 prosenttiin. Muiden nopeiden liikenneyhteyksien kehittyessä on näiden tukitoimien tarve arvioitava uudelleen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käytää enintään 90 prosentin suuruisen valtionavun maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) ja Mikkelin säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja laitteiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon avustamiseen ja lentopaikkojen rakentamiseen otettujen lainojen kustannuksiin.

(3. kappale kuten HE)

60 Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa kansallista ilmastostrategiaa koskevaan eduskunnan kannanottoon, jossa liikennepolitiikan osalta korostettiin joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittämistä. Etenkin työmatkaliikenteen ohjaaminen entistä enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi on sekä liikenne- että ympäristöpoliittisesti tärkeää. Joukkoliikenteen kehittämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtio tukisi pääkaupunkiseudun seutulippuratkaisuja sekä Tampereen ja Turun alueen joukkoliikennettä. Myös Turun ja Salon välistä paikallisliikennettä tulisi kehittää työmatkaliikenteen parantamiseksi. Valiokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota myös työmatkaliikennettä palvelevien junayhteyksien kehittämiseen Karjaan ja pääkaupunkiseudun välillä.

Valiokunta edellytti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä, että liikennejärjestelmien kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet määrätä työsuhdematkalipulle nimellisarvoa alhaisempi verotusarvo. Eduskunta kiinnitti asiaan huomiota myös käsitellessään kansallista ilmastostrategiaa. Saadun selvityksen mukaan asia ei ole edennyt valtiovarainministeriössä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on sen sijaan käynnistetty hanke, jossa selvitetään työantajien mahdollisuuksia työmatkaliikenteen hallintaan. Hankkeessa ovat mukana mm. ympäristöministeriö, YTV, valtiovarainministeriö ja Helsingin kaupunki.

Valiokunnan lausumaehdotus 11

Valiokunta edellyttää, että työsuhdematkalipun verotusarvon alentaminen otetaan huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 veroratkaisuja.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös lääninhallitusten käyttöön osoitettujen määrärahojen joustavaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyjärjestelmä on eräissä tapauksissa liian hidas ja jäykkä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen kuljettajien riittävyyteen kiinnitetään huomiota aikuiskoulutus- ja työvoimapoliittisia päätöksiä tehtäessä.

Joukkoliikenteen kehittämiseksi momentille lisätään 1 milj. euroa. Joukkoliikenteen määrärahojen riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota laadittaessa talousarviota vuodelle 2003, jolloin joukkoliikenteen pitäminen nykytasolla edellyttää saadun selvityksen mukaan selkeää lisärahoitusta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 79 880 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE)

80 Ilmatieteen laitos

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ilmatieteen laitoksella on tällä hetkellä seitsemän modernia säätutkaa, joiden muodostama verkko kattaa lähes koko maan. Peitto on kuitenkin heikoin Pohjanmaan keskiosissa. Muun muassa tieliikenteen turvallisuuden kannalta valiokunta kiirehtii säätutkan hankkimista esim. Kauhavalle ja katsoo, että asiassa tulisi selvittää perusteellisesti myös mahdollisuudet tutkan hankkimiseen yhdessä niiden alueellisten tahojen kanssa, jotka keskeisesti käyttäisivät säätutkapalveluja. Säätutkatietoja käytetään apuna mm. teiden ja lentokenttien kunnossapidossa, tulvasuojelussa ja maataloudessa.

81 Merentutkimuslaitos

21. (31.81.21 ja 22) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on eräs Itämeren pahimpia ongelmia. Rehevöitymisen myötä Itämeren sinileväkukinnot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Merentutkimuslaitoksen Itämeren sinilevätilanteesta kertovat Internet-sivut ovat saavuttaneet suuren suosion. Tiedotustoimintaa edelleen kehittämällä voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta Itämeren tilasta sekä heidän mahdollisuuksiaan omilla toimillaan vaikuttaa Itämeren tilaan. Valiokunta katsoo, että Itämeritiedotukseen tulee jatkossa panostaa nykyistä enemmän ja ehdottaa, että momentille lisätään 200 000 euroa Itämeritiedotuksen kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 350 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen kilpailukyky ja hyvä asema kansainvälisillä markkinoilla perustuu merkittävältä osin niihin elinkeinopoliittisiin linjauksiin, joiden kulmakiviä ovat osaamisen kehittäminen, suotuisa toimintaympäristö ja kansainvälisyys. Valiokunnan mielestä näitä menestymisen kansallisia tekijöitä on vaalittava tietoisesti ja erityisesti vallitsevan hidastuneen talouskasvun aikana.

Elinkeinopoliittisten valintojen tuleekin olla sellaisia, että niiden avulla kyetään ylläpitämään edelleen myönteistä ja innovatiivista yritysilmapiiriä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin arvioituna ja että niillä vahvistetaan myös tasapainoista ja toimivaa alueellista rakennetta. Tällainen kehitys ylläpitää myös Suomen mainetta tavoiteltavana yritystoiminnan sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan toimintaympäristönä, joka sekin on kansalliseen menestykseen osaltaan vaikuttava tekijä.

Valiokunnan mielestä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan sisältyvät luvut ja politiikan lohkot tulisi nähdä mahdollisimman limittäisinä eikä toisistaan erillisinä toiminta-alueina; esimerkiksi TE-keskuksia voidaan kehittää paitsi aluehallinnon yksikköinä myös yritysten kansainvälistymistä edesauttavina toimijoina ja siten kansainvälistymispolitiikan edistäjinä. Samoin uusilla teknisillä innovaatioilla voidaan ratkaista energiapolitiikan haasteita ja samalla kehittää kansainväliseen vientiin perustuvaa yritystoimintaa.

Tällainen kokonaisvaltainen näkemys edellyttää sitä, että elinkeinopolitiikan eri toimijat näkevät yhteiset tavoitteet ja yhteisen intressin, joka motivoi uudenlaiseen ja joustavaan yhteistyöhön. Valiokunta katsookin, että elinkeinopolitiikan tavoitteita voidaan edistää, paitsi riittävillä ja oikein kohdennetuilla määrärahoilla, merkittävästi myös parantamalla julkisen sektorin yhteistyötä ja kirkastamalla sen toimintastrategioita. Ilman tällaista kokonaisnäkemystä ja sitä tukevaa yhteistyötä voimavarat hukkaantuvat helposti eri suuntiin, eikä tarvittavaa tehokkuutta saada aikaan.

20 Teknologiapolitiikka

Teknologiapolitiikka on keskeisimpiä elinkeinopolitiikkamme toimintalohkoista. Siinä tehdyt valinnat vaikuttavat ratkaisevasti koko kansantalouden kehitykseen, niin kasvuun kuin työllisyyteenkin. T&K-rahoituksella on tärkeä merkitys myös alueiden kehittämisen kannalta.

Suomen myönteinen ja monipuolinen teknologiaosaaminen on tehnyt mahdolliseksi teknologiahankkeiden toteuttamisen Suomessa, jolloin myös niissä syntyvä osaaminen on jäänyt suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. Tämä on tarjonnut myös suotuisan kasvualustan pienille ja keskisuurille teknologiayrityksille.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli siitä, että Suomi on menettämässä johtavan asemansa innovaatiojärjestelmän tehokkuudessa. 1990-luvulta vallinnut suotuisa kehitys on nyt pysähtynyt, kun julkinen teknologiarahoitus ei ole kasvanut enää vuoden 2000 jälkeen. Tutkimuksen painopiste on siirtynyt tämän vuoksi entistä enemmän teollisuudelle.

Suomessa tutkimukseen kohdistettujen varojen kokonaismäärä ylitti 4 350 miljoonaa euroa (lähes 25,9 miljardia markkaa) vuonna 2000, ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna 4 700 miljoonaan euroon (lähes 28 miljardiin markkaan). Julkisen tuen laskennallinen jälkeenjääneisyys on asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan noin 100 miljoonaa euroa.

Myös eduskunnan talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota julkisen tutkimusrahoituksen jälkeenjääneisyyteen. Se katsoo lausunnossaan (TaVL 20/2001 vp), että juuri nyt taantuman oloissa tulisi julkisella tutkimusrahoituksella luoda uuden edellytyksiä.

Julkinen panostus on tärkeää myös kotimaassa tehtävän tutkimuksen turvaamiseksi. Kehityksen suunnalla on vaikutusta myös vastaisten tutkimushankkeiden sijoittautumiseen, sillä yhteistyökumppaneiden tutkimuksen taso ja monipuolisuus ratkaisevat uusien kehityshankkeiden sijainnin.

Valiokunnan mielestä tutkimukseen ja kehitykseen tulee osoittaa voimavaroja johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Valiokunta esittääkin huolensa julkisen tutkimusrahoituksen alenevasta kehityksestä. Riittävällä resursoinnilla Tekesin toiminta voidaan ja tulee kytkeä paremmin myös alueelliseen elinkeinopolitiikkaan. Luottamus myönteiseen kehitykseen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan välttämätön lähtökohta myös teollisuuden T&K-investointien mitoitusta ja suuntaamista koskevalle suunnittelulle. Tällainen luottamus on omiaan ylläpitämään myös maamme mainetta tavoiteltavana toimintaympäristönä.

30 Yrityspolitiikka

Yrityspolitiikan tärkein taustatekijä on suotuisa talouskehitys ja vakaa talous. Talouden yleiseen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat siten merkittäviä myös harjoitettavan yrityspolitiikan kannalta. Vakaaseen talouteen tukeutuen voidaan luoda myös yrittäjyyttä kannustavia tai tukevia käytännön toimenpiteitä.

Lähivuosien suurimpia haasteita yrityspolitiikassa ovat yrittäjien eläköityminen ja tuhansien yritysten sukupolvenvaihdosten toteuttaminen. Ilman yrittäjyyttä tukevia ja sukupolvenvaihdoksia helpottavia erityistoimia yritysten määrä uhkaa vähetä entisestään.

Valiokunta kantaakin huolta yritysten lukumäärän vähenemisestä ja edellyttää, että yrittäjyyttä edistetään erilaisin käytännön toimin niin, että yrityksissä oleva osaaminen ja resurssit voivat jäädä edelleen yritysten käyttöön.

Erilaisia yrittäjän taivalta helpottavia toimenpiteitä on kuvattu hallituksen yrittäjyyshankkeessa. Niillä voidaan helpottaa uusien yritysten perustamista ja kasvua ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Hankkeen toteutuksessa on tarkoitus edetä jatkuvilla käytännön toimilla. Erityisen tarkastelun kohteiksi on valittu kahdeksan painopistealuetta, mm. yritystoimintaan liittyvät hallinnolliset rasitteet, tieto- ja muun teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä koulutusjärjestelmän rooli yrittäjyyden edistämisessä.

Valiokunta tukee hankkeen esityksiä ja korostaa tässäkin yhteydessä eri toimijoiden yhteistyön merkitystä. Valiokunnan mielestä tulisi lisäksi selvittää erikseen, voidaanko toiminnan tehokkuutta lisätä toimintoja yhdistämällä.

44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)

Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/1982) mukaisen kuljetustuen maksamiseen pk-yrityksille.

Kuljetustuki lasketaan maapinta-alan perusteella. Siinä ei siis oteta huomioon vesialueita. Tämä merkitsee erityisesti Itä-Suomen pk-yrityksille selvää kilpailuhaittaa niihin maihin nähden, joissa tieverkosto voidaan rakentaa optimaalisesti tai joissa kuljetustuki on Suomea laajempi. Kilpailuhaitta on korostunein Suomen ja Ruotsin välillä saha-alan kuljetustuessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota kuljetustuen määräytymisperusteen tulkinnasta aiheutuvaan vakavaan kilpailuhaittaan ja edellyttää todellisen yhteysverkon käyttöä arviointiperusteena (kokonaispinta-alaperuste).

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) ja yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisten tukien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/1998) mukaisten kansainvälistymistukien maksamiseen.

Momentin taustalla olevia lakeja on tulkittu sillä tavoin, että tuen saanti on edellyttänyt uuden toiminnan käynnistämistä.

Kyläkauppojen kylmälaitteet ja polttoainekentät on uudistettava lähivuosina EU-säännösten vuoksi. Uusiminen vaatii noin 30 miljoonan markan vuotuiset investoinnit. Ilman tukea investoinnit eivät ole käytännössä mahdollisia ja kyläkauppoja uhkaa toiminnan lakkauttaminen.

Kylä- ja lähikaupat ovat maamme haja-asutusalueiden palvelukyvyn ja koko kylätaajaman elinvoimaisuuden kannalta keskeisessä asemassa. Jos kyläkaupat häviävät, koko kylän elämä taantuu. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että kyläkauppojen olemassaolon turvaaminen on välillinen elinkeinopoliittinen kysymys. Sen vuoksi investointitukia koskevia lakeja tulee voida tulkita myös siten, että tukia voidaan käyttää myös kyläkauppojen uusittaviin kylmälaitteistoihin ja polttoainekenttiin.

Työ- ja elinkeinokeskuksissa on vahvistettuja, toteuttamiskelpoisia yritysten investointi- ja kehittämishankkeita.

Valiokunnan lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että toteuttamiskelpoisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksen riittävyyttä tulee seurata ja arvioida alue-, suhdanne- ja työllisyyspoliittisin perustein.
40 Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Määrärahaa saa käyttää talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan velkaneuvonnalla voidaan auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita selviytymään suunnitelmallisesti vaikeasta tilanteestaan. Tämän on arveltu säästävän valtion varoja noin 1 000 euroa tapausta kohden tuomioistuinmenettelyyn verrattuna.

Kunnat ovat resursoineet velkaneuvontansa varsin eri tavoin. Tämä heijastuu mm. odotusaikoihin, jotka vaihtelevat 1,5 kuukaudesta 6 kuukauteen. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan kriittinen odotusaika on enintään 1,5 kuukautta.

Tehokas velkaneuvonta edellyttää riittäviä henkilöresursseja. Tarvittava vahvuus on kaksi henkilöä (velkaneuvoja ja toimistosihteeri) noin 40 000 asukasta kohti.

Valiokunta on tietoinen siitä, että velka- ja kuluttajaneuvonnan seurantaryhmä pohtii toimintojen resursseja vuoden 2003 talousarvioesitystä varten. Tarvittavan pikaisen resurssilisän ja velkaneuvonnalla tehtävän tärkeän työn oikeusyhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi valiokunta kuitenkin ehdottaa momentille lisättäväksi 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 611 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

50 Kansainvälistymispolitiikka

Kansainvälistymispolitiikan tuoreimmat kansalliset linjaukset on koottu VKE-toimikunnan raporttiin, jossa on tarkasteltu viennin ja kansainvälistymisen edistämistä yritysten ja yhteiskunnan kannalta lähtökohtana suomalainen intressi. Raportin mukaan kansainvälistymisen ja viennin edistämisen julkisten toimenpiteiden tulee edistää taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa.

Raportissa katsotaan, että viennin ja kansainvälistymisen peruspalvelut tulisi nähdä osana elinkeinopolitiikkaa, jonka keskeisenä tavoitteena tulisi olla yritysten innovatiivisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön ylläpito. Julkisten palveluiden tulee muodostaa kattava ja yrityksille helposti saatavilla oleva kokonaisuus kotimaassa ja ulkomailla. Raportissa edellytetäänkin parempaa yhteistyötä TE-keskusten ja Tekesin, Finpron ja Finnveran sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kesken yhtenäisen ja kattavan asiakkuuden hallinnan luomiseksi. Toimikunta selkeyttäisi myös näiden välistä vastuunjakoa ja peräänkuuluttaa myös jäntevämpää strategiaa yhteistyöhön.

Toimikunta on esittänyt lukuisia käytännön toimia, joiden avulla toimintaa eri osapuolten kesken voidaan parantaa, mm. call centerit, yhden luukun periaate ym. Valtiovarainvaliokunta tukee toimikunnan esityksiä ja pitää tärkeänä, että mietinnön pohjalta ryhdytään pikaisesti korjaamaan havaittuja puutteita ja kehittämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa.

40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomääräraha)

Momentin määrärahaa saa käyttää yritysryhmien toteuttamiin kansainvälistysmishankkeisiin, joihin voivat osallistua eri toimialojen teollista tuotantoa harjoittavat yritykset sekä palvelualojen yritykset. Hankkeiden toteuttajia voivat olla myös ulkomaankauppaa edistävät järjestöt sekä muut yhdistykset ja yhteisöt.

Määrärahaa saa käyttää myös Puu-Eurooppa-hankkeessa toteutettaviin yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaista markkinointia tukeviin hankkeisiin, joihin osallistuu yrityksiä. Avustukset myönnetään valtioneuvoston tarkemmin päättämien perusteiden mukaan.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Puu-Eurooppa-hanke ei ole edennyt toivotulla tavalla, vaikka se kuuluu hallituksen avoimesti priorisoimiin hankkeisiin. Epäselvyyttä on aiheutunut mm. siitä, miltä momentilta hanke voi saada tarvitsemansa määrärahat.

Valiokunta pitää hanketta tärkeänä toimialakohtaisena ja monialaisena kansainvälistysmishankkeena ja katsoo, että sen täysimittainen toteutus tulee turvata. Tämä edellyttää, että sen täysimittainen toteutus tulee turvata yhteisesti hyväksytyn toimintasuunnitelman pohjalta. Hankkeen käynnistymisvaiheisiin liittyvät epäselvyydet on ratkottava, ja hanketta tulee voida rahoittaa myös momentilta 41.

60 Energiapolitiikka

Energiapolitiikan lähtökohtana on kansallinen ilmastostrategia. Tavoitteena on, että energiansäästöohjelmalla ja uusiutuvan energian edistämisohjelmalla saavutetaan yhteensä puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta vuonna 2010.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut, että kansallisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen lisäystä. Talousarvioesityksessä on kuitenkin pienennetty energiapolitiikkaan käytettävän määrärahan määrää noin 18 prosenttia kuluvasta vuodesta. Energiatuen myöntämisvaltuutta on sinänsä lisätty, mitä on pidetty hyvänä myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Suomen tekemät kansainväliset sopimukset edellyttävät jatkuvaa ja systemaattista ponnistelua tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa on myös monessa suhteessa hyvät lähtökohdat kehittää uutta tehokasta teknologiaa energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Onkin odotettavissa, että energian käyttöä ja tuotantoa tehostavan tai uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa hyödyntävän teknologian kysyntä lisääntyy yleisesti. Näiden molempien tavoitteiden edistämiseksi on tärkeää, että energiapolitiikan määrärahat ovat oikeassa suhteessa asetettuihin haasteisiin. Valiokunta kiinnittää hallituksen huomiota määrärahojen riittävyyteen.

Valiokunnan mielestä Suomen tulisi lisäksi määritellä myös EU-Venäjä -dialogiin, EU:n energiapolitiikan Pohjoiseen ulottuvuuteen ja Itämeren alueen energiayhteistyöhön liittyvät kansalliset tavoitteensa. Tulostavoitteissa tulisi ottaa huomioon myös kehittyvän kansainvälisen energiakaupan asettamat kansallisen ja EU-tasoisen lainsäädännön kehittämistarpeet. Tulevaisuuden kannalta on pian määriteltävä kanta myös kasvihuonekaasukauppamekanismin ja muiden joustomekanismien kehittämiseen.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Määrärahaa saa käyttää energiatalouden kehittämiseen ympäristöystävällisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi sekä energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi.

Tukea voidaan myöntää investointi- ja selvityshankkeisiin, joilla edistetään energian säästöä, tehostetaan energian tuotantoa tai käyttöä tai edistetään uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä. Tukea voidaan myöntää myös energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin ja energianhuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille.

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Energian tuotanto ja käyttö ovat avainasemassa kansallisen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kehittää niitä tukevaa teknologiaa. Etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille, joilla kehitetään kustannustehokkaasti päästöjen vähentämiseen tarkoitettua energiateknologiaa.

Seuraavana kehitysaskeleena on biopolttoaineiden kaasutus- ja paineistettu polttotekniikka, jolloin sähkön osuutta hyötyenergiasta on mahdollista nostaa ja savukaasupäästöjä entisestäänkin vähentää päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on näiden teknologioiden tutkimuksessa ja kehityksessä maailman kärjessä. Biomassan kaasutusteknologian kehittämistä tulee jatkaa yhteistyössä tutkimuslaitosten, kattilateollisuuden ja voimayhtiöiden kesken. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa on ehdotettu, että vuoteen 2010 mennessä toteutettaisiin Suomessa vähintään yksi tai kaksi biopolttoaineiden paineistetun kaasutuksen demonstraatiolaitosta suuressa mittakaavassa. Valiokunta yhtyy tavoitteeseen ja katsoo, että valtion budjetissa on perusteltua varata demonstraatiohankkeiden toteuttamiseen riittävä rahoitus. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että hallitus valmistelee ns. demonstraatiohanketta energiatuotannon monimuotoisuuden kehittämiseksi.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

14 Valtion mielisairaalat

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksen mukaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 200 000 euroa Niuvanniemen sairaalan yhteyteen perustettavan vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön käynnistysvaiheen menojen maksamiseen. Nämä menot oli tarkoitus rahoittaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon omarahoitusosuutta lisäämällä ja valtionosuutta vähentämällä. Momentilta 33.32.30 on ehdotettu vastaavasti vähennettäväksi 200 000 euroa.

Sittemmin on käynyt ilmi, että Senaatti-kiinteistöt ei ilmeisesti voi sallitun investointikaton puitteissa aloittaa hanketta ensi vuonna. Eduskunta on siksi muuttanut hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ja poistanut lakiehdotuksesta asiaa koskevan maininnan. Momentilta 33.14.21 on näin ollen vähennettävä 200 000 euroa ja momentille 33.32.30 lisättävä vastaavasti 200 000 euroa.

Valiokunnan mielestä on kuitenkin erittäin tärkeää, että hoitoyksikön suunnittelutyö saadaan käyntiin mahdollisimman pian. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 200 000 euroa. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

15 Perhekustannusten tasaus

Suomeen tulee vuosittain noin 200 lasta kansainvälisen lapseksiottamismenettelyn kautta. Saapuvien lasten määrä on viime vuosina kasvanut. Lapsia saapuu eniten Venäjältä, Kiinasta, Kolumbiasta ja Thaimaasta. Kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuvat kustannukset ovat 3 200—15 500 euroa kohdemaasta riippuen. Kustannukset koostuvat mm. palvelunantajalle suoritettavasta maksusta, asiakirjojen käännöskuluista, ulkomailla toimivan asiamiehen palkkiosta, luovuttavan maan hallintokuluista sekä matkakuluista.

Kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuu perheelle merkittäviä kustannuksia. Valiokunta katsoo, että adoptioperheille tulee myöntää kansainväliseen lapseksiottamiseen avustus, joka korvaa osittain adoptiosta syntyviä korkeita kustannuksia. Kansainvälisen adoption ei tulisi olla vaihtoehto ainoastaan taloudellisesti hyvässä asemassa oleville perheille. Avustuksella voidaan jossakin määrin parantaa pienituloisten perheiden adoptiomahdollisuuksia. Avustusjärjestelmä tulee valiokunnan mielestä ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Valiokunnan lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi avustuksesta kansainväliseen lapseksiottamiseen siten, että avustuksen myöntämiseen tarvittavat määrärahat voidaan sisällyttää keväällä 2002 annettavaan lisätalousarvioesitykseen.
18 Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kelan maksuvalmius.

Valiokunta on viime vuosina kiinnittänyt huomiota Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen liittyviin ongelmiin. Kuluvana vuonna sosiaali- ja terveysministeriö suoritti Kansaneläkelaitoksen takuusuorituksen ennakkoa vuoden 2001 tammikuussa 940 milj. markkaa. Tästä johtuen Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius on kyetty turvaamaan tänä vuonna niin, ettei valtion maksuvalmiussuorituksia tarvita ennen kuin kuluvan vuoden joulukuussa. Vuonna 2002 tulot eivät riitä lähimainkaan kattamaan menoja, vaan sairausvakuutusrahastoon tarvitaan valtion takuusuoritusta noin 623 milj. euroa talousarvioesityksen laskuperusteiden mukaan. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus on pahoin epätasapainossa.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöön ja pitää välttämättömänä, että valtio maksaa vuoden 2002 takuusuorituksesta noin 25 prosenttia eli noin 155 milj. euroa vuoden 2002 tammikuun alussa. Mikäli näin menetellään, maksuvalmiusrahaa tarvittaisiin saadun selvityksen mukaan vasta vuoden 2002 joulukuussa.

Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toimikunnan selvittämään sosiaalimenojen kehitystä ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Toimikunnan toimikausi päättyy 31.12.2001. On tärkeää, että toimikunta tekee mahdollisimman konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia esityksiä Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamisesta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitusepätasapainon poistaminen vaatii nykyistä pysyvämpiä ratkaisuja.

Lasten ja nuorten harkinnanvarainen kuntoutus.

Kansaneläkelaitokselle on myönnetty lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen vuosina 2000 ja 2001 yhteensä 40 milj. markkaa. Myönnettyjä varoja käytetään mm. 5—25-vuotiaiden lasten ja nuorten terapioihin. Alle 5-vuotiaille harkinnanvaraista kuntoutusta ei myönnetä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus oli vain noin 6 prosenttia kaikista Kelan järjestämässä psykoterapiassa olevista kuntoutujista. Psykiatrisia häiriöitä alle 18-vuotiailla ja aikuisilla on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon. Käytännössä olisi myös selkeää tarvetta alle 5-vuotiaille annettavaan terapiaan, jossa vanhemmat ovat tiiviisti mukana tai jossa terapiakäynteihin osallistuvat vain vanhemmat.

Psyykkisten häiriöiden hoitaminen on tärkeää iästä riippumatta. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lasten psyykkisiä häiriöitä hoidetaan tehokkaasti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska tulokset ovat usein sitä parempia mitä aikaisemmin niitä päästään hoitamaan. Varhain aloitettu hoito vähentää myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Valiokunnan mielestä alle 5-vuotiaiden lasten psykoterapiaan liittyvät käytännöt on syytä selvittää ja ottaa jatkossa paremmin huomioon lasten ja nuorten tarve psykoterapiaan.

22 Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Sotilasvammalain mukaan voidaan myöntää korvausta Neuvostoliiton partisaanijoukkojen viime sodissa tekemistä, siviileihin kohdistamista iskuista siviilihenkilöille aiheutuneen ruumiinvamman johdosta. Ruumiinvamman seurauksena tai vammaan liittyvänä voidaan korvata myös psyykkisiä häiriöitä, mutta voimassa olevan lain nojalla ei sen sijaan voida myöntää korvausta pelkästään järkyttävien tapahtumien aiheuttamista psyykkisistä seurauksista. Sotavangeilla on oikeus tällaiseen korvaukseen. Valiokunta katsoo, että sotilasvammalainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että myös pelkästään partisaani-iskujen aiheuttamat psyykkiset seuraamukset ja muut sairaudet voitaisiin sisällyttää korvauksen piiriin samalla tavalla kuin sotavankien henkiset vammat ja muut sairaudet. Tehtyjen selvitysten mukaan partisaani-iskujen kohteeksi joutuneissa kylissä asuneita henkilöitä on elossa noin 1 500 ja korvauksen saajia arvioidaan olevan vuonna 2002 noin 600 henkilöä.

Valiokunnan lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä myös tapauksissa, jossa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Tarvittavat määrärahat tulee sisällyttää keväällä 2002 annettavaan lisätalousarvioon.
32 Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puolet kustannustason edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Jotta kunnat pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä peruspalveluista, tulisi valiokunnan mielestä vuotta 2003 koskevissa kehysneuvotteluissa olla lähtökohtana se, että kustannusten nousu korvataan täysimääräisesti. Valiokunta toteaa, että erityisesti terveydenhuollossa kehittämistarpeet samoin kuin kustannuspaineet lähivuosina lisääntyvät. Myös lisääntyvä terveyspalveluiden kysyntä väestön ikääntyessä vaatii huomattavia lisäresursseja terveydenhuoltoon tulevina vuosina.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Edellä momentin 33.14.21 kohdalla todettuun viitaten momentille lisätään 200 000 euroa.

Kouluterveydenhuolto.

Valiokunta on useampaan kertaan kiinnittänyt huomiota kouluterveydenhuoltoon ja sen epäkohtiin. Kouluterveydenhuollon taso eri kunnissa vaihtelee huomattavasti. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää koululaisten terveyttä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten psyykkisten häiriöiden ja tupakan ja päihteiden käytön ehkäisyyn, mutta nykyisillä mahdollisuuksilla ja voimavaroilla kouluterveydenhuolto ei pysty reagoimaan ongelmiin riittävän nopeasti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon asemaa vahvistetaan ja sen toimintaedellytyksiä parannetaan. Valiokunta pitää laatusuositusten laatimista myönteisenä. Niiden avulla voidaan ainakin päästä alkuun kuntien välisten merkittävimpien erojen vähentämisessä.

Kunnallisen hammashuollon kustannukset.

Hammashuollon kokonaisuudistus on toteutunut vaiheittain ja koko väestö on sen piirissä 1.12.2002 lukien. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan kunnallisen hammashuollon kustannukset edellyttäisivät valtiolta suurempaa lisäpanostusta valtionosuuteen kuin mitä vuoden 2002 talousarvioesityksessä on ehdotettu. Hammashuollon kokonaiskustannukset ovat käytännössä nähtävissä vuonna 2003, jolloin koko väestö on kunnallisen hammashuollon piirissä. Valiokunta katsoo, että hammashuollon laajenemisesta aiheutuvia kustannuksia, henkilöstön määrää sekä eri väestöryhmien saaman hoidon riittävyyttä tulee seurata ja mahdolliset lisäpanostukset valtionosuuteen tulee ottaa huomioon vuoden 2003 talousarviota laadittaessa.

Vanhustenhuolto.

Kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 32,7 milj. euron lisäystä mm. vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Valiokunta viittaa vanhustenhuollon laatusuosituksiin ja pitää tärkeänä, että vanhustenhuollon palvelurakennetta kehitetään edelleen ja että suositusten noudattamista seurataan tarkoin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 514 830 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kustannuksiin (arviomääräraha)

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Saamelaiset on ainoa alkuperäiskansa EU:n alueella ja myös perustuslaissa on haluttu turvata saamelaisten omaperäisen kulttuurin säilyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2000—2003 on eräänä tavoitteena, että kunnat järjestävät palvelut asiakkaan äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Myös Euroopan neuvoston ministerikomitea on kiinnittänyt asiaan huomiota. Se on 19.9.2001 hyväksynyt suosituksen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa muun muassa hallitusta varmistamaan sen, että halutessaan kansalaisilla on mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluja ruotsin- ja saamenkielellä.

Suomessa on n. 7 500 saamelaista, joista saamelaisten kotiseutualueella (Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa) asuu n. 4 000. Saadun selvityksen mukaan saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat nykyään heikosti saamelaisten kotiseutualueella, erityisesti saamenkielisiä palveluita tarvittaisiin lasten päivähoidossa ja vanhustenhuollossa.

Valiokunta pitää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä tärkeänä ja ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 418/2001 vp, TAA 489/2001 vp ja TAA 770/2001 vp perusteella talousarviosta poistettu momentti 33.32.36 palautetaan ja sen nimike muutetaan kuulumaan Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Momentille myönnetään 200 000 euron määräraha.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. (Uusi)

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Eduskunta on kahtena edellisenä vuotena myöntänyt erityismäärärahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämiseen. Saadun selvityksen mukaan lisämäärärahalla on mm. vahvistettu peruspalveluja, lyhennetty jonotusaikoja ja koulutettu henkilökuntaa uusiin työkäytäntöihin. Kunnat ovat myös perustaneet uusia virkoja sekä lasten ja nuortenpsykiatrian osastoja. Tosin julkisella sektorilla on edelleen puutetta lasten- ja nuortenpsykiatreista sekä terapeuteista.

Lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden kehittämiseen on edelleen suunnattava tuntuvia voimavaroja. Valiokunnan mielestä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että palvelujen järjestämiseen osoitetaan pysyvästi erillistä määrärahaa, vaan määrärahan tehtävänä on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspohjaa uuden rahoitusmallin alkuvaiheessa. Valiokunta katsoo, että erillismäärärahaa ei ole perusteltua lopettaa vielä kokonaan, sillä saadun selvityksen mukaan aloitetut hankkeet ovat useilla paikkakunnilla vaarassa päättyä erillismäärärahan loppuessa. Erillismäärärahaa on kuitenkin syytä pienentää muun rahoituksen vakiintuessa. Valiokunta ehdottaa, että talousarvioaloitteiden TAA 414/2001 vp ja TAA 429/2001 vp perusteella talousarviosta poistettu momentti 33.32.37 palautetaan ja että momentille osoitetaan 3 160 000 euroa lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin.

Niuvanniemen ja Pitkäniemen sairaaloihin on päätetty perustaa vaikeahoitoisten ja vaarallisten alaikäisten tutkimus- ja hoitoyksikkö. Valiokunta pitää päätöstä hyvänä, sillä tämäntyyppisistä hoitopaikoista on ollut puutetta jo useita vuosia. Muutoinkin jatkossa tulisi selvittää erillisten hoitoyksiköiden perustamistarvetta alaikäisten oikeuspsykiatrisia tutkimuksia varten. Monet tutkimukset ovat niin vaativia ja aikaa vieviä, että niiden tekeminen vie kohtuuttoman osan pienen yksikön voimavaroista. On lisäksi tärkeää, että ruotsinkielisillä on mahdollisuus saada oikeuspsykiatrisia palveluita myös omalla äidinkiellään. Jotta Niuvanniemen hoitoyksikön suunnittelutyö saadaan nopeasti käyntiin, valiokunta on edellä momentin 33.14.21 kohdalla ehdottanut 200 000 euron lisäystä yksikön käynnistysvaiheen menoihin.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein. (Uusi)

38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioehdotuksen mukaan kunnille myönnetään ensi vuonna valtionavustuksena n. 7,5 milj. euroa huumeiden käyttäjien hoitopalveluiden lisäämiseen. Kyseessä on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka myöntämisperusteista säädetään myöhemmin asetuksella. Avustus on tarkoitus jakaa lääninhallitusten käyttöön siten, että huomioon otettaisiin nuorten lukumäärä sekä kovien huumausaineiden käyttäjien lukumäärä.

Valiokunta korostaa edelleen ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka perustana ovat toimivat peruspalvelut, kuten kouluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, työterveyshuolto, nuorisotyö ja opetuspalvelut. Kokonaisuuden hallinnan kannalta eri viranomaistahojen yhteistyön tulisi olla saumatonta. Valiokunnan mielestä alueellisten hoitomallien kehittäminen on keskeistä, jolloin on tärkeää sopia hoidon porrastuksesta ja hoitoketjuista. Käytännössä hoitopalvelujen hajanaisuus saattaa haitata hoito- ja kuntoutusprosessia. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että matalan kynnyksen palveluja lisätään ja että samalla huolehditaan henkilökunnan riittävästä koulutuksesta. Opioidiriippuvaisten lääkehoidosta on valmistunut hiljattain työryhmän mietintö. Myös siinä todetaan, että hoidon tehostuminen edellyttää mm. sitä, että valtaosa hoidosta annetaan perustasolla lähellä potilaan kotipaikkaa. Lainsäädäntöä ollaan työryhmän ehdotuksen mukaisesti muuttamassa siten, että tietynlainen lääkehoito voidaan aloittaa esim. sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Huumeongelmat näkyvät useiden eri toimijoiden vastuualueilla ja myös useat eri hallinnonalat huolehtivat huumausainepolitiikan toteuttamisesta. On siksi tärkeää, että toimintaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti kokonaisvaltaisesti ja että samalla huolehditaan toiminnan riittävästä koordinoinnista.

92 Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2002 yhteensä 357,3 milj. euroa (2 124 milj. mk). Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 259,5 milj. euroa (1 542 milj. mk) ja lisäksi sotainvalidien asumis- ja kuntoutumispalveluiden ylläpitämiseen ja veteraanien kuntoutukseen ym. käytettäisiin vajaat 100 milj. euroa. Avustuksina jaettava määräraha nousisi tähän vuoteen verrattuna vain 2 prosenttia.

Tuotosta on viime vuosina vuosittain siirtynyt myöhemmin jaettavaksi vaihteleva määrä, keskimäärin 100 milj. markkaa, mutta vuoden 2000 tuottoa jäi myöhemmin käytettäväksi n. 220 milj. mk ja kuluvan vuoden tuottoa jäisi hallituksen esityksen mukaan myöhemmin käytettäväksi 62 milj. euroa (369 milj. mk). Hakemusten määrä sekä myönnettyjen kohteiden määrä ovat kasvaneet tasaisesti jo useita vuosia.

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla on keskeinen merkitys kehitettäessä sosiaalityön uusia toimintamalleja, järjestettäessä terveyttä edistävää toimintaa sekä turvattaessa palvelujen saatavuutta maan eri alueilla. Järjestökenttä täydentää merkittävästi julkisen sektorin palveluita ja tukee sosiaalityölle ja terveyden edistämiselle asetettuja tavoitteita. On siksi tärkeää, että Raha-automaattiyhdistyksen monopoliasema säilyy myös tulevaisuudessa. Valiokunta katsoo, että Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin harjoitetun toiminnan tukeminen on tarpeen talousarvioesityksessä ehdotettua laajemmin. Valiokunta korostaa mm. päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen kehittämistarvetta. Valiokunta ehdottaa, että avustuksina myönnettävää määrärahaa korotetaan 20 milj. eurolla. Tarkoituksena ei ole muuttaa Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa koskevaa arviota, vaan tulouttaa siitä talousarvioon 20 milj. euroa ehdotettua enemmän.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 279 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06 Työvoimapolitiikan toimeenpano

Taloudellinen tilanne on kuluvana syksynä huonontunut talousarvioesityksessä ennakoitua enemmän ja nopeammin ja työttömyyttä koskevat ennusteet ovat myös muuttuneet selvästi huonompaan suuntaan. Hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä ehdottanut lisäresursseja työllisyydenhoitoon, erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa vaikeaa, mutta valiokunnan käsityksen mukaan nyt ehdotetut toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä, eivät etenkään siinä tilanteessa, että työministeriön laatimat työttömyysennusteet toteutuvat.

Valiokunta viittaa tässä yhteydessä Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan, jossa tarkasteltiin 1990-luvun talouskriisiä Suomessa. Työttömyyden hoidon laiminlyönti 1990-luvun alkupuolella oli tehtyjen tutkimusten mukaan eräs keskeisiä virheitä. Vaikka useimmat onnistuivatkin työllistymään uudestaan, päätyivät heikosti koulutetut ja ikääntyneet työttömät muita useammin pitkäaikaistyöttömiksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että työvoimapoliittisiin toimiin osoitetaan tarvittaessa riittävät resurssit ja että pitkäaikaistyöttömien määrä ei pääse nousemaan taantumavaiheessa.

Työllisyysmäärärahoilla pyritään edistämään uusien ja pysyvien työpaikkojen syntymistä, mistä johtuen niitä ei ole suunnattu esim. homekoulujen korjaamiseen. Valiokunta pitää tätä linjausta sinänsä perusteltuna. Mikäli työttömyys pahenee, tulee valiokunnan mielestä suhdannepoliittisena keinona harkita vakavasti sitä, että työllisyysmäärärahoja osoitetaan esim. koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjaukseen ja kunnostukseen ja muihin työllisyyttä tukeviin hankkeisiin.

Valiokunnan lausumaehdotus 15

Eduskunta edellyttää, että viimeistään kehysriihen yhteydessä käytävissä hallituksen neuvotteluissa tarkistetaan työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyys suhteessa työttömiin työnhakijoihin. Tarkistuksessa on otettava huomioon työttömyyden ja työllisyyden tuleva kehitys ja varauduttava toimien oikeaan ajoitukseen. Aktiivitoimien määrä on mitoitettava siten, että vähintään kolmannes vuoden aikana olevista työttömistä työnhakijoista voi olla niiden piirissä.

Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviomietinnössä huomiota työllisyysmäärärahojen tehokkaaseen käyttöön ja edellytti, että määrärahojen riittävyys ja tarve selvitetään aiempaa aikaisemmin. Saadun selvityksen mukaan kaikki kuluvalle vuodelle myönnetyt työllisyysmäärärahat käytetään tai niiden käyttötarkoitus sidotaan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ensi vuonna määrärahojen riittävyyttä sekä alueellista tarvetta seurataan säännöllisesti ja että määrärahatilanteen uudelleen arviointi suoritetaan riittävän aikaisessa vaiheessa.

Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi on ensi vuonna tarkoitus käynnistää kaksivuotisena kokeiluna kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Valiokunta pitää kokeilua hyvänä. Yhteispalvelupisteiden asiakkaista huomattava osa on vaikeasti työllistettäviä työnhakijoita. On siksi tärkeää, että yhteispalvelupisteillä on riittävät valmiudet sekä taloudelliset resurssit toiminnan järjestämiseen.

25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuonna on tarkoitus järjestää pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi 2 500 työkunnon tutkimusta. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja toteaa edelleen, että inhimilliseltä kannalta on tärkeää, että eläkkeeseen oikeutetut henkilöt saavat eläke-etuudet ja että he eivät joudu olemaan työttöminä työnhakijoina.

99 Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Siviilipalvelusta koskevan lainsäädännön mukaan siviilipalvelusta suorittavat ovat palveluksen aikana oikeutettuja ilmaiseen ylöspitoon, mm. maksuttomaan majoitukseen. Palveluspaikan tulee pääsääntöisesti huolehtia ylläpitokustannuksista. Saadun selvityksen mukaan siviilipalvelusmiesten palveluspaikat eivät useimmiten vastaa majoituksesta, vaan asumiskustannukset jäävät usein siviilipalvelusta suorittavan tai hänen omaistensa maksettaviksi. Tehtyjen selvitysten mukaan suurin osa palveluspaikoista pitää siviilipalvelusmiehistä aiheutuvia kustannuksia liian korkeina, mikäli ne joutuisivat korvaamaan myös asumiskustannukset. Majoituksen järjestämiseen ja asumiskustannusten korvaamiseen on saadun selvityksen mukaan liittynyt myös väärinkäytöksiä.

Valiokunta katsoo, että siviilipalvelusta suorittavien työpanosta tulisi kaiken kaikkiaan hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin erilaisissa yhteiskunnalle kuuluvissa tehtävissä. Myös majoitukseen liittyvät epäkohdat vaativat ratkaisua. Valiokunnan mielestä valtion tulee osallistua siviilipalvelusta suorittavien asumiskustannuksiin. Asumiskustannusten siirtäminen edes osittain valtion maksettaviksi lisäisi todennäköisesti siviilipalveluspaikkojen tarjontaa ja lopettaisi samalla nykykäytäntöön liittyvät väärinkäytökset.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Ympäristön suojelu

Itämeren suojelun osalta valiokunta viittaa ympäristövaliokunnan lausuntoon YmVL 14/2001 vp. Primorskin öljysataman käyttöönoton myötä öljyonnettomuuksien riski etenkin Suomenlahden itäosissa kasvaa. Valiokunnan mielestä Suomenlahden öljyntorjuntavalmiutta tulee parantaa ja nostaa öljyntorjuntamäärärahan vuotuista tasoa. Valiokunta toteaa myös, että Itämeriohjelmaan sisältyvät toimenpide-ehdotukset edellyttävät lisärahoitusta useiksi vuosiksi ja sitoutumista konkreettisiin toimenpiteisiin. Lähialueyhteistyöllä on Suomen ympäristön ja Itämeren tilan parantamisen kannalta keskeinen merkitys. Jatkossa on tärkeää huolehtia Suomen rahoitusosuudesta Pietarin lounaista jätevedenpuhdistamoa koskevassa hankkeessa. Samalla on syytä seurata hankkeeseen osoitetun rahoituksen tarkoituksenmukaista käyttöä.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on huolissaan ympäristötöihin osoitettavien määrärahojen niukkuudesta. Tältä momentilta rahoitetaan mm. saastuneiden maa-alueiden kunnostustyöt sekä siirtoviemärihankkeet. Saastuneiden maiden kunnostustöitä on eri puolilla maata runsaasti, mutta kunnostus etenee hitaasti huonon määrärahatilanteen vuoksi. Ensi vuodelle ehdotetun määrärahan puitteissa saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen voidaan käyttää vain 200 000 euroa, kun tarve olisi noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi erittäin mittavia lähivuosien ongelmia ovat käytöstä poisjäävien kunnallisten kaatopaikkojen kunnostukset, jotka voivat olla huonossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille ylivoimaisia tehtäviä. Monet kaatopaikat sijaitsevat aivan asutuksen läheisyydessä. Valiokunta toteaa, että ympäristötöillä on myös erittäin huomattava työllistävä vaikutus, mikä tulee ottaa huomioon päätettäessä mahdollisista lisätoimenpiteistä työttömyyden torjumiseksi.

Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 664 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

20 Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojelualueiden määrä kasvaa lähitulevaisuudessa suojeluohjelmien etenemisen myötä; mm. Pohjois-Suomen vanhat metsät perustetaan suojelualueiksi vuosina 2002—2003. Lisäksi tulisi suunnata voimavaroja mm. luontoarvojen ennallistamiseen. Luonnonsuojelualueiden hoitomäärärahaan tarvitaan lähivuosina selvä tasokorotus.

Määrärahatilanteen niukkuudesta johtuen valiokunnan mielestä on syytä selvittää mahdollisuuksia rahoituspohjan laajentamiseen ja alueellisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Nuuksion kansallispuisto on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Se on sijainniltaan sikäli erikoinen, että se sijaitsee maan väkirikkaimmalla alueella. Sitä tulisikin kehittää siten, että se palvelisi mahdollisimman monipuolisesti koko alueen laajaa väestöpohjaa sekä matkailua. Sijaintinsa ja suuren kävijämääränsä vuoksi Nuuksio voisi olla eräänlainen "näyteikkuna" suomalaiseen kansallispuistoverkostoon. Valiokunnan mielestä myös alueen kuntien tulisi osallistua hankkeen suunnitteluun sekä rahoitukseen. Tehtyjen selvitysten mukaan luontomatkailulla on myös selviä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia.

Valiokunnan lausumaehdotus 16

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana selvitetään mahdollisuudet Nuuksion kansallispuiston kehittämiseen yhteishankkeena alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa.

Momentin määrärahasta käytetään n. 250 000 euroa saimaannorpan suojeluun, norppakannan hoitoon sekä norppien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Tehokkain keino poikaskuolemien vähentämiseen on verkkokalastuksen rajoittaminen, mikä edellyttää rauhoitussopimusten tekemistä kalastajien kanssa. Verkkokalastusta on rajoitettu 326 km2:n alueella, mutta norppakannan kasvun turvaamiseksi aluetta tulisi laajentaa. Norppia on tällä hetkellä 220—240. Tavoitteena on, että norppakanta kasvaisi 400 yksilöön, jolloin ei olisi enää välitöntä vaaraa lajin kuolemisesta sukupuuttoon. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 50 000 euroa saimaannorpan suojelun tehostamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 15 335 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE)

87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunnan mielestä Etelä-Suomen metsiensuojeluun tulisi suunnata enemmän voimavaroja. Etelä-Suomen metsät ovat eläin- ja kasvilajistoltaan maamme rikkainta luontoa, mutta niistä on suojeltu vain noin prosentti. Luonnonsuojelualueilla on nykyisin huomattava merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajina että myös kansalaisten virkistyskäytössä. Lisäksi luonnonsuojelualueet ovat matkailun voimatekijöitä niin suomalaisille kuin ulkomaisille matkailijoille. Valiokunta kiirehtii kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsiensuojelutoimikunnan ehdotusten toteuttamista.

Etelä-Suomen metsiensuojelun huonon kokonaistilanteen kannalta onkin erittäin myönteistä, että mahdollisuudet Repoveden kansallispuiston perustamiseen ovat parantuneet. UPM- Kymmenen ilmoituksen mukaan sen tarkoituksena on lahjoittaa valtiolle Repoveden kansallispuiston perustamista varten n. 550 hehtaarin maa-alue. Tämän lahjoituksen myötä valtion omistukseen tulisi niin suuri yhtenäinen maa-alue, että kansallispuiston perustaminen olisi mahdollista. Kansallispuistoa on lisäksi tarkoitus vahvistaa UPM-Kymmenen omistukseen jäävällä 1 200 hehtaarin rauhoitusalueella, jota koskisi sama hoito- ja käyttösuunnitelma kuin kansallispuistoa. Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiirehtinyt Repoveden kansallispuiston perustamista, ja UPM-Kymmenen lahjoituksen avulla pitkään vireillä ollut kansallispuistohanke voi edetä. Valiokunta pitää myös hyvänä uudentyyppistä toteutusmallia, jossa valtio omistaisi suojeltavat ydinalueet ja kansallispuistoa vahvistettaisiin yksityiseen omistukseen jäävällä rauhoitusalueella. Saadun selvityksen mukaan lahjoituksen verokohteluun saattaa liittyä ongelmia. Jotta nyt kyseessä oleva hanke etenee ja jotta vastaavanlaisia lahjoituksia tulisi jatkossakin, on verotukseen liittyvät kysymykset selvitettävä. Valiokunnan mielestä nyt on välttämätöntä, että valtio muutoinkin osallistuu omalta osaltaan hankkeen eteenpäin viemiseen.

30 Asumisen edistäminen

Asuntojen kysyntä on ollut edelleen vilkasta kasvukeskuksissa ja esim. vanhojen asuntojen hintataso sekä tehtyjen kauppojen määrä ovat pysyneet korkeina. Myös nostettujen asuntoluottojen markkamäärä sekä asuntoluottokanta ovat korkealla tasolla. Yleisen suhdannetilanteen muutos ilmenee kuitenkin siinä, että koko talonrakennustoiminnan volyymi on hitaassa laskussa. Asuntojen rakennuslupien määrä on laskenut, ja uusien asuntojen myyntihinnat ovat laskeneet. Kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta on edelleen ongelmana etenkin pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa.

Asunnottomuus.

Talousarvioehdotuksessa lisätään toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Asunnottomille ja pakolaisille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen osoitettavan omapääoma-avustuksen määrärahaa korotetaan ja avustusta ryhdytään uudisrakentamisen rinnalla osoittamaan asuntojen hankintaan. Hallituksen tarkoituksena on korottaa avustusten asuntokohtaisia markkamääriä. Asumistuen normivuokran korotus ja sen nostaminen keskimääräistä enemmän pienissä asunnoissa ehkäisee asunnottomuutta. Valiokunta katsoo, että asunnottomuuden vähentämiseen tarkoitettuja Raha-automaattiyhdistyksen varoja olisi tarpeen lisätä yhdistyksen määrittelemien uusien linjausten mukaisesti. Valiokunnan mielestä myös valtakunnallisesti toimivan Y-säätiön osuutta RAY:n investointiavustuksista tulisi lisätä.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Arava- ja korkotukituotanto.

Talousarvioehdotuksen tavoitteena on säilyttää valtion tukema asuntotuotanto nykyisellä tasolla 12 500 asunnossa. Tavoite on todennäköisesti realistinen, joskaan ei riittävä asuntojen tarpeeseen nähden. Arava- ja korkotukituotanto on kuluvan vuoden aikana käynnistynyt kohtuullisen hyvin pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Tonttipula on eräs tuotannon este, mutta yhtenä syynä uustuotantoa koskevien hakemusten vähenemiseen ovat myös aravalainojen epäedulliset ehdot. Korko voi olla suhteellisen korkea ja lainan lyhentäminen alkaa nykyisellä inflaatiotasolla vasta 14—16 vuoden kuluttua, jolloin edessä ovat jo peruskorjaustarpeet. Lainaehtojen ja rakennuskustannusten vuoksi myös vuokrataso on korkea, vaikka arava-asunnoissa asuvien keskimääräinen ansiotasokehitys on ollut huomattavasti muita asukasryhmiä hitaampaa. Rakennuttajat toteuttavatkin hankkeet mieluummin korkotuella, jota koskevat ehdot ovat heidän kannaltaan aravalainoja edullisemmat.

Valiokunta toteaa, että yhtenäislainajärjestelmän nykyisten ehtojen tarkistaminen on välttämätöntä lainojen kysynnän ja tuotannon jatkumisen edistämiseksi. Lainoitusjärjestelmän tulee mahdollistaa talojen kunnossapito ja korjaaminen. Vuokran ja pääomamenojen nousun tulee olla myös kohtuullisessa suhteessa asukkaiden tulotasoon nähden. Saadun selvityksen mukaan ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan ehdotusta aravajärjestelmän muutoksiksi.

Valiokunnan lausumaehdotus 17

Eduskunta edellyttää, että aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että asukkaiden maksukyky otetaan nykyistä paremmin huomioon ja mahdollisuudet talojen kunnossapitoon ja korjaamiseen turvataan aikaistamalla yhtenäislainan takaisinmaksua. Uudistuksen tulee myös edistää kohtuuhintaista asuntorakentamista.

Korjauslainoitusta on tarkoitus lisätä 50 prosenttia kuluvaan vuoteen nähden. Noususuhdanteen aikana arava- ja korkotukilainoilla tuettavaa peruskorjaustoimintaa on hillitty erityisesti kasvukeskuksissa, mutta nykyisessä suhdannetilanteessa tätä toimintaa on perusteltua lisätä.

Omistusasuntojen tuotannon korkotuki.

On myönteistä, että asunto-osakeyhtiötalojen uustuotannon korkotukilainoitusta jatketaan. Asunto-osakeyhtiötalolainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi vain valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneissa kunnissa. Edellytyksenä on lisäksi, että lainoituksella edistetään sellaisten asuinalueiden syntymistä, joille segregaation ehkäisemiseksi rakennetaan monipuolisesti sekä sosiaalisin perustein lainoitettua että muuta asuntotuotantoa. Valiokunta katsoo, että suhdanne- ja asuntotuotantotilanteen edellyttäessä ja edellä mainittujen kriteereiden täyttyessä tukimuodon käyttöä tulee laajentaa myös muihin kasvukeskuksiin.

Korjausavustukset.

Talousarvioesityksessä todetaan, että asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Uutena tukimuotona ovat kuntoarvioavustukset, joilla tuetaan energiakatselmuksia kansallisen ilmastostrategian edistämiseksi. Talousarvioesityksen mukaan korjausavustusten määrä vähenee kuluvan vuoden 40,4 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon.

Tilanne on ongelmallinen, sillä määrärahataso on edellisvuosiin verrattuna tuntuvasti alhaisempi, mikä jo sinänsä vaikeuttaa hissien rakentamista ja muita asuntojen korjauksia. Lisäksi määrärahaa käytetään kuntoarvioavustuksiin. Valiokunnan mielestä korjausavustuksiin osoitettua myöntämisvaltuutta on korotettava, jotta hissien rakentamista ja muuta korjaustoimintaa voidaan jatkaa entisellä volyymilla ja jotta myös energiataloudelliset avustukset ovat mahdollisia. Valiokunta viittaa myös kansalliseen ilmastostrategiaan liittyvään eduskunnan kannanottoon, jonka mukaan korjausavustuksia tulee korottaa huomattavasti, jotta strategian mukaiset energiakorjaukset saadaan käyntiin. Valiokunta toteaa, että korjaus- ja perusparannustoiminnan merkitystä asuntopolitiikan painopisteenä tulee muutoinkin tähdentää heikkenevässä suhdannetilanteessa, sillä korjausavustuksilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus.

Valiokunta ehdottaa, että momentin perustelujen 11. kappaleessa otsikon Avustukset alla olevaa myöntämisvaltuutta avustusten maksamiseen asuntojen korjaustoimintaan korotetaan 25 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon. Asuntorahaston maksatusten todennäköisten viiveiden vuoksi myöntämisvaltuuden lisäys voidaan tehdä ehdotetun varainhankintavaltuuden puitteissa. Budjettiteknisesti on jatkossa myös pidettävä huolta siitä, että energiataloudelliset avustukset eivät vaaranna sosiaalisen korjaustoiminnan jatkuvuutta.

Valiokunnan lausumaehdotus 18

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2003 talousarviota laadittaessa korjausavustuksiin tarkoitettua myöntämisvaltuutta korotetaan ja että talousarviossa otetaan erikseen huomioon energiataloudellisten avustusten tarve.
Kunnallistekniikka-avustus pääkaupunkiseudulle ja sen kehyskunnille.

Valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välillä neuvotellun yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneille kunnille voidaan talousarvioehdotuksen mukaan myöntää hankekohtaisia avustuksia uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan ns. kynnysinvestointien rakentamiseen. Kysymykseen voivat tulla esim. vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen liittyvät kustannukset. Avustuksella voitaisiin kattaa hankkeen kustannuksista enintään 40 prosenttia. Järjestelmä on tarkoitettu olemaan voimassa vuosina 2002—2005. Tuen tarkoituksena on käynnistää tai aikaistaa sellaisten uusien asuntoalueiden toteuttamista, joiden liikkeelle lähtö tai rakentaminen olisi muuten vaarassa siirtyä myöhemmäksi tai jäädä kokonaan toteuttamatta. Valiokunta katsoo, että kunnallistekniikka-avustus on periaatteellisesti tärkeä ja tarkoituksenmukainen keino käynnistää vaikeimmasta asuntopulasta kärsivän alueen asuntotuotantoa sekä edesauttaa aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä. Näin aluerakennetta voidaan myös ohjata joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaksi, mikä on välttämätöntä myös kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteistoimintamenettely muissa kasvukeskuksissa.

Valtio on aloittanut myös eräiden muiden kasvukeskusalueiden kuntien kanssa yhteistoimintaprosessin, jonka tavoitteena on edistää erityisesti seudullista yhteistyötä asuntopolitiikassa, sekä käynnistänyt aluekeskusohjelmia. Mikäli yhteistoiminta-asiakirjan kaltaista sitoutumista alueiden kehittämiseen tapahtuu myös muissa kasvu- ja aluekeskuksissa, tulee valtion tukitoimenpiteet ulottaa myös näille alueille.

Varainhankintavaltuudet.

Valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen mukaan ehdotus valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin valtuudeksi tehdä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia tulisi markkinatilanteen muuttuminen huomioon ottaen korjata 680 miljoonasta eurosta 2 180 miljoonaksi euroksi. Tällöin varainhankinta voitaisiin hoitaa markkinatilanteen muuttuessa avautuneita mahdollisuuksia hyödyntäen taloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1.—10. kappale kuten HE)

Avustukset

Vuonna 2002 saadaan valtion asuntorahaston varoista myöntää asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) mukaisia avustuksia enintään 40 000 000 euroa sekä sen lisäksi vuodelta 2001 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä.

(12. ja 13. kappale kuten HE)

Varainhankintavaltuudet

Vuonna 2002 valtion asuntorahasto saa arvopaperistaa asunto- ja aravalainoja tai sille saadaan ottaa pitkäaikaista lainaa yhteensä enintään 430 000 000 euron nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enintään 1 600 000 000 euroa. Vuonna 2002 valtiovarainministeriö tai valtiokonttori saa valtioneuvoston määräämissä rajoissa tehdä asuntorahaston varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suojautumissopimuksia pääomamäärältään yhteensä enintään 2 180 000 000 euron suuruisten vastuiden osalta.

60 Suomen ympäristökeskus

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristökeskuksen toimintamääräraha on erittäin tiukka. Ympäristökeskuksen viranomais- ja asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet tuntuvasti ja erityisesti biosididirektiivin vaatimia lisätehtäviä varten tarvittaisiin lisärahoitusta. Budjettirahoitus on vain 60 prosenttia koko toiminnallisesta rahoituksesta ja menoja on jouduttu kattamaan osittain T&K-toiminnan kustannuksella.

70 Valtion asuntorahasto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pienimuotoisten asuntoalueiden kehittäminen.

Hallitusohjelmassa todetaan, että ihmisläheistä ja tiivistä pientaloasumista pyritään lisäämään. Talousarvioesityksen mukaan jatkossa on tarkoitus tehostaa pienimuotoisten asuntoalueiden kehittämistä nimenomaisella tiivis-matala-projektilla. Hanke on erittäin tervetullut, sillä useimmat suomalaiset haluaisivat asua nimenomaan pientalossa. Huolellisesti suunnitellulla tiiviillä ja matalalla asuntorakentamisella päästään samaan tehokkuuteen kuin väljillä kerrostaloalueilla. Valiokunta korostaa erityisesti puurakentamisen merkitystä, joka edistää samalla kotimaista puutuoteteollisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vuokra-asuntoja sekä muuta valtion lainoittamaa asuntotuotantoa tulee toteuttaa kerrostalorakentamisen ohella tiiviinä ja matalana pientalotuotantona. Jatkossa myös luonnonmukainen rakentaminen tulisi kytkeä osaksi uusien asuinalueiden kaavoitusta ja rakentamista. Tämä edellyttää samalla projektirahoituksen turvaamista luonnonmukaista rakentamista koskevalle tutkimukselle.

Kaavoitusprosessien nopeuttamiseksi tulisi myös etsiä uusia toimintamalleja, jotta asuntorakentamisen määrällisiin tarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Eräänä vaihtoehtona on keskusteltu ns. developer-mallista, jossa alueen kehittäjä ottaa nykyistä suuremman vastuun mm. alueen kaavoituksesta, kunnallistekniikasta ja tiestön rakentamisesta. Kunta toimisi hankkeessa lähinnä tavoitteiden asettajana, ohjaajana sekä suunnitelmien hyväksyjänä.

99 Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesityksessä ehdotetaan, että momentin määrärahaa vähennetään kuluvaan vuoteen verrattuna n. 170 000 eurolla. Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että avustusta saavat järjestöt ja yhdistykset tekevät merkittävää työtä niin ympäristön ja luonnonsuojelun kuin myös asumisen ja rakentamisen alalla. Järjestöjen hankkeet saavuttavat tavallisen kansalaisen usein paremmin kuin viranomaistoiminta. Järjestöjen pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ edellyttää, ettei määrärahatasossa tapahdu vuosittain suuria muutoksia. Valiokunta katsoo, että järjestöjen avustukset tulisi turvata pitkällä tähtäimellä kestävällä tavalla ja että järjestöjen toimintaedellytyksiä tulisi muutenkin parantaa. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 250 000 euroa. Järjestörahoituksessa on otettava huomioon suurpetotiedotuksen kehittäminen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 587 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

Pääluokka 37

VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

01 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 38 100 000 euroa käyttösuunnitelman kohdasta Nimellisarvoiset nettokuoletukset (netto). Vähennys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista sekä RAY:n tuottona tuloutettavan määrän korotuksesta ja arvioidun arpajaisverotuoton pienenemisestä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 443 900 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

Määrärahasta saa käyttää ennenaikaisista takaisinostoista esiintyvien pääomatappioiden maksamiseen enintään 500 000 000 euroa.

Käyttösuunnitelma:
Nimellisarvoiset nettokuoletukset (netto) 238 900 000
Pääomatappiot (netto) 178 000 000
Emissiotappiot (netto) 27 000 000
Yhteensä 443 900 000

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

10. Muut verot

06. Arpajaisvero

Eduskunta vahvisti yksinoikeudella toimeenpantavien arpajaisten arpajaisverokannaksi 7 prosenttia, kun kysymys on arpajaisverolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä. Laki tulee voimaan 1.1.2002. Hallitus oli esittänyt arpajaisverokannaksi 10 prosenttia. Veron säätäminen 7 prosentiksi alentaa arvioitua arpajaisverotuottoa 16 800 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille arvioidaan kertyvän 105 243 000 euroa.

Osasto 12

SEKALAISET TULOT

33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto

Momentin 33.92.50 kohdalla lausuttuun viitaten momentille ehdotetaan lisättäväksi 20 milj. euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille arvioidaan kertyvän 377 300 000 euroa.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan menoarvio päätyy 35 326 008 000 euroon ja tuloarvio 35 326 018 000 euroon, joten talousarvio on 10 000 euroa ylijäämäinen.

Menojen loppusumma on täten 3 240 000 euroa hallituksen esitystä suurempi ja tulojen loppusumma on 3 200 000 euroa hallituksen esitystä suurempi.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Esitys euroa Valiokunta euroa
Os. 11 30 335 490 000 30 318 690 000
Os. 12 4 036 410 000 4 056 410 000
Os. 13 817 374 000 817 374 000
Os. 15 133 544 000 133 544 000
Yhteensä 35 322 818 000 35 326 018 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

Esitys euroa Valiokunta euroa
Pl. 21 6 412 000 6 412 000
Pl. 22 101 817 000 88 071 000
Pl. 23 36 939 000 36 939 000
Pl. 24 710 226 000 711 590 000
Pl. 25 564 182 000 564 207 000
Pl. 26 1 303 518 000 1 313 409 000
Pl. 27 1 715 420 000 1 715 420 000
Pl. 28 5 688 941 000 5 688 941 000
Pl. 29 5 466 390 000 5 478 405 000
Pl. 30 2 466 758 000 2 466 488 000
Pl. 31 1 310 909 000 1 317 610 000
Pl. 32 874 865 000 875 365 000
Pl. 33 8 123 369 000 8 146 929 000
Pl. 34 2 083 463 000 2 083 463 000
Pl. 35 620 559 000 621 859 000
Pl. 36 3 767 000 000 3 767 000 000
Pl. 37 482 000 000 443 900 000
Yhteensä 35 322 768 000 35 326 008 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valiokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että ehdotus vuoden 2002 talousarvioksi hyväksytään edellä mainituin muutoksin,

että edellä ehdotetut lausumat 1—18 hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 410, 414, 418, 429, 489, 654, 770, 1139, 1214 ja 1217/2001 vp hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—409, 411—413, 415—417, 419—428, 430—488, 490—653, 655—769, 771—1138, 1140—1213, 1215—1216 ja 1218—1341/2001 vp hylätään,

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Maria Kaisa Aula /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Matti Huutola /vas
  • Timo Ihamäki /kok
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Reijo Laitinen /sd
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Virpa Puisto /sd
  • Ola Rosendahl /r
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Sakari Smeds /kd
  • Irja Tulonen /kok
  • Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
  • Kari Uotila /vas
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Ulla Anttila /vihr
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Ulla Juurola /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kari Kantalainen /kok
  • Juha Karpio /kok
  • Riitta Korhonen /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Hannes Manninen /kesk
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Iivo Polvi /vas
  • Jussi Ranta /sd
  • Pauli Saapunki /kesk
  • Kari Urpilainen /sd
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Ulla-Maj Wideroos /r

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Arvo J. Kämppi, valiokuntakäsittelyssä

valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja, jaostokäsittelyssä

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, jaostokäsittelyssä

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko, jaostokäsittelyssä

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, jaostokäsittelyssä

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

1. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehto

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän budjettivaihtoehdon periaatteena on lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta jakamalla talouden resursseja hallituksen esitystä tasaisemmin ja huolehtimalla etenkin yhteiskunnan heikoimmista ryhmistä. Vaihtoehdostamme hyötyvät eniten perheet ja pienituloiset, joilla ruoan arvonlisäverotuksen kevennys antaa kevennystä keskeisiin elinkustannuksiin. Panostamme hoivatyöhön niin kodeissa kuin terveydenhuollossakin. Haluamme turvata kuntien mahdollisuudet peruspalvelujen tuottamiseen. Vaihtoehtomme rahoitetaan pääosin ulkomaalaisilta sijoittajilta perittävällä pörssiverolla ja nykyistä hieman korkeammalla verotuksella pikaisista myyntivoitoista sekä savukkeiden verotusta kiristämällä.

2. Perhenäkökulma puuttuu budjetista

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen budjettiesityksestä puuttuu perhenäkökulma. Perhepoliittiset etuudet ovat jääneet leikatulle tasolleen, vaikka talouden kasvu olisi suonut toisenlaisia valinnanmahdollisuuksia. Lapsiperheet, erityisesti monilapsiset perheet ja yhden huoltajan perheet, ovat pudonneet yhä suuremmin joukoin keskituloisista pienituloisiin. Kristillisdemokraatit haluavat selkeää panostusta perheiden hyvinvointiin.

Hallituksen tulee mm. korjata jälkeen jäänyttä kotihoidon tukea ja pidentää maksatusaikaa. Ryhmän mielestä on väärin, että pienin äitiys- ja vanhempainraha on vain noin puolet pienimmästä työttömyyspäivärahasta; tämä epäkohta tulee korjata.

Olemme tyytyväisiä siitä, että valiokunta on sisällyttänyt mietintöönsä lausuman siitä, että hallituksen tulee antaa pikaisesti eduskunnalle esitys laiksi avustuksesta kansainväliseen lapseksiottamiseen, kuten ryhmämme jättämässä talousarvioaloitteessa TAA 542/2001 vp vaaditaan. Tämä muutos on kiireellinen ja hyvin tarpeellinen.

Pienten koululaisten iltapäivähoidon järjestelyt ovat hajanaisia ja puutteellisia sekä pitkälti riippuvaisia eri järjestöjen ja seurakuntien aktiivisuudesta. Väliinputoajia on paljon, eikä kattavaa iltapäivähoitoverkostoa ole muodostunut. Kristillisdemokraattien mielestä koululaisten iltapäivähoidolle olisi luotava säännökset, joilla tämä tehtäväalue annetaan koulutoimen koordinoitavaksi ja toteutettavaksi yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Tiivis yhteistyö koulun ja iltapäivähoidon järjestäjien kesken mahdollistaisi iltapäivähoidon paremman toimivuuden osana oppimisprosessia. Kyse on myös lastensuojelusta ja terveen kehityksen tukemisesta monia sosiaalisia ongelmia ja päihteiden käyttöä ennalta ehkäisevästi.

Ryhmän mielestä selkeitä lisäresursseja tarvitaan nuorisotyön toimintaedellytysten turvaamiseksi, mikä sekin on panostusta ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Peruskoulujen kasvavan opettajapulan lieventämiseksi tulee opettajakoulutusta lisätä sekä ammatillisen lisäkoulutuksen ja kansanopistojen resursseja parantaa.

3. Päihdehoito kuntoon

Huumausaineiden käytön estämisessä on ennaltaehkäisevä työ avainasemassa. Ennaltaehkäisyyn ja valistukseen tulee panostaa kouluissa ja lisätä yhteistyötä koulujen ja kotien välillä, koska perheiden vastuu tässä asiassa on aivan keskeinen.

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että huumausaineista riippuvaisten vieroitushoidon resurssit saatetaan tarvetta vastaavalle tasolle. Huumeidenkäyttäjien hoitojärjestelmä on puutteellinen ja hajanainen. Etenkin päihderiippuvaisten äitien osalta hoitojärjestelmä on täysin riittämätön.Sosiaali- ja terveysministeriön huumehoitoa selvittäneen työryhmän mukaan ongelmakäyttäjien riittävän hoidon järjestäminen edellyttää yhteiskunnalta merkittävää lisäpanostusta. Jo yhden markan panostuksen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon on arvioitu tuottavan 5—7 markan säästön vähentyneinä haittakustannuksina.

4. Työttömien asemaan kohennusta

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla olevien työttömien asema on esitettyjen korotustenkin jälkeen edelleen tukala. Työttömyysturvan osalta tehtävässä jatkoselvityksessä tulee ottaa vakavasti vaatimus nimenomaan pienimpien tukien korotuksesta esitettyä enemmän. Tiukkaa kytkentää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan sekä ansiosidonnaisen päivärahan välillä tulee voida löyhentää. Kristillisdemokraattien mielestä jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen työttömälle tulisi turvata edes osapäiväinen työpaikka valtion, kuntien ja yritysten yhteisvoimin.

Ruiskeen heikkenevän työllisyyskehityksen kääntämiseksi haluamme tarjota esityksillämme luopua kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten leikkaamisesta antamalla lisäpanostusta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja ympäristötöihin. Tuemme maaseudun elinmahdollisuuksia maatalouden kansallisen tuen korotuksen ja kyläkauppojen investointituen kautta.

5. Kehitysyhteistyön määrää ja laatua parannettava

Kristillisdemokraattien mielestä kehitysyhteistyön voimavarojen taso on edelleen liian alhainen. Tehdyn tutkimuksen mukaan myös 42 prosenttia kansalaisista toivoo kehitysavun nostamista. Samoin useat kansalaisjärjestöt, kirkot ja työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet BKT-osuuden korottamista. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää ensi vaiheen tavoitteena BKT-osuuden asteittaista korotusta 0,4 prosentin tasoon.

6. Hoivatyön resurssit turvattava

Terveydenhuollon määrärahat ovat Suomessa alimitoitetut moneen vastaavaan kansantalouteen verrattuna. Hallituksen budjettiesitys parantaa jonkin verran kuntien terveydenhuollon resursseja, mutta toisaalta valtionosuuksien indeksitarkistusten ja harkinnanvaraisten avustusten leikkaaminen ja verokevennykset heikentävät kuntien edellytyksiä korjata peruspalveluissa etenkin terveydenhuollon kohdalla ilmeneviä puutteita. Ikäihmisten hoivapalvelut monessa maamme kunnassa ovat puutteellisia. Stakes on omassa selvityksessään todennut vanhusten saamien palvelujen määrän romahtaneen kymmenessä vuodessa. Hyvän hoidon suositukset tulee laittaa käytännössä toimeen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää omaishoidon kehittämistä. Laitoshoidon kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna omaishoidon kustannuksiin. Siksi omaishoitajien aseman korjaaminen on ehdottomasti myös julkisen talouden kannalta järkevää. Pahimmillaan omaishoitajan uupuminen johtaa kahden ihmisen laitoshoitoon.

7. Verotukseen rakenteellisia korjauksia

Kristillisdemokraatit edellyttävät, että hallituksen veroremonttiryhmä huomioi fiskaalisten ja kilpailunäkökohtien ohella myös perhepoliittiset näkökohdat. Kristillisdemokraatit ovat valmiita tekemään verotuksen rakenteeseen muutoksia, joilla hillitään keinottelua, tupakointia ja ympäristöä rasittavaa kulutusta sekä toisaalta tuetaan kotimaista kysyntää ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jo 0,15 prosentin suuruinen pörssivero sekä lyhytaikaisen omistuksen myynnistä saatavien voittojen nykyistä korkeampi verotus mahdollistaisivat ryhmän esittämien tavoitteiden toteuttamisen. Savukkeiden verotuksen kiristäminen on perusteltua kansanterveydellisistä näkökohdista. Kioton ilmastotavoitteiden toteuttaminen tulee vaatimaan jatkossa myös energiaverotukseen muutoksia.

Etenkin lapsiperheiden ja pienituloisten aseman parantaminen sekä kotimaisen kulutuksen tukeminen laskusuhdanteessa antaa aihetta elintarvikkeiden arvonlisäveron keventämiselle. Kristillisdemokraatit esittävät ruoan arvonlisäverokannan alennusta kolmella prosenttiyksiköllä 1,4 miljardin markan edestä. Kevennys vähentäisi vuotuista ruokalaskua noin 300 markalla henkilöä kohden. Alennus kohdistuisi tasapuolisesti myös työttömille ja pienituloisille eläkeläisille, jotka eivät muutoin hyödy verotuksen kevennyksestä.

8. Yhteenveto

TULOT
Pörssivero ja lyhytaikaisten voittojen verotuksen kiristäminen 350 milj. euroa
Haitta- ja savukeveron kiristäminen 50 milj. euroa
Tuloverotuksen keventämisen ylittävä osuus TUPO-sopimukseen nähden 25 milj. euroa
Yhteensä: 425 milj. euroa
MENOT
Ruoan arvonlisäveron alentaminen 220 milj. euroa
Hoivapaketti: Alimpien äitiys- ja vanhempainrahojen korottaminen Kotihoidon tuen parantaminen Omaishoidon tuen parantaminen Vanhusten hoivapalvelujen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin Huume- ja päihdevieroitushoidon parantaminen Yhteensä 120 milj. euroa
Työllisyyspaketti: Työllistämistukiin Ympäristötöihin Maaseudun tukeminen Kuntien indeksileikkausten puolittamisesta luopuminen Yhteensä 70 milj. euroa
Tulevaisuuspaketti: Nuorisotyön tukeminen Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen Yliopisto- ja ammatillisen lisäkoulutuksen parantaminen Luonnonsuojelualueiden hoitoon Yhteensä 25 milj. euroa
Yhteensä: 435 milj. euroa

Edellä olevan perusteella ehdotamme että yleisperusteluissa lausutaan:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta toteaa, että hallituksen toimin lapsiperheiden tulonsiirrot ovat pienentyneet, kymmenissä kunnissa talous on erittäin tiukoilla eikä työttömyys ole puolittunut. Talouden kasvu ei ole jakaantunut oikeudenmukaisesti. Talousarvioesityksessään hallitus ei ole esittänyt riittäviä toimenpiteitä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi. Eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus ei ole hyvistä tavoitteistaan huolimatta juurikaan nostanut kehitysyhteistyön BKT-osuutta. Hallitusohjelman tavoitteena on kehitysyhteistyövarojen nostaminen YK:n suosittamalle 0,7 prosentin tasolle. Hallituksen taholta on kuultu voimakkaita kannanottoja kehitysyhteistyön puolesta, mutta puheiden ja tekojen välinen ristiriita on ilmeinen, sillä olennaista korotusta kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon ei ole tehty.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1126/2001 vp perustuen ehdotamme

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 11 700 000 euroa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Yliopisto-opetus ja tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Opettajankoulutus on tällä hetkellä melkoisten paineiden alaisena. Tilanteeseen vaikuttavat useat samanaikaiset tekijät: opettajapulan uhka, opettajankoulutuksen sisältöihin kohdistuvat muutospaineet sekä luokan- ja aineenopettajien opiskelun yhdistäminen. Taustalla ovat viime vuosikymmenten aikana tehdyt yliopistojen perusrahoituksen leikkaukset, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti niissä annettavaan opettajankoulutukseen.

Perusrahoituksen leikkaukset ovat tuntuneet opettajankoulutuksessa erityisen voimakkaasti siksi, että siinä suurin osa toiminnasta keskittyy perusopetukseen ja -tutkimukseen. Perusopetukseen on myös vaikeampi saada ulkopuolista rahoitusta korvaamaan leikkausten aiheuttamia vajeita ja lisääntyneitä toimintamenoja.

Perusrahoituksen riittämättömyys vaikeuttaa vakavasti korkeatasoista opettajankoulutusta. Opettajankoulutuksen määrärahavajeisiin voidaan nykyisten määrärahojen puitteissa vaikuttaa vain pitämällä avoimina olevia virkoja täyttämättä sekä karsimalla tuntiopetusta.

Tämä puolestaan antaa sysäyksen koulutuksen kapea-alaistumiselle ja opettajien työuupumukselle. On kiireellisesti ryhdyttävä tämän hälyttävän tilanteen korjaamiseen ja taattava monipuolinen ja riittävä opettajien koulutustaso, erityisesti on otettava huomioon erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen tarpeet. Tällä on välillisiä vaikutuksia koko koulutusjärjestelmämme monipuolisuuteen ja korkeatasoisuuteen.

Nyt pitäisi varmistaa sellaisen rahoitusjärjestelmän malli, joka takaisi resurssit määrällisesti ja laadullisesti riittävään opettajankoulutukseen ja joka ei olisi riippuvainen suhdanne- ja trendiherkästä ulkopuolisesta rahoituksesta. Ministeriöltä saatavan rahoituksen määrää tulee siksi lisätä suunnitellusta 3 000 paikasta 7 000 paikkaan, jotta pätevien opettajien määrä olisi riittävä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1032/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa opettajien koulutukseen.

69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö

50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kansanopistojen käyttökustannusten määrärahassa ei ole otettu huomioon yhdenkään uuden kansanopiston perustamiseen liittyvää määrärahaa eikä käyttökustannusten nousua. Nykyinen määrärahaehdotus ei myöskään ota huomioon kansanopistojen arvioimaa opiskelijaviikkomäärien nousua ensi vuodeksi.

Yksityisinä oppilaitoksina kansanopistot saavat edelleen omin voimin sopeuttaa toimintaansa muuttuvaan kilpailu- ja kustannustilanteeseen. Jotta kansanopistojen käyttökustannukset pysyisivät vertailukelpoisina, on määrärahassa otettava huomioon käyttökustannusten arvioitu 1,5 %:n korotus, yhden uuden kansanopiston aloittaminen ja kasvussa oleva opiskelijaviikkojen määrä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1037/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.69.50 otetaan lisäyksenä 750 000 euroa kansanopistojen käyttökustannuksiin.

52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Kansanopistot ovat valtakunnallisia sisäoppilaitoksia, joissa järjestetään vuoden mittaisia opintolinjoja sekä eripituisia kursseja kesällä ja viikonvaihteissa. Kansanopistojen kurssien ainevalikoima on laaja kielikursseista avoimien yliopisto-opintojen opintokokonaisuuksiin ja ammatillisiin tutkintoihin. Kansanopistoista on tullut suosittuja aikuisten ammattitaidon kehittämispaikkoja, joissa on mahdollisuus suorittaa tutkintoon johtavaa koulutusta tai vapaatavoitteista koulutusta ammatillisten ja inhimillisten valmiuksien parantamiseksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehokkaan kansanopistotoiminnan mahdollistamiseksi useat 91 kansanopistosta tarvitsevat lisämäärärahaa välttämättömiin perustamiskustannuksiin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1038/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.69.52 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa kansanopistojen perustamiskustannuksiin.

99. Nuorisotyö

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisokasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha)

Julkisuudessa on keskusteltu voimakkaasti monien pienten koululaisten yksinäisistä iltapäivistä. Lapset ovat jopa puolet valveillaoloajastaan ilman aikuisen hoivaa. Varsinkin ensiluokkalaiset joutuvat usein olemaan kodeissaan pitkiä aikoja yksin ilman aikuisen läsnäoloa. Koulujen kerhotoiminta antoi jossain vaiheessa koululaisille erään mahdollisuuden olla jonkun harrastuksen parissa ja näin iltapäivät eivät muodostuneet kovin pitkiksi. Lamavuosien tultua koulujen kerhotoiminnat supistuivat lähes kokonaan.

Niiltä paikkakunnilta, joissa iltapäiväkerhotoimintaa on kokeiltu vapaaehtoisjärjestöjen tukemana, on palaute ollut positiivista. Vapaaehtoisjärjestöjen kanssa toteutettava toiminta tarvitsee onnistuakseen työnohjaajan, koordinaattorin, joka ei vaihdu joka vuosi, kuten järjestöjen kautta palkattavat usein työllistämistuella olevat henkilöt vaihtuvat.

Nyt tarvitaan toimenpiteitä koululaisten iltapäivätoiminnan vakiinnuttamiseksi. Iltapäivätoiminnan järjestäminen ja koordinointi tulisi saattaa osaksi kuntien sivistystoimen tehtäviä. Tämä toteutettaisiin yhteistyössä muiden lapsista ja nuorista huolehtivien yhteisöjen kanssa. Tavoitteena ei olisi koko ikäluokan saavuttaminen, vaan tarpeeseen kohdistuva toiminta.

Tämänsuuntaisia kokeiluja on menossa eräissä kunnissa. Tämän toiminnan laajentamiseksi sekä kuntien innostamiseksi ja laajempien kokemusten saamiseksi toiminnasta halukkaille kunnille tulisi tarjota laajempi pilotti- eli kokeilumahdollisuus valtion antaman osarahoituksen turvin. Pilottikokeilua varten varoja osoitettaisiin 1 miljoona euroa noin 40:lle suurimmassa tarpeessa olevalle kunnalle. Tässä yhteydessä viittaamme lisäksi lakialoitteeseen LA 21/2000 vp perusopetuslain muuttamisesta.

Iltapäivähoitoa järjestäville tahoille tulee antaa tukea toiminnan järjestelykustannuksiin. Koululaisten iltapäivätoiminnassa kyse on myös lastensuojelusta ja terveen kehityksen tukemisesta monia sosiaalisia ongelmia ja päihteiden käyttöä ennalta ehkäisevästi. Tämän työn tukemiseen ehdotamme 7,4 miljoonan euron lisäystä.

Perusnuorisotyö on sitä nuorisotyötä, jolla ennaltaehkäistään ongelmia ja sitä kautta vähennetään niiden korjaamisesta aiheutuvien kustannusten kasautumista yhteiskunnan maksettaviksi. Vaikka valtaosalla nuorista valmentautuminen aikuisuuteen sujuu ilman suuria vaikeuksia, on ongelmia kohtaavia nuoria yhä enemmän. Ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta olevien osuus on kasvanut, ja samalla heidän osuutensa toimeentulotukiasiakkaista on kasvanut. Myös päihteiden käyttö sekä mielenterveysongelmaisten määrä ovat lisääntyneet hälyttävästi. Näiden nuorten tukemiseksi yksi parhaista keinoista on lisätä ennalta ehkäisevän perusnuorisotyön resursseja, siksi ehdotamme 1 miljoonan euron korotusta nuorison kansalaistoimintaan ja 3,4 miljoonan euron korotusta nuorisotyötä tekeville järjestöille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteisiin TAA 688/2001 vp ja TAA 533/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 29.99.50 otetaan lisäyksenä 12 800 000 euroa nuorisokasvatustyön tukemiseen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen.

51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten työpajatoiminnalla on saatu erittäin hyviä tuloksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomessa on tällä hetkellä noin 350 nuorten työpajaa, jotka elävät muutosten ja odotusten edessä. Nykyisillä resursseilla nuorten työpajatoiminnan jatkuminen on erittäin vaikeasti toteutettavissa.

Kunnan velvollisuus on yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa järjestää yli kuusi kuukautta työttömänä olleelle alle 25-vuotiaalle työnhakijalle ammattikoulutuspaikka tai mahdollisuus työharjoitteluun, jos nuori ei ole saanut ammattikoulutusta tai työllistynyt työmarkkinoille.

Ammattitaitoa parantava koulutus tai harjoittelu voisi tapahtua pääasiassa kuntien omistamissa nuorten työpajoissa. Pajatoiminnan jatkon turvaamiseksi tarvitaan riittävät kehittämismäärärahat sekä samalla tulee huolehtia pajaohjaajien toimien vakinaistamisesta.

Nuorten huumeidenkäyttö, huumausaineiden saatavuus ja huumeiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet Suomessa reilusti viime vuosikymmenen aikana. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet yhä nuorempien keskuudessa. Törkeiden huumausainerikosten määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1998.

Ennaltaehkäisyyn ja valistukseen tulee panostaa kouluissa ja lisätä yhteistyötä koulujen ja kotien välillä, koska perheiden vastuu tässä asiassa on aivan keskeinen. Verkostojen luominen ja yhteistyön tiivistäminen nuorten lähiyhteisöjen välillä on välttämätöntä. Päihdekasvatukseen kuuluu vanhemmuuden ja lapsuuden sekä perheenjäsenten vuorovaikutuksen tukeminen. Jo yhden markan panostuksen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon on arvioitu tuottavan 5—7 markan säästön vähentyneinä haittakustannuksina.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteisiin TAA 689/2001 vp ja TAA 690/2001 vp perustuen ehdotamme,

että eduskunta ottaa momentille 29.99.51 lisäyksenä 3 700 000 euroa nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään huumetyöhön.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Maatalous on merkittävä elinkeinon ja toimeentulon lähde eri puolilla maatamme. Se antaa työn ja toimeentulon suurelle joukolle suomalaisia. Maatalouden tukituotantoedellytysten turvaamiseksi tulee EU-rahoituksen lisäksi turvata myös riittävä kansallinen tuki.

Tämän vuoden talousarviossa kansallisen tuen määrä on riittämätön. Tämä vaikeuttaa jo entisestään vaikeassa asemassa olevia maatalousyrittäjiä. Maatalousyrittäjiä tulee kohdella samanarvoisesti suhteessa palkansaajiin. Turvaamalla maatalousyrittäjien riittävä kansallisen tuen määräraha turvataan samalla myös maatalousyrittäjien toimintaedellytyksiä ja edes kohtuullinen toimeentulo tehdystä työstä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 602/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 30.12.41 otetaan lisäyksenä 8 300 000 euroa maatalouden kansalliseen tukeen.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Yrityspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Kyläkauppoja toimii Suomessa vielä noin 500, vaikka viidessä vuodessa niitä on lakkautettu noin 550. Kyläkauppaverkoston merkitys haja-asutusalueille on tunnetusti erittäin suuri. Niiden olemassaolo hidastaa ihmisten muuttoa taajamiin ja maaseudun autioitumista.

Kyläkaupoista halutaan maaseudun monipalvelupisteitä. Kun niissä olisi postipalveluja, lääkepalveluja, bensan jakelua, paikallisten viljelijöiden suoramyyntipisteitä, matkailuyrittäjien infopisteitä jne., ne toimisivat yhä paremmin maaseutuyhteisöjen elämän ja yhteiskuntarakenteen ylläpitäjinä.

Kyläkauppojen laitekanta, erityisesti kylmälaitteet, vaatii investointeja uusien ympäristövaatimuksien vuoksi. Myös euron käyttöönotto tuo lisäkustannuksia kyläkauppiaille, kuten talousarvioaloitteessa TAA 691/2001 vp perustellaan kyläkauppojen investointituen tarvetta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa kyläkauppojen investointien tukemiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Sairausvakuutuslain minimipäiväraha äitiys- ja vanhempainrahakauden ajalta on 60 markkaa ja se maksetaan kuudelta arkipäivältä viikossa. Päivärahan pienuus merkitsee selvää tulonalennusta äitiyslomalle siirtyvälle työttömälle, jonka minimipäiväraha on 22,22 euroa eli noin 132 markkaa viideltä arkipäivältä viikossa. Työttömän peruspäivärahaa pienempi päiväraha maksetaan noin 23 000 äitiys- ja vanhempainrahakaudella olevalle. On vaikeaa löytää perusteluja esimerkiksi sille, että työttömän päiväraha laskee lähes puoleen, kun hän alkaa hoitaa lastaan. Ryhmämme esittää talousarvioaloitteessa TAA 543/2001 vp sairausvakuutuslain minimipäivärahan nostamista työttömän peruspäivärahan tasolle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.18.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii vuoden 2002 aikana esityksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan minimimäärän korottamisesta vähintään työttömän peruspäivärahan tasolle

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kotona tapahtuvan hoivatyön kehittämisestä:
a. Kotihoidon tuesta:

Lasten hoitaminen kotona on arvokasta työtä sekä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta että myös yhteiskunnallisesti. Kotihoidon tukijärjestelmä toimii pienten lasten kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona. Se ei kuitenkaan nykyisin ole todellinen vaihtoehto monellekaan vanhemmalle. Tähän vaikuttavat sen tason mataluus ja siihen liittyvät perusturvaongelmat. Viime hallituskaudella lasten kotihoidon tukea leikattiin siten, että tuen perusosa aleni 1 908 markasta kuukaudessa 1 500 markkaan ja vastaavasti alenivat sisaruskorotus ja pienituloisia ja keskituloisia koskeva kotihoidon tuen lisäosa. Hallituksen tekemät huomattavat leikkaukset näyttävät jääneen pysyviksi.

Lakisääteisen kotihoidon tuen supistamisen jälkeen monet kunnat ovat ottaneet käyttöön kuntalisiä, jotta kotihoidon tuki olisi todellisempi vaihtoehto päivähoidolle. Tämä on johtanut siihen, että eri kunnissa asuvat perheet ovat eriarvoisessa asemassa lasten hoitamiseen liittyvien mahdollisuuksien suhteen. Kuten talousarvioaloitteessa TAA 1041/2001 vp ja lakialoitteessa LA 88/2001 vp ehdotetaan, nostamalla kotihoidon tuen tasoa ja pidentämällä sen maksatusaikaa asetettaisiin lasten päivähoitovaihtoehdot enemmän samanarvoiseen asemaan. Pienten lasten vanhemmilla tulee olla taloudellinen mahdollisuus valita lastenhoitomuodoista lapsen ja perheen elämäntilanteen kannalta sopivin.

b. Omaishoidon tuesta:

Ikääntyvän väestömme palvelutarpeet kasvavat. Yhä useampi sairas, vanhus tai vammainen haluaa erityisesti pitkäaikaishoitoa tarvitessaan tulla hoidetuksi omassa kodissaan. Keskimäärin omaishoitaja saa korvausta tekemästään hoivatyöstä noin 1 700 markkaa kuukaudessa riippuen kuntakohtaisista päätöksistä. Yksi laitospaikka maksaa yhteiskunnalle noin 10 000 markkaa kuukaudessa. Omaishoito säästää siis terveydenhuollon resursseja merkittävästi. Lisäksi omaishoito yleensä parantaa hoidettavan — pitkäaikaissairaan, vammaisen tai vanhuksen — elämänlaatua. Tuen myöntämisessä on huomattavia kuntakohtaisia eroja. Jokaisella tulisi olla oikeus omaishoidon palveluihin silloin, kun hän niitä tarvitsee.

Omaishoitajan työ on usein ympärivuorokautista, ja se voi kestää kymmeniä vuosia. Omaishoitajien uupumisen ehkäisemiseksi tukipalveluja tulee lisätä. Tukipalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi, eikä voida puhua valinnanmahdollisuuksista. Ei ole myöskään riittävästi juuri sellaisia hoitopaikkoja, joihin hoidettava voitaisiin sijoittaa silloin, kun omainen haluaisi pitää vapaapäivän. Toisaalta ostettavat palvelut ovat niin kalliita, ettei useillakaan omaishoitajilla ole mahdollisuutta saada asiantuntevaa hoitajaa kotiin.

Tiedämme, että joka kolmas omaishoidon tuen kriteerit täyttävistä ei saa tukea. Vain noin 20 000 on päässyt omaishoidon tuen piiriin. On valitettavaa, ettei omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa ole korjattu niitä epäkohtia, jotka jo vuosien ajan ovat olleet esillä, kuten omaishoitajan vapaan aikainen maksuton sijaishoito, jotta vapaan käyttäminen olisi ylipäätään mahdollista. Omaishoitojärjestelmä vaatii pikaista kokonaiskorjausta. Tällöin tulisi uudistaa maksujärjestelmää sekä huolehtia koti- ja tukipalvelujen riittävyydestä, kuten talousarvioaloitteessa TAA 472/2001 vp ehdotetaan.

c. Hoivatyön eläketurvasta:

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä on perusteltua siirtyä siihen ajatteluun, että kaikki yhteiskunnan kannalta merkittävä työ oikeuttaisi eläkekertymään. Puron työryhmässä hahmoteltu esitys kotona tehdyn hoivatyön eläketurvan tasosta on liian alhainen. Jatkotyöskentelyssä tulee kotona tehtävä hoivatyö voida asettaa samanlaiseen arvoon eläkettä laskettaessa kuin vastaava kodin ulkopuolinen työ.

Eduskunta edellytti vuonna 2000 selontekoa yhteiskunnassa ja arvomaailmassa tapahtuvista lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavista muutoksista. Hallituksen piti antaa selonteko vuonna 2001, mutta se näyttää siirtyvän keväälle 2002.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.32.30 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus viimeistään lapsipoliittisen selonteon yhteydessä tuo eduskunnalle esityksen kotona tapahtuvan hoivatyön kehittämisestä siten, että se on tasa-arvoinen vaihtoehto muiden hoivaratkaisujen rinnalla.
Vanhusten hoivapalveluista

Uutiset vanhustenhoidon puutteista hyvinvointiyhteiskunnassamme ovat toistuvia. Vanhukset ovat yhä turvattomampia niin kodeissaan kuin laitoksissa. Kodeissa vanhukset asuvat usein yksin ja ovat alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle. Heikossa asemassa ovat erityisesti ne avohoidossa olevat vanhukset, joiden terveydentila huomattavasti heikkenee ja jotka eivät enää itse kykene arvioimaan tilansa heikkenemistä ja pyytämään apua tai joista omaiset eivät huolehdi.

Hoitohenkilöstön uupumus ja riittämättömyys ja yhä huonokuntoisempien vanhusten määrän lisääntyminen on todellisuutta. Hoitohenkilöstöllä ei ole tarpeeksi aikaa havainnoida vanhusten kuntoa, ja näin ollen tuhannet vanhukset jäävät vaille riittävää hoivaa ja huolenpitoa.

Vanhusten määrä lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti ja entistä enemmän on hoidettavana huonokuntoisia ikääntyneitä. Vanhustenhoidossa on vakavia puutteita, eikä hoidon taso ole riittävä läheskään kaikilta osin. Vanhustenhoidon riittävän laadun turvaamiseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin tukemalla kuntia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 606/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan 15 000 000 euroa vanhusten hoivapalveluihin.

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa budjettilausunnossaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin tarkoitetut määrärahat ovat voimakkaasti supistuneet ja että määrärahoja olisi syytä lisätä hallituksen esittämää tasoa korkeammaksi. Vaikka hankejärjestelmää uudistetaan kehittämishankkeiden ja sisältöön liittyvien hankkeiden suuntaan, tarvitaan voimavaroja myös investointeihin, jotka osaltaan tukevat näiden kehittämishankkeiden toteuttamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.31 otetaan 10 000 000 euroa lisäyksenä kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin.

38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon (siirtomääräraha 2 v)

Hallituksen esityksessä ehdotetaan 7,57 miljoonan euron määrärahaa valtionavustuksena kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon. Määräraha on sinänsä tarpeen, mutta riittämätön ja virheellisesti kohdennettu. Päihdekuntoutuksen saatavuus on viime vuosina voimakkaasti laskenut, vaikka päihdeongelmaisten määrä on lisääntynyt. Laitoskuntoutuspaikat ovat vähentyneet ja hoitojaksot lyhentyneet.

Resurssit tulee kohdentaa tasokkaaseen huumevieroitus- ja kuntoutushoitoon, jossa pyritään irrottautumaan huumeista kokonaan. Erityisen kannattavaa ja kiireellistä on kohdentaa huumevieroitusta raskaana oleville naisille. Huumeiden- ja alkoholinkäytön lisääntyminen on kaikkein voimakkainta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, minkä seurauksena myös päihderaskaudet ovat lisääntyneet. Alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia syntyy 600—700 vuosittain, ja lisäksi 2 000—3 000 sikiötä on vaarassa alkoholialtistuksen vuoksi.

Huumeriippuvaisten äitien omissa yksiköissä toteutetusta vieroitushoidosta on saatu hyviä tuloksia. Hoitopaikkoja ei ole kuitenkaan riittävästi. Päihdeäitien tarvitsemat vieroitushoitoyksiköt edellyttävät korkeampaa määrärahaa kuin hallitus on esittänyt, mikä todetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1078/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 33.32.38 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa huume- ja päihdevieroitushoidon toteuttamiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Työministeriön työllisyyskatsaus elokuulta 2001 kertoo seuraavaa: Työvoimatoimistoissa oli elokuun lopussa 294 400 työtöntä työnhakijaa. Elokuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 82 000. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita näistä oli 38 600. Vaikka työttömien määrä on hieman laskenut vuoden takaisesta, on silti kyse suuresta joukosta ihmisiä, heidän arjestaan ja toimeentulostaan.

Elokuun lopussa työhallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä oli 70 800 henkilöä, mikä on 6 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työhallinnon palkkaperusteisilla toimenpiteillä sijoitettuna oli elokuun lopussa 37 900 henkilöä, mikä on 4 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitetuista 7 % oli valtion, 37 % kuntien ja 56 % yksityisen sektorin töissä. Viime vuoden elokuusta työllistäminen valtiolle on vähentynyt 22 %, kunnille 11 % ja yksityiselle sektorille 10 %

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Nykyisten tukityöllistämiskeinojen ongelma on, että moni työtön ehtii passivoitua ja syrjäytyä, ennen kuin tukitoimet tavoittavat hänet. Jokaiselle pitkäaikaistyöttömäksi joutuneelle tulisikin kehittää toimiva työllistymisratkaisu.

Jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen työttömälle tulisi turvata edes osapäiväinen työpaikka valtion, kuntien ja yritysten yhteisvoimin. Näin voitaisiin entistä tehokkaammin estää työmarkkinoilta syrjäytymistä ja edistää työmarkkinoille palaamista. Missään tapauksessa työn vastaanottaminen ei saa alentaa tulotasoa työttömyyskorvausta alemmaksi. Työn tekemisen täytyy kaikissa tilanteissa olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyysturvan varassa elämisen.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha)

Vuodelle 2001 on palkkaperusteisiin työllistämistukiin varattu lisäbudjetti huomioiden noin 41,5 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle on budjettiehdotuksessa varattu vain vajaat 35 miljoonaa euroa. Työhallinnon ennuste työttömien määrän lisääntymisestä ensi vuonna on 50 000 työtöntä. Heikentyvä työllisyystilanne huomioiden olisi syytä nostaa palkkaperusteista työllistämistukea kuluvasta vuodesta eikä päinvastoin pienentää sitä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 34.06.02 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristönsuojelun näkökulmasta ympäristötöiden momentilta toteutetaan monia tärkeitä hankkeita ja niillä on myös myönteinen vaikutus työllisyyteen. Etenkin syrjäseuduilla näiden määrärahojen työllistävä vaikutus korostuu. Ympäristötöillä on voitu tukea ja antaa työtä erityisesti nuorille ja syrjäytymisuhan alaisille työttömille.

Valtiovarainvaliokunta totesi jo vuoden 1999 budjettimietinnössä, että tarve   ympäristön hoito-, kunnostus- ja virkistyshankkeisiin on lisääntynyt. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys seuraa kuitenkin edellisvuosien tasoa. Tänä vuonna ympäristötöiden määrärahoja jouduttiin lisätalousarviossa kohottomaan yli miljoonalla eurolla, joten olisi perusteltua varata ensi vuoden hankkeisiin riittävä määräraha jo varsinaisessa talousarvioesityksessä. Tällöin ympäristötöiden hankesuunnittelu ja toteutus olisi kaikkien osapuolten kannalta järkevää ja tavoitteellista.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 1132/2001 vp perustuen ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Kotimaanmatkailu ja erityisesti luontomatkailu on kasvussa ja sitä on syytä tukea kaikin tavoin. Kansallispuistomme ovat ainutlaatuisia matkailukohteita. Monesti retkeilyä näillä alueilla haittaa se, että niissä ei ole riittävästi varustetasoa. Alueiden säännöllinen kunnossapito ja jätehuolto tulisi varmistaa ja saattaa toimivaksi. Huonokuntoiset tai epäsiistit autiotuvat eivät puhu alueiden arvokkuuden puolesta. Määrärahoja tarvitaan nykyistä enemmän myös alueiden hoitamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.22 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VEROLUONTEISET TULOT

Haitta- ja keinotteluvoittojen veroilla vahvistettava hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa

Valtiontalouden ylijäämää on työllisyyden vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi kohdennettava verojärjestelmänkin kautta eri kansalaisryhmille. Kristillisdemokraatit alentaisivat tuloverojen maltillisen keventämisen ohella kaikille kansalaisille keskeistä elintarvikkeiden arvonlisäveroa (LA 91/2001 vp). Vaihtoehdossamme palauttaisimme pörssiveron (LA 59/2001 vp) ja korottaisimme satunnaisten luovutusvoittojen verotusta (LA 58/2001 vp) sekä savukeveroa (LA 92/2001 vp) rahoittaaksemme hyvinvointipalvelujen lisäämisestä aiheutuvia menoja ja työvoimakustannusten kevennyksiä.

Omaisuuden luovutusvoittoja, jotka perustuvat lyhytaikaiseen, alle kuuden kuukauden omistukseen, voidaan mielestämme verottaa nykyistä enemmän ja toisaalta yli kahdenkymmenen vuoden omistukseen perustuvia myyntivoittoja lievemmin. Pienelläkin pörssikaupan omistusoikeuden luovutukseen perustuvalla verolla voitaisiin toisaalta hillitä keinottelua ja arvopaperikaupan ylikuumenemista sekä toisaalta lisätä valtion verotuloja. Satunnaisten luovutusvoittojen korkeammalla verolla ja 0,15 %:n suuruisella pörssiverolla voidaan saada noin 350 miljoonan euron verotuotto.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että osaston 11 perusteluissa lausuttaisiin:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vuoden 2003 talousarviokäsittelyyn mennessä mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen rahoituspohjan vahvistamiseksi palauttamalla ns. pörssiveron ja lisäämällä lyhytaikaiseen omistamiseen perustuvaa myyntivoiton verotusta.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2001

  • Bjarne Kallis /kd
  • Sakari Smeds /kd

VASTALAUSE 2

Yleisperustelut

Tarvitaan hitaan kasvun talousstrategiaa

Informaatioteknologia-alan vetämä talouskasvu on hidastunut nopeasti. Alkuvuonna valtiovarainministeriö ennusti tämän vuoden kasvuluvuiksi yli neljää prosenttia. Nyt valtiovarainministeriön ja eri ennustelaitosten arviot tämän vuoden kansantuotteen kasvusta ovat 0—1 prosentin välillä. Myös ensi vuodelle näkymät ovat hyvin epävarmat.

Hidastuneen kasvun syyt ovat kansainvälisessä taloudessa. Yhdysvallat, Japani ja Eurooppa ovat yhtä aikaa hitaan kasvun vaiheessa. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut lisäsivät epävarmuutta kasvun nopeaan vahvistumiseen USA:ssa, jossa kuluttajat ovat ylivelkaantuneita ja yritykset yli-investoineita. Kovin todennäköistä ei ole myöskään Euroopan talouskasvun kiihtyminen ilman USA:n vetoapua. Siksi olisi viisautta varautua kotimaisessa talouspolitiikassa myös pidempiaikaiseen hitaan kasvun vaihtoehtoon.

Vientivetoisen kasvun notkahdusta on vaikea kotimaisin toimin paikata suurellakaan elvytyksellä. Silti on mahdollista ja tarpeen lievittää hidastuvan kasvun uhkatekijöitä. Tärkeintä on estää työttömyyden kääntyminen kasvuun. Lisäksi on kavennettava huolestuttavasti kasvaneita hyvinvointieroja eri ihmisten ja alueiden välillä. Epäkohtia korjaamalla vahvistetaan kansalaisten kykyä kestää hitaan kasvun olosuhteita. On myös varmistettava se, että Suomi on jatkossakin hyvä kotipaikka kansainvälistyvälle yritystoiminnalle.

Työttömyysongelma varjostaa julkista taloutta

Työttömyyden vähentäminen on tavoite, jossa Lipposen sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat eniten epäonnistuneet. Valtion talouden vakaus olisi pystytty takaamaan paremmin myös jatkossa, jos hallitus olisi pureutunut työttömyysongelmaan tehotoimin jo vuosia sitten. Pelkkään kasvun vetovoimaan tukeutuminen on ollut lyhytnäköistä.

Seitsemän vuoden huippukasvusta huolimatta lähes joka kymmenes on työtön. Työttömistä osa on jäänyt kiertämään työttömyys- ja koulutusjaksojen muodostamaa kehää tai on syrjäytymässä.

Kasvu on tuonut työtä lähinnä hyvin koulutetulle väelle vientialoilla. Kotitalouksille suunnatut yksityiset palvelut tai työvoimavaltainen tuotanto eivät ole juurikaan kasvaneet. Niissä olisi mahdollisuuksia myös muille kuin tietoteknologian huipuille. Työn hinta ja ostajien maksukyky eivät nyt kohtaa.

Hidastuneen talouskasvun oloissa tarvitaan täsmätoimia, joilla estetään työttömyyden kääntyminen kasvuun. Tehokas keino olisi tuntuva alennus pienipalkkaisen työn veroihin ja työnantajamaksuihin.

Sosiaaliturvan ja yrittäjyyden uudistustarpeet

Toinen työttömyyden vähentämisen kannalta tärkeä uudistusten alue on sosiaaliturva, joka nyt on liian tilkkutäkkimäinen. On paljon käytännön esimerkkejä siitä, että väliinputoamiset ja riskit uhkaavat, jos työtön pyrkii parantamaan omaa asemaansa siirtymällä työttömästä opiskelijaksi, itsensä työllistäjäksi tai tekemään lyhytaikaisia töitä.

Tarvittaisiin vahvaa perusturvaa sekä ihmisen erilaisiin elämäntilanteisiin paremmin sopeutuvaa turvaa. Tältä kannalta esillä olleet työttömyysturvan uudistussuunnitelmat vaikuttavat riittämättömiltä. Suurin osa työttömistä ei ole edes ansioturvalla vaan työmarkkinatuella.

Kolmas työllisyyden kannalta olennainen asia ovat yrittäjyyden ja erityisesti itsensä työllistämisen edellytykset. Yritysten määrä on kääntynyt maassamme voimakkaaseen laskuun. Pelkästään tänä vuonna on lopettanut 14 000 yritystä, joka on yli 6 prosenttia maamme yrityskannasta.

Tärkeitä toimenpiteitä olisivat arvonlisäverotuksen alarajan joustavoittaminen sekä yritysten sukupolvenvaihdosten verotuksen huojentaminen. Lisäksi pitäisi lopettaa perheyritysten osinkoverotuksen tulevaisuuden hämmentäminen. Aluekehitysohjelmissa on tarpeen edistää pienten teollisten yritysten verkottumista ja sitä kautta kansainvälisille markkinoille pääsyä.

Lisäksi niukkoja TE-keskusten kautta haettavia yritysten investointimäärärahoja on varsinkin nykyisessä suhdannetilanteessa lisättävä.

Eriarvoisuus heikentää taantumansietokykyä

Työttömyysongelman ohella toinen alue, jossa hallitus ei ole varautumisessaan onnistunut, on yhteiskunnan eheys. Hallitus on pitänyt kyllä valtiontalouden vakaana, mutta hyvien keskiarvojen taustalla on kärjistynyttä eriarvoisuutta. Köyhyysongelma on sitkeä. Alueellinen keskittyminen on nopeaa. Julkiset palvelut ovat rapautuneet.

Ehyt yhteiskunta kestäisi paremmin hitaan kasvun oloja. Ongelmien jättäminen hunningolle kostautuu tulevaisuudessa entistä suurempina menojen kasvupaineina. Tästä syystä keskusta on johdonmukaisesti esittänyt, että viime vuosina olisi valtion velanlyhennysvarasta käytetty 1—2 miljardia markkaa näiden epäkohtien korjaamiseen. Tämä ei olisi vaarantanut valtion talouden vakautta.

Verrattuna Lipposen hallituksen aiempiin budjetteihin, tämänvuotinen esitys sisältää oikeansuuntaisia toimia kuntien palveluiden rahoituksessa ja tierakentamisessa. Hallitus teki tässä suhteessa viime keväänä selvän linjanmuutoksen ottaessaan oppia keskustan esittämästä tulevaisuusinvestointien ohjelmasta. Monet eriarvoistumisen ongelmat ovat viime vuosina kuitenkin lavenneet niin suuriksi, että niiden ratkaisu on hyvin vaikeaa.

Kuntien ongelmat varjostavat kansalaisten peruspalveluita

Monissa Suomen kunnissa talous jää pakkasen puolelle ja se näkyy palveluiden laadussa. Kuntien ongelmien taustalla ovat varsinkin Lipposen hallituksen tekemät kuntatalouksien leikkaukset.

Mahdollisuudet palkata kipeästi tarvittavaa lisäväkeä esimerkiksi terveyden- tai vanhustenhoitoon ovat suurimmassa osassa kuntia valitettavan heikot. Suhdannetilanteen puolesta nyt olisi hyvä aika investoida ja parantaa palveluita, mutta monen kunnan talous on niin kireällä, ettei se ole mahdollista.

Kuntien talousvaikeuksien laajuutta kuvaa se, että viime vuonna lähes 200 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja että ensi vuoden veroprosenttia nostaa 108 kuntaa. Osa kunnista ei pysty täyttämään kuntalain vaatimusta alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Ne kunnat, joissa veropohja on heikko ja veroaste jo korkea, ovat erittäin suurissa vaikeuksissa.

Kuntien palveluiden parantamiseksi esitämme tässä budjettivaihtoehdossa mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin 20 miljoonaa euroa (118 milj. mk)
  • maakunnan kehittämisrahaan 5 miljoonaa euroa (29,5 milj. mk)
  • esiopetukseen osallistuvien lasten koulumatkojen kustannuksiin 6,5 miljoonaa euroa (38,4 milj. mk)
  • koulujen rakentamisavustuksiin 4 miljoonaa euroa (23,6 milj. mk)
  • lasten kotihoidon tuen tason nostamiseen 16 miljoonaa euroa (94,4 milj. mk).

Lisäksi esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa hallitukselta edellytetään vuoden 2002 kevään lisäbudjetissa kuntien valtionosuuksien täysimääräisen indeksitarkistuksen edellyttämiä määrärahoja.

Lapsiperheiden asemaa parannettava

Kansalaispalaute sekä muun muassa Stakesin tuoreet selvitykset ja Veronmaksajain Keskusliiton tutkimukset ovat kertoneet huolestuttavaa viestiä lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvusta. Ilmiön taustalta löytyy monia tekijöitä. Yksi keskeisimmistä on kuitenkin se, että huolimatta seitsemästä nopeasta taloudellisen kasvun vuodesta satojentuhansien lapsiperheiden taloudellinen ahdinko on kasvanut.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että Suomi on perhetukien kansainvälisessä vertailussa pudonnut loppupäähän. Lapsiperheet ovat menettäneet perhetukia kaikilla tulotasoilla Lipposen hallitusten aikana. Lapsiperheiden huonontunut taloudellinen tilanne on johtunut muun muassa lapsilisien, kotihoidon tuen, lapsikorotusten ja minimiäitiyspäivärahan leikkauksista. Esitämmekin näihin tukiin korotusta lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseksi.

Tässä budjettivaihtoehdossa esitetyt korjaukset lisäävät valtion menoja runsaalla 900 miljoonalla markalla. Kuntien palvelujen paranemisen, yrittäjyyden edistämisen sekä aluekehityksen tasapainottamisen kautta esityksellämme olisi kuitenkin hallituksen talousarvioesitystä paremmat työllistävät vaikutukset. Haluamme myös vahvistaa kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä korottamalla maatalouden kansallista tukea.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

90. Rajavartiolaitos

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitoksen tehtävät ovat lisääntyneet mm. Schengenin sopimuksen vuoksi. Samaan aikaan on säästösyistä jo toteutettu merkittävää toiminnan tehostamista. Jotta toimintamenoihin kohdistuvat paineet myös Venäjän kanssa yhteisellä rajalla voidaan paremmin ottaa huomioon, esitämme miljoonan euron lisäystä Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.90.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

97. Avustukset kunnille

Kuntatalouden ongelmat ovat kuntien välinen kärjistyvä eriarvoisuus ja heikoimmassa asemassa olevien kuntien talouden jatkuva syöksykierre. Tätä tosiasiaa hallitus ei ole myöntänyt. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on esitetty korjaustoimia, joilla eriarvoistumiskehitystä saadaan hieman oikaistua, mutta toimet ovat riittämättömiä ja tulevat valitettavan myöhään. Monissa kunnissa nämä toimet eivät kuitenkaan riitä edes talouden saattamiseksi tasapainoon.

Kun Lipposen toinen hallitus tuli valtaan, luotiin kovia odotuksia kuntatalouden ja kuntien palvelujen rahoituspohjan turvaamisesta kaikissa kunnissa. Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet päinvastaisia. Kuntien kustannustason nelivuotistarkistukset ovat viivästyneet, täysimääräisiä indeksitarkistuksia ei ole tehty ja kuntien verotulopohjaa on heikennetty. Ensi vuoden osalta kuntien harkinnanvaraisia avustuksia pienennetään ja indeksitarkistukset puolitetaan. Näiden vaikutus on negatiivinen juuri heikoimmassa asemassa olevien kuntien talouteen. Ongelmat kuntatalouden eriytymiskehityksessä ovat olleet nähtävissä jo usean vuoden ajan, mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen vähätellyt ongelmien syvyyttä ja ehdottanut ratkaisuksi kuntaliitoksia.

Nyt tarvittaisiin hallitukselta ripeitä toimia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntien pelastamiseksi, mutta hallitus on valitettavan hidasliikkeinen. Kuntien harkinnanvaraisten avustusten lisäämisellä ja indeksitarkistusten maksamisella täysimääräisesti helpotettaisiin osaksi vaikeuksissa olevien kuntien taloutta. Lisäksi tarvitaan osaan kunnista omia räätälöityjä tervehdyttämistoimia.

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksen puolittaminen ensi vuodelle vaikeuttaa voimakkaimmin niiden kuntien taloutta, jotka saavat eniten valtionosuuksia. Ne ovat kuntia, jotka poikkeavat eniten erityisolosuhteidensa sekä palvelutarvetekijöidensä vuoksi keskiarvoista, ja näiden kuntien talous on yleensä jo muutoinkin suurimmissa vaikeuksissa. Indeksitarkistuksen puolittamisen epäoikeudenmukaisuutta lisää myös se, että indeksitarkistusten puolitusta ei hyvitetä myöskään tulevaisuudessa valtionosuuslain nelivuotistarkistuksen yhteydessä. Siten puolitus jää pysyvästi kuntien tappioksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

momentin 26.97.31 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää vuoden 2002 kevään lisäbudjetissa kuntien valtionosuuksien täysimääräisen indeksitarkistuksen edellyttämät määrärahat ja sisällyttää täysimääräisen indeksitarkistuksen myös tulevien vuosien budjettikehyksiin.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Kuntatalouden kokonaisuus on kehittynyt viime vuosina myönteisesti. Talouden keskiarvolukuja nostaa suurimpien kuntien hyvä talouskehitys. Kuntien enemmistöllä talouden kehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Viime vuoden lopussa useammalla kuin joka toisella kunnalla oli kattamatonta alijäämää. Kuntien talousvaikeuksien laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna lähes 200 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja että ensi vuoden veroprosenttia nostaa 108 kuntaa. Suhdannetilanteen kannalta on nurinkurista, että kunnat joutuvat kiristämään verotusta.

Osa kunnista ei pysty täyttämään kuntalain vaatimusta alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Ne kunnat, joissa veropohja on heikko ja veroaste jo korkea, ovat sitäkin suuremmissa vaikeuksissa. Kuntien harkinnanvaraisten avustusten tarve kasvaa koko ajan, mutta hallitus on kahden vuoden aikana vähentänyt määrärahoja tähän tarkoitukseen.

Esitämme 20 miljoonan euron lisäystä kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin heikoimmassa asemassa olevien kuntien peruspalvelujen turvaamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 20 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

98. Alueiden kehittäminen

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakuntien päätösvaltaa on lisättävä erilaisten aluekehitysvarojen käytössä. Maakunnan kehittämisraha on omaehtoisen kehittämisen olennainen väline.

Maakunnan kehittämisrahaan on ensi vuoden budjettiin varattu 82 miljoonaa markkaa. Esitämme maakunnan kehittämisrahan korottamista 5 miljoonalla eurolla eli noin 30 miljoonalla markalla. Tällöin voidaan paremmin mahdollistaa maakuntien omaehtoinen kehittäminen, aluekeskusohjelmien toimeenpano sekä muiden seutukuntien asukaslähtöinen kehittäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.98.43 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahaan.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Maanpuolustusratkaisujen perusteena on pidettävä oman maan puolustamista. Kansainväliset vastuumme voimme turvata parhaiten pitämällä oman puolustuksemme kunnossa.

Eduskunta on aikaisemmin edellyttänyt, että hallitus suuntaa puolustusvälinehankinnoista 50 prosenttia alan kotimaisille toimittajille.

Kotimaisen puolustustarviketeollisuuden riittävän työllisyyden ja Suomen itsenäisen puolustuksen turvaaminen edellyttää puolustusvoimien hankintojen suuntaamista nykyistä painotetummin kotimaisille toimittajille. Puolustustarvikkeiden kotimaisen tuotannon turvaaminen on myös nähtävä osana mahdollisten kriisiaikojen huoltovarmuutta.

Kotimaisessa ruuti- ja ampumatarviketeollisuudessa on kyse pitkäjänteisestä toiminnasta, joka perustuu monivuotiseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Ilman toimivaa puolustusvälineteollisuutta Suomi on vaarassa ajautua riippuvaiseksi ulkomaisista materiaalitoimittajista. Siksikin kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketuotannon toimintaedellytykset on turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.16 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketuotannon turvaamiseen.

21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ennakoimaton kansainvälinen kehitys edellyttää Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikalta joustavuutta reagoida tarvittaessa esille nouseviin haasteisiin. Suomen turvallisuuspolitiikassa alueellisella puolustuksella on ollut tärkeä rooli alueellisena vaikuttajana ja yhteisen puolustustahdon rakentajana.

Suunnitteilla olevat varuskuntaverkoston harventaminen ja varikoiden lakkauttamiset koskettavat erityisesti lakkautusuhan alla olevissa varuskunnissa ja varikoilla työskentelevää henkilöstöä. Lakkautusuhan alla ovat Vaajakosken, Vammalan, Oriveden, Sääksjärven ja Iisalmen varikot.

Juuri alueellinen merkitys työnantajana korostaa, että varikoiden rationalisointi pitää tehdä toiminnallisesti ja henkilöstön kannalta kestävästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 27.10.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa puolustusvoimien varikkojen rationalisoimiseksi toiminnallisesti ja henkilöstön kannalta kestävällä tavalla.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vuoden 2001 elokuusta lähtien kunnilla on ollut velvollisuus järjestää esiopetus 700 tunnin laajuisena kaikille kuusivuotiaille lapsille. Hallitus ei kuitenkaan ole sisällyttänyt rahoja esiopetuksen kuljetuksiin. Eräissä kunnissa kuljetusten valtionosuuden puuttuminen on jopa estänyt lasten osallistumisen esiopetukseen. Kuntia ei voida myöskään velvoittaa järjestämään kuljetusta, ellei siihen osoiteta valtion varoista rahoitusta. Kuljetuksen rahoituksen puuttuminen aiheuttaa epätasa-arvoa sekä esiopetuksessa olevien kesken että esiopetuksessa ja peruskoulussa olevien välille. Esiopetukseen osallistuvien lasten koulumatkojen kustannuksiin esitämme 6,5 miljoonaa euroa.

Yleisperusteluissa esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 950/2001 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 6 500 000 euroa valtionosuudeksi ja -avustukseksi yleissivistävän koulutuksen käyttökustannusten budjettiperusteiseen maksamiseen.

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Koulujen rakentamis- ja peruskorjaustarve on kasvanut vuosi vuodelta. Koulurakennukset ovat tulleet peruskorjausikään ja lisäksi kosteus- ja homevauriot lisäävät kiireellistä korjaustarvetta. Muuttovoittokunnissa tarvitaan nopeasti uusia koulutiloja oppilasmäärien kasvaessa. Perusparannustarvetta on paljon myös muuttovoittokunnissa, joissa hankkeet odottavat rahan puutteen vuoksi. Tilannetta kuvaa hyvin se, että kunnilla on jonossa noin seitsemän miljardin markan rakentamishankkeet.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että momentille 29.40.34 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 4 000 000 euroa valtionosuudeksi yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannusten budjettiperusteiseen maksamiseen.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kotimaisen, puhtaan elintarviketuotannon jatkuvuus on turvattava, jotta kuluttajille voidaan taata terveelliset elintarvikkeet. Kustannukset ovat kohonneet maataloudessa vuodessa yli kahdeksan prosenttia eli huomattavasti yleistä kustannustason nousua enemmän. Eniten ovat nousseet polttoaineiden hinnat. Lisääntyneiden kustannusten korvaaminen viljelijöille on välttämätöntä, jotta suomalainen elintarviketuotanto varmistaa kilpailuasemansa unionin yhteismarkkinoilla.

Samaan aikaan kun yhteiskunnassa muuten vallitsee turvattu ansiokehitys, viljelijöiden palkka pienenee. Niinpä palkansaajien tulopoliittisen ratkaisun synnyttyä hallituksen on nyt ryhdyttävä toimiin, jotta myös viljelijäväestön toimeentuloon saadaan parannus. Maatalouden kansalliseen tukeen kohdistuneita leikkauksia on palautettava.

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Maatalouden kehittäminen ja viljelijöiden tasapuolinen kohtelu edellyttäisivät merkittävää lisäystä kansalliseen ja EU:n maksamaan tukeen. Uusimpien leikkausten palauttaminen ja edes osittainen kustannusten nousun huomioon ottaminen edellyttävät kansallisen tuen korotusta.

Maatalouden rakenteen parantaminen on keskeinen tavoite maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Siksi vanhempia viljelijöitä olisi kannustettava siirtämään tilanpito nuoremmalle viljelijälle, jolla usein olisi myös paremmat edellytykset tilan elinkelpoisuuden parantamiseen.

Maatalouden rakennekehityksen edistäminen edellyttää sitä, että nuoria maatalousammattiin ryhtyviä ja ammattitaitoaan kehittäviä maatalousyrittäjiä tuetaan. Keskeinen syy varsin alhaiseen sukupolvenvaihdosten määrään liittyy maatalouden harjoittamista koskevista tiukoista vaatimuksista. Tiukat ehdot kokonaistulojen jakautumisesta tulolähteittäin ja Suomen olosuhteisiin huonosti soveltuva liitännäistoimintojen määrittely ovat toisaalta karsineet luopumistukeen oikeutettuja hakijoita ja toisaalta vähentäneet halukkaiden jatkajien määrää.

Toinen merkittävä syy liittyy maatalouden kehitysnäkymien yleiseen epävarmuuteen ja tuotantopanosten hintojen noususta aiheutuneeseen heikentyneeseen kannattavuuteen, mikä osaltaan heikentää nuorten halukkuutta ryhtyä maatalousammatin jatkajiksi.

Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää pitäisi jatkaa vuosille 2003—2006. Luopumistuella turvattaisiin maataloudesta ennen vanhuuseläkeikää luopuvien maatalousyrittäjien toimeentulo. Luopumistuki perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen. EU:n varhaiseläkejärjestelmällä pyritään turvaamaan viljelyn lopettavien toimeentulo.

Edellä olevan ja yleisperusteluissa esitetyn perusteella ehdotamme,

että momentille 30.12.41 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen.

15. Muut maatalouden menot

40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Laatustrategian toteuttaminen.

Hallituksen esitykseen sisältyy 8 552 000 euron määräraha maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Valtionapu kohdistuu neuvontaan, jonka toteuttavat suomenkieliset ja ruotsinkieliset maaseutukeskukset.

Laatustrategian keskeisenä tavoitteena on saada kaikki toimivat maatilat järjestelmällisen laatutyön piiriin vuoteen 2006 mennessä. Toisena osana on koko elintarvikeketjun läpinäkyvyys, mikä edellyttää kansallisten tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä. Näihin kuuluu esimerkiksi nautaeläinten tunnisterekisteri. Tietojärjestelmien osalta joudutaan tekemään mittavia uudistuksia, jotta ne toimisivat myös tulevaisuudessa nopeasti uudistuvassa it-ympäristössä.

Valtionapu on alentunut vuodesta 1995 lähtien. Kun huomioidaan palkkakustannusten nousu, on valtionavun leikkaus ollut kaikkiaan 37 prosenttia.

Neuvontajärjestöt ovat tärkein vaikuttaja maatilatasolla, kun toteutetaan elintarvikkeiden kansallista laatustrategiaa. Tässä työssä tietojärjestelmien uudistustyö on osoittautunut kuitenkin suuremmaksi, kuin mihin järjestöjen resurssit riittävät.

Edellä olevan perusteella esitämme,

että momentille 30.15.40 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa laatustrategian toteuttamiseen.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Liikenneverkoston rappeutuminen aiheuttaa logistisia ongelmia, joiden korjaaminen tulee myöhemmin kansantaloudelle kalliiksi. Liikenneverkkojen kunnosta huolehtimisessa säästäminen on lyhytnäköistä. Liikenneinfrastruktuuria selvittänyt ministerityöryhmä on esittänyt, että liikenneväylien vuotuista rahoitusta olisi nostettava nykytasosta 48 000 000 eurolla.

24. Tielaitos

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Budjettiesityksessä osoitetaan perustienpitoon 603 563 000 euroa. Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tiehallinto tehdä sitoumuksia niin, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään 185 000 000 euroa.

Perustienpito on useita vuosia ollut varojen puutteen vuoksi lähes hoitamatta. Esimerkiksi vanhat päällysteet ovat paikoin olleet niin huonoja, että määrärahojen puutteen vuoksi on päällystettyjä teitä jouduttu palauttamaan sorateiksi.

Budjettiesityksessä olevilla varoilla ei tiestön palvelutasoa pystytä palauttamaan. Välittömiä ylläpitoinvestointeja joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Peruskorjauksista tinkiminen johtaa teiden rakenteiden heikkenemiseen ja kalliisiin peruskorjaustoimiin myöhemmin. Alempiasteisen tiestön heikko kunto on myös uhka liikenneturvallisuudelle. Määrärahojen käytön painopistettä on siirrettävä alempiasteisen tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille osoitetaan budjettiesityksessä 10 100 000 euroa. Varoja saa käyttää yksityisteistä annetun lain ja asetuksen mukaisten valtionapujen maksamiseen.

Yksityisteitä käytetään henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä palo- ja pelastustoimen tehtävissä. Yksityisteiden varsilla asuu noin 700 000 henkilöä, ja kaikkiaan yksityisteillä on yli miljoona käyttäjää. Maassamme kuljetettavasta puuraaka-aineesta kuormataan noin 70 prosenttia yksityisteiden varsilla.

Viime vuosina tiekunnat eivät ole määrärahojen puutteen vuoksi voineet toteuttaa tarpeellisia kunnostustoimia. Varojen puute on lisännyt tieosakkaiden tienpitokustannuksia, ja kunnat ovat joutuneet nostamaan avustuksiensa tasoa. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet avustusten lisäämiseen ovat monin paikoin hyvin rajalliset.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 6 000 000 euroa.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yritysten määrä on kääntynyt maassamme voimakkaaseen laskuun. Pelkästään tänä vuonna on lopettanut 14 000 yritystä, joka on yli 6 % maamme yrityskannasta. Tilastojen mukaan Suomessa on alle puolet keskimääräisestä EU:n yrityskannasta. Koskaan aiemmin Suomessa ei vahvan korkeasuhdanteen aikana ole yritysten määrä vähentynyt.

Muuttoliikkeen vaivaamien maakuntien yhteinen nimittäjä on mm. vähäinen yrityskanta. Yritysten lopettaminen ja vähäisyys aiheuttaa laajemminkin huolta tulevien vuosien talouskehitykseen, jonka nousun vetureina ja työllistäjinä yritysten merkitys olisi suuri.

Tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia kansalaisista voisi harkita yrittäjäksi ryhtymistä. Tähän tilanteeseen on vakavasti tartuttava. Tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä yrittäjyyden vahvistamiseksi. Tehotoimia tarvitaan myös yrittäjien sukupolvenvaihdosten edistämiseen, sillä suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää jopa 70 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä.

On vähennettävä yrittämiseen liittyvää byrokratiaa. Tämä voidaan toteuttaa niin sanotulla yhden luukun käytännöllä, jolla helpotettaisiin yrittäjien asiointia viranomaisten kanssa.

TE-keskusten kautta haettavien yritysten investointimäärärahojen niukkuus on ajankohtaisessa suhdannetilanteessa selvä uusien työpaikkojen syntymisen este. Myöntämiskelpoisia hankkeita tulisi nyt rahoittaa suhdannesyistä ja hillitä näköpiirissä olevaa työttömyyden kääntymistä nousuun.

Nykyisen hidastuvan talouskasvun oloissa on tärkeää, että kaikki veroratkaisut ovat työllisyyttä edistäviä. Työnantajamaksujen kevennysvara tulisikin käyttää kokonaan pienipalkkaisen työn maksurasituksen keventämiseen. Näin parhaiten edistetään uutta yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä ja luodaan nykyistä enemmän mahdollisuuksia työn tarjoamiselle.

20. Teknologiapolitiikka

40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)

Kansallisella teknologiapolitiikalla rakennetaan perusteet pitkäjänteiselle elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan kehittämiselle Suomessa. Julkinen teknologiarahoitus ei ole vuoden 2000 jälkeen kasvanut, mikä on johtanut tutkimustoiminnan painopisteen siirtymiseen entistä vahvemmin teollisuuden suuntaan.

Erityisesti tietointensiiviset yritykset ovat riippuvaisia jatkuvasta ja nopeasta teknologian kehittämisestä. Innovaatioympäristömme vetovoimasta ja tehokkuudesta on pidettävä jatkuvasti huolta. Siksi teknologiarahoituksen viimeaikaista jälkeen jääneisyyttä on kurottava umpeen.

Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, tutkimuksen, kehittämisen ja teknologian rahoituksessa on noin 100 miljoonan markan jälkeenjääneisyys.

Teknologiarahoituksella on suuri merkitys myös alueiden kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Keskuksiin kohdistuvat elinkeinotuet ovat olleet nopeassa kasvussa, ja perinteisesti heikommille alueille kohdentuneet elinkeinotuet jyrkässä laskussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 32.20.40 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että julkisen teknologiarahoituksen jälkeenjääneisyys kurotaan umpeen.

Lisäksi ehdotamme

momentin 32.20.40 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että momentin määrärahasta suunnataan 30 000 000 euroa keskusten ulkopuolisten alueiden teknologian ja osaamisen perustan vahvistamiseen.

30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Kansainvälistymisen pitää näkyä myös alueilla. Yhteiskunnan tulisikin tukea yritysten verkostoitumista. Valtion rooli olisi erityisesti antaa yrityksille impulssi yhteistyöhön. Verkostojen aikaansaamiseksi tarvitaan erityisesti teknologiapolitiikan ja -rahoituksen pitkäjänteistä kehittämistä.

Alueellisin perustein kohdennetut yritystuet ovat Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna vähäisiä, etenkin kun otetaan huomioon etäisyydet ja harva asutus. Vuoden 1995 jälkeen tukia on leikattu nopeasti ja painopiste on siirtynyt tutkimus- ja kehitystukiin, jotka kohdentuvat pääasiassa kasvukeskuksien yrityksille. Vuonna 1995 budjetin momentille "yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen" oli myöntämisvaltuutta varattu yhdessä alueellisen kuljetustuen kanssa 675 miljoonaa markkaa. Ensi vuodeksi vastaavaksi summaksi ehdotetaan 100 miljoonaa markkaa. Tapahtunut kehitys ei vastaa EU:n ns. lisäysperiaatetta. Kotimaista rakenne- ja aluetukea ei pidä korvata EU:sta tulevalla rahoituksella.

Maakunnissa valmistellut alueohjelmat rakentuvat vahvasti pienyrittäjyyden varaan. Ohjelmien riittävä kansallinen rahoitus on varmistettava. Tällä hetkellä erityisiä ongelmia aiheutuu   alueilla,   jotka   ovat EU:n tavoite 1 ja 2 -alueiden ulkopuolella. Tulevina vuosina kansallista yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoitusta on välttämätöntä lisätä. Nykyistä paremmin on syytä huomioida myös pikkukaupunkien merkitys lähiympäristöjensä kehityksen vauhdittajina.

Kansallisen yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden rahoituksen lisäys on välttämätöntä erityisesti käynnissä olevan hitaan talouskasvun aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 32.30.45 perusteluja muutetaan siten, että investointitukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaista kansainvälistymistukea saa vuonna 2002 myöntää 16 819 000 euron sijasta 33 000 000 euroa.

Edelleen ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan lisäyksenä 6 500 000 euroa.

40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha)

Kuluttajajärjestöjen merkitys etujärjestöinä on kasvanut EU-aikana. Kuluttajajärjestöjen lausuntoja pyydetään lainsäädäntöhankkeisiin ja toimivaa kuluttajaliikettä pidetään osoituksena kansalaisyhteiskunnan toiminnasta.

Kuluttajat-Konsumenterna ry ja Suomen Kuluttajaliitto ry ovat kilpailevia järjestöjä. Tavoitteena on ollut, että kuluttajajärjestöt yhdistyisivät ja että yksi liitto edustaisi aidosti kuluttajia. Suomen Kuluttajaliitto ry uudisti organisaatiotaan 10 vuotta sitten, jotta sitä voitaisiin pitää riippumattomana kansalaisjärjestönä. Tällöin SAK ja AKAVA luopuivat äänioikeudestaan ja siirtyivät äänivallattomiksi tukijäseniksi. Tämän jälkeen Suomen Kuluttajaliittoa on suosittu valtionavustuksissa. SAK on kuitenkin pyrkinyt uudelleen Kuluttajaliiton äänivaltaiseksi jäseneksi, ja se myös organisoi 13 uuden jäsenjärjestön perustamisen juuri ennen 24.11.2001 pidettyä liittokokousta. Nämä järjestöt ratkaisivat kokouksen valinnat. Tämän vuoksi Suomen Kuluttajaliitto ry:n luonne on muuttunut sellaiseksi, ettei sitä enää voida pitää riippumattomana kansalaisjärjestönä. Tämän vuoksi ei ole enää mitään perustetta suosia Suomen Kuluttajaliitto ry:tä valtionosuuksia jaettaessa.

Talousarvioesityksessä Kuluttajaliiton avustus ehdotetaan lähes 20 kertaa Kuluttajat-Konsumenterna ry:n avustusta suuremmaksi. Suomen Kuluttajaliiton oman tutkimuksen mukaan liitolla oli viime vuoden lopussa 877 jäsentä. Kuluttajat-Konsumenterna ry:n jäsenmäärä on 300. Suomen Kuluttajaliitto on taloudellisesti vauraampana järjestönä voinut kehittää palvelutoimintaansa huomattavasti laajemmaksi kuin Kuluttajat-Konsumenterna ry.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 32.40.50 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö vaatii selvityksen kuluttajajärjestöjen todellisen toiminnan laajuudesta ja jäsenmäärästä sekä ottaa nämä huomioon jakaessaan niille valtionavustuksia.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Puuenergiankäytön määrätietoinen lisääminen vaatii mm. polttoteknologioiden kehittämistä, pienvoimaloiden rakentamisedellytysten parantamista ja demonstraatiolaitosten rakentamista. Tarvitaan toimivia veroratkaisuja ja julkisia sijoituksia. Vuoden 2002 KTM:n energiatukimomentin 150 Mmk:n vuositaso tulisi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaisesti nostaa lähivuosina 200 Mmk:aan. Jo ensi vuonna pitäisi turvata yhden biopolttoaineiden paineistettuun kaasutukseen perustuvan demonstraatiolaitoksen rakennuksen aloitus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kansalaisten välinen eriarvoisuus on kasvanut voimakkaasti. Työttömien, monien eläkeläisten ja suuren osan lapsiperheistä tilanne on käynyt kestämättömäksi. Nyt olisi tehtävä oikeudenmukaisempaa sosiaalipolitiikkaa ja estettävä syrjäytymistä.

Keskusta on budjettilakien hyväksymisen yhteydessä esittänyt työmarkkinatuen korottamista 10 markalla ja kansaneläkkeen lapsikorotusten nostamista leikkausta edeltävälle tasolle, mutta hallitus on kaatanut nämä esitykset äänestyksissä. Vastalauseessamme kohdistamme esityksemme erityisesti lapsiperheiden tilanteen korjaamiseen. Esitämme lapsilisien indeksikorotusten maksamista, kotihoidon tuen tason palauttamista leikkausta edeltäneelle tasolle sekä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamista.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Vuonna 1995 Lipposen hallitus leikkasi lapsilisiä 700 miljoonalla markalla. Tehdyn leikkauksen jälkeen lapsilisiin ei ole tehty edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta saati että lapsilisiä olisi kohotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla. Lapsilisien reaaliarvo onkin pudonnut yli 10 prosenttia.

Valtion lapsilisämenot ovat nyt noin miljardi markkaa pienemmät kuin vuonna 1994. Vuoden 2002 talousarvioehdotuksessa on lapsilisiin varattu 1,4 mrd euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Lapsilisien heikennykset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että lasten köyhyys on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan 130 000 suomalaista lasta elää köyhyysrajan alapuolella.

Ehdotamme, että talousarvioon otettaisiin 13 miljoonan euron määräraha, jotta lapsilisiä voitaisiin korottaa 1.6.2001 lähtien kustannustason nousua vastaavasti.

Edellä olevaan ja talousarvioaloitteeseen TAA 582/2001 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 13 000 000 euroa lapsilisien indeksikorotusten toteuttamiseen

18. Sairausvakuutus

60. Valtionosuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vähimmäismääräinen äitiys-, isyys- tai vanhempainraha on tällä hetkellä 60 markkaa päivältä. Henkilö voi saada siten 1 440 markkaa verollista minimiäitiyspäivärahaa kuukaudessa. Vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tulee täyttää toimeentulon minimivaatimukset. Tämän johdosta ehdotamme, että ensi vuoden talousarvioon otetaan 13 miljoonan euron määräraha vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän nostamiseksi samalle tasolle kuin työttömän korvaus kuukaudessa 1.9.2002 lähtien.

Edellä olevaan ja talousarvioaloitteeseen TAA 955/2001 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 13 000 000 euroa pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamiseen.

19. Eläkevakuutus

60. Valtionosuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen lapsikorotukset helpottavat kaikkein pienituloisimpien perheiden tilannetta ja ovat oikeaa sosiaali- ja perhepolitiikkaa. Lapsikorotuksia tulisi maksaa aina 18 ikävuoteen saakka nykyisen 16 ikävuoden sijasta. On hyvä asia, että hallitus vihdoin palauttaa lapsikorotukset kansaneläkkeisiin, mutta niiden tasoa ei saa jättää niin matalaksi kuin on esitetty.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 33.19.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että vuoden 2002 aikana hallitus valmistelee esityksen kansaneläkkeen lapsikorotusten ulottamisesta 18 ikävuoteen ja niiden palauttamisesta leikkausta edeltäneelle tasolle.

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 80 vuotta. Heidän toimintakykynsä heikkenee, ellei omatoimista selviytymistä tueta tehokkaasti. Kuntoutuksen kehittäminen on ollut veteraanipolitiikan painopistealueena koko edeltäneen vuosikymmenen. Vuoden 2001 määrärahalla kuntoutetaan noin 32 500 veteraania. Veteraanien poistuma ja määrärahan kasvu on nopeuttanut kuntoutuskiertoa, mutta kuntoutuksen säännöllisyyden tavoite ei vielä toteudu. Potentiaalinen kuntoutettavien veteraanien lukumäärä on vuonna 2002 keskimäärin 110 000. Ehdotamme, että ensi vuoden talousarvioon otetaan 4 miljoonan euron määrärahalisäys riittävien kuntoutuspalvelujen turvaamiseen.

Edellä olevaan ja talousarvioaloitteeseen TAA 1278/2001 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.22.59 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 4 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kotihoidon tuen järjestelmän heikentäminen on vähentänyt vaihtoehtoja lasten päivähoidon järjestämisessä ja lisännyt kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta. Lakisääteisen kotihoidon tuen supistamisen jälkeen monet kunnat ovat jälleen ottaneet käyttöön kotihoidon tuen kuntalisiä. Näin on haluttu lisätä perheiden mahdollisuuksia valita joko kotona tapahtuva hoito tai yksityinen tai kunnallinen päivähoito ja vähentää painetta päiväkotien rakentamiseen erityisesti kasvukunnissa.

Valtion tehtävänä on huolehtia kotihoidon tuen riittävästä tasosta, jotta kaikki perheet olisivat tasa-arvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen. Esitämme, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki nostetaan leikkausta edeltäneelle tasolle 1.9.2002 alkaen. Tähän tarkoitukseen ehdotamme lisäystä kuntien valtionosuuksiin 16 miljoonaa euroa.

Edellä olevaan ja talousarvioaloitteeseen TAA 958/2001 vp pohjautuen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 16 000 000 euroa valtionosuudeksi kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen korotusten budjettiperusteiseen maksamiseen.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Hallituksen suunnitelmissa on aloittaa ensi vuonna 175 työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston yhdistäminen 100—115 itsenäiseksi työvoimatoimistoksi. Heikkenevissä talous- ja työllisyysnäkymissä korostuu, että monipuoliset ja laadukkaat työvoimapalvelut ovat kaikkien asiakkaiden saatavilla. Supistamisen sijasta työvoimatoimistoista pitäisi tehdä TE-keskusten monipalvelupisteitä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

luvun 34.06 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että työvoimapalvelujen saatavuus turvataan myös haja-asutusalueilla niin, että työnhakijoiden asiointimatkat eivät veny liian pitkiksi ja että henkilöstön työpaikat turvataan.

63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)

Työllistämismäärärahoja jäi viime vuonna käyttämättä 252 miljoonaa markkaa. Rahaa jäi käyttämättä Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Oulun seudulla samaan aikaan, kun muilla alueilla rahat loppuivat kesken. Tämä on ollut omiaan kärjistämään alueellista eriytymistä. Työllistämisrahoilla tulee tasata alueellisia työttömyyseroja, jotta hallitsematonta muuttoliikettä voidaan hillitä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 34.06.63 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoimahallinnon työllistämisrahojen tehottoman käytön johdosta niin, että alueellisia työttömyyseroja voidaan nykyistä tehokkaammin tasoittaa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Ympäristön suojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöministeriön ympäristötöillä kunnostetaan muun muassa terveellisen asuinympäristön kannalta tärkeitä saastuneita maa-alueita, suojellaan yhdyskuntien vedenhankinnalle keskeisiä pohjavesialueita (vanhojen maa-ainesottopaikkojen kunnostaminen ja maisemointi) ja luodaan monipuolisia ja välttämättömiä edellytyksiä matkailuelinkeinojen tarpeisiin. Matkailukeskusten, niiden lähialueiden ja luonnonsuojeluverkoston hyötykäyttö vaativat investointeja, joita yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia tehdä. Työt ovat osoittautuneet myös työllisyyden hoidon kannalta tuottaviksi ja vaikuttaviksi investoinneiksi. Tästä huolimatta ympäristötöiden määrärahat ovat laskeneet reaaliarvoltaan noin puoleen viimeisen 10 vuoden aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Kunnallistekniikka-avustuksen tarkoitus on edistää uusien asuntoalueiden toteuttamista vaikeimmasta asuntopulasta kärsivillä alueilla. Avustus koskisi pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien aluerakentamishankkeita. Alue kokonaisuudessaan on maan nopeimman väestökasvun alueita, joissa asuntojen sekä markkinaehtoisen että sosiaalisen asuntotuotannon kysyntä on voimakkainta.

Avustusta ei voida pitää perusteltuna markkinoiden häiriöttömän toiminnan kannalta, eikä sillä ole välitöntä merkitystä asuntotuotannon nopeuttamiseen ja määrän kasvuun. Hallituksen tulisikin arvioida uudelleen koko rakennustuotantoketjua alkaen kaavoituksesta ja päätyen aluerakentamisen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Suomessakin tulisi ryhtyä kaavoituskäytäntöjen uudistamiseen ripeästi ja ennakkoluulottomasti. Vaikka kunnilla tulee edelleenkin olla vastuu ensi sijassa yleiskaavan laadinnasta, varsinaisen rakennuskaavan toteuttamisvastuuta voitaisiin hajauttaa alueen kehittäjä- ja rakennuttajaportaalle, jolla on intressi hakea rakennuskelpoista maata ja saada se nopeasti rakentamisen kohteeksi. Nykyiseen jäykkään ja hitaaseen kaavoituskäytäntöön saataisiin vaihtoehtoja, jotka tuottaisivat nopeammin kaavoitettua rakennusmaata ja asuntoja.

Aluerakentamisessa voitaisiin hyödyntää myös valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteelin maita, joita ei ole pääkaupunkiseudulla tähän mennessä saatu kaavoituksen ja rakentamisen kohteeksi riittävästi. Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota pienempimuotoisen ja ihmisläheisen asuntomuodon ja -tuotannon edistämiseen. Kaavoituskäytäntöjen keventäminen ja uudenlainen aluerakentaminen antaisivat välineitä tavoitteen toteuttamiselle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perustelujen väliotsikon Avustukset alla oleva kolmas kappale poistetaan.

Lisäksi ehdotamme,

momentin 35.30.60 perusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että koko rakennustuotantoketju ja aluerakentamisen suunnittelu arvioidaan uudelleen ja tämän perusteella ryhdytään pikaisesti kaavoitussäädösten uudistamiseen niin, että kaavoitusmenettelyt kevenevät ja nopeutuvat.

Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2001

  • Maria Kaisa Aula /kesk
  • Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Hannes Manninen /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Jukka Vihriälä /kesk